Tiina oli haaveillut koko ikänsä, että hänestä tulisi lääkäri. Juuri sinä aamuna kun hänellä oli ratkaiseva pääsykoe, hänen pyörästään oli puhjennut rengas. Hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta ehtiä pääsykokeeseen ilman pyörää.

Tiinan kaveri Maija halusi epätoivoisesti auttaa parasta kaveriaan, joka oli aina auttanut häntä pahoissakin tilanteissa. Maijalla itsellään ei kuitenkaan ollut pyörää, mitä olisi voinut lainata Tiinalle. Maija oli huomannut, että hänen naapurinsa käytti hyvin harvoin omaa pyöräänsä, koska tällä oli auto. Siispä hän varasti sen ja lainasi sitä Maijalle. Maija vakuutti Tiinalle, ettei naapuri varmaan edes huomaisi mitään. Tiina otti pyörän, ehti pääsykokeeseen ja hänestä tuli hyvä lääkäri, joka pelasti lukuisin ihmisten hengen.

Maijan naapuri Tauno huomasi pyöränsä varkauden, sillä juuri sinä aamuna hän tarvitsisi sitä työssään. Hän oli alakoulun opettaja ja tänään oli retkipäivä. Opettajan olisi pitänyt pyöräillä oppilaiden edellä ja varmistaa, että kaikki oli turvallista. Ilman pyörää hän ei kuitenkaan voinut tehdä sitä. Oppilaat olivat odottaneet retkeä kauan ja olisivat pettyneet pahasti. Siispä Tauno lupasi heidän pyöräillä läheiselle kioskille ja sieltä takaisin. Yksi oppilaista jäi kuitenkin ylinopeutta ajavan mopolijan alle. Lapsen jalka meni poikki. Hän joutui olemaan sairaalassa koko kesän jalka paketissa. Tauno joutui syytteeseen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja sai 5000 euron sakon sekä kirjalllisen varoituksen työssään.

Mitkä oli Tiinan, Maijan ja Taunon motiivit? Olivatko ne hyväksyttävät? (tarkoitusetiikka)
Mitkä olivat seuraukseet Maijalle, Tiinalle, Taunolle ja oppilaalle? (seurausetiikka)
Kuka oli vastuussa oppilaan loukkaantumisesta? (velvollisuusetiikka)