Ydinvoimalan onnettomuuden varalle harjoitellaan säännöllisesti. Hankalinta on yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja täsmällinen viestintä, sanoo Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana.Onnettomuuksiin on varauduttava, sillä täydellistä turvallisuutta ei ydinvoima-alallakaan ole. Ensikädessä voimayhtiöt ovat vastuussa laitostensa turvallisuudesta.Kaiken valvonnan ohella yksi haasteista on se, miten oikeaa tietoa saadaan välitettyä eteenpäin, varsinkin mahdollisessa onnettomuustilanteessa, painottaa pääjohtaja Tiippana.Toimittajana Marko Miettinen.

Säteilyturvakeskuksen suurin työllistäjä on ydinturvallisuus. Ydinenergian käytön ja ydinjätehuollon on oltava tuvallista, eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle. Millaisia korjausliikkeitä erilaiset onnettomuudet ovat aiheuttaneet? Johtaja Kirsi Alm-Lytz ydinvoimalaitosten valvontaosastolta päivittää toimittaja Marko Miettisen tiedot ydinvoimasta.

Säteily on haitallista ja lisää syöpäriskiä, mutta samaan aikaan monet tehokkaimmista lääkkeistä ja hoidoista perustuvat säteilyn käyttöön.Säteilyn käyttämisen lääketieteessä voi jakaa karkeasti kahtia, etsitään ja hoidetaan - siis kuvataan ja säteilytetään. Kuinka paljon sätelyä ihminen saa esimerkiksi keuhkokuvasta, mihin sitä voi verrata?Marko Miettisen haastattelussa on STUK:n tarkastaja, lääketieteellisen fysiikan tohtori Jukka Liukkonen.

Mikä säteilyssä huolettaa suomalaisia eniten? Mistä pitää olla huolissaan? Missä kaikessä säteilyä käytetään hyväksi? Marko Miettisen kanssa säteilyn riskeistä, mahdollisuuksista ja hyötykäytöstä teollisuudessa keskustelee STUK:n säteilytoiminnan valvontaosaston johtaja, tekniikan tohtori Tommi Toivonen.

Säteilystä puhuttaessa todellinen uhka kansanterveydelle löytyy Suomessa lähes joka paikasta. Tämä uhka on radioaktiivinen kaasu radon, joka aiheuttaa suomalaisten säteilyannoksesta noin puolet. Radon tappaa vuosittan saman verran ihmisiä kuin liikenne. Siltikään me emme pelkää sitä. Marko Miettisen kanssa radonista keskustelemassa STUK:n laboratoriossa on ylitarkastaja, terveystieteiden tohtori Katja Kojo.

Tästä alkaa ohjelmasarja, jossa toimittajamme Marko Miettinen ottaa selvää säteilystä. Mikä säteilee, miten säteilee ja miksi? Millaista säteilyä on olemassa ja mikä on turvallista ja mikä hengenvaarallista? Ensimmäisessä jaksossa perehdymme mm. maaperän säteilyyn. Onko olemassa tarkkaa raja-arvoa, joka määrittelee vaarallisen ja turvallisuuden rajan.Asiantuntijana laboratorionjohtaja, FT Maarit Muikku Säteilyturvakeskuksesta.