Ohjeita, huomioita & mahdolliset esimerkkivastaukset
Intro : Pohdinta (Opettajan ohje)
Ruoka-osion intro tehtävään kuuluu muutama pohdinta kysymys. Tarkoitus olisi, että oppilaiden ennakkokäsitykset ruokavalintojen merkityksestä kirjataan ylös esimerkiksi taululle videon katsomisen jälkeen. Taululla olevat ennakkokäsitykset olisi tarkoituksenmukaista myös dokumentoida esimerkiksi valokuvan muodossa.Ruoka- osion tehtävien tekemisen jälkeen voitte sitten palata osion alussa ottamaanne kuvaan ennakkokäsityksistä ja pohtia, että mitä uutta opitte tehtävien teon ja aiheeseen tutustumisen aikana.
Huom!
Voitte myös liittää halutessanne ruokaan liittyvän pohdinnan antia osaksi luokkanne ympäristösopimusta (ks. materiaalipankin kohta "Yhteisöllinen projekti").
Tehtävä 1: Oman lounaan hiilijalanjäljen laskeminen (Opettajan ohje)
Tämän tehtävän tarkoituksena on laskea oman lounaan hiilijalanjälki. Apuna oman lounaan hiilijalanjäljen laskemisessa tulette käyttämään FOODWEB- sivustolla olevaa ateriasovellusta. Tarkoituksena tällä tehtävällä on se, että oppilaat ymmärtävät, että ympäristöyställisen ruoankin pitää olla ravinnepitoista. Toisin sanoen oppilaiden tulisi ymmärtää, että pelkästään ruoan määrän vähentäminen ei ole ratkaisu, koska ihminen tarvitsee elääkseen ravinnepitoista ruokaa.
Olisi hyvä, jos opettaja ehtisi itsekseen nopeasti tutustua sovellukseen, jotta oppilaiden ohjaaminen tehtävän teossa olisi mahdollisimman selkeää.
Kun käytte oppilaiden kanssa tämän tehtävän tehtävänannon läpi, niin tehkää opettajina ohjeidenannon mukaisesti siten, että tietokoneenne näyttö onn heijastettuna taululle. Tällä tavoin oppilaille jää näkömuistiin, että mitä tehdään. Vasta kun olette yhdessä taululle heijastettuna käyneet läpi koko tehtävänannon, niin anna oppilaiden lähteä tekemään tehtävää itsenäisesti. Heijasta tehtävänanto taululle siksi aikaa, kun oppilaat tekevät itsenäisesti tehtävää. Tällä tavoin he voivat tarvittaessa palata tehtävänantoon (se kun on moniosainen).
Tehtävän teon lopuksi voitte yhdessä keskustella, että millä keinoilla/valinnoilla oppilaat saivat lounaansa ympäristöystävällisemmiksi, mutta silti ravinnepitoisiksi.
Ateriasovellus(napauta tätä sinistä tekstiä päästäksesi sivustolle)
Olisi hyvä, jos opettaja ehtisi itsekseen nopeasti tutustua sovellukseen, jotta oppilaiden ohjaaminen tehtävän teossa olisi mahdollisimman selkeää.
Kun käytte oppilaiden kanssa tämän tehtävän tehtävänannon läpi, niin tehkää opettajina ohjeidenannon mukaisesti siten, että tietokoneenne näyttö onn heijastettuna taululle. Tällä tavoin oppilaille jää näkömuistiin, että mitä tehdään. Vasta kun olette yhdessä taululle heijastettuna käyneet läpi koko tehtävänannon, niin anna oppilaiden lähteä tekemään tehtävää itsenäisesti. Heijasta tehtävänanto taululle siksi aikaa, kun oppilaat tekevät itsenäisesti tehtävää. Tällä tavoin he voivat tarvittaessa palata tehtävänantoon (se kun on moniosainen).
Tehtävän teon lopuksi voitte yhdessä keskustella, että millä keinoilla/valinnoilla oppilaat saivat lounaansa ympäristöystävällisemmiksi, mutta silti ravinnepitoisiksi.
Ateriasovellus(napauta tätä sinistä tekstiä päästäksesi sivustolle)
Tehtävä 2: Pienimuotoinen tutkimus ruokahävikistä (Opettajan ohje)
Tämän tehtävänannon laajuuden vuoksi opettajalle tarkoitettu tarkempi ohjeistus on lisätty alleviivatulla kursiivilla suoraan oppilaan ohjeistuksen kopioon tämän intro kappaleen alle. Tähän ratkaisuun päädyttiin opettajan työn helpottamiseksi, sillä nyt opettajalla ei tarvitse olla oppilaiden tehtävänanto erikseen auki erillisellä välilehdellä.
Teette koko luokan voimin yhdessä pienen tutkimuksen, jolla selvitätte, että kuinka paljon koulunne ruokalassa heitetään ruokaa pois yhden viikon aikana. Tämä tehtävänanto jakaantuu kolmeen osaan: tutkimuksen suunnitteluun, tutkimuksen toteuttamiseen sekä pohdintaan tutkimustuloksista. Aloittakaa tutkimuksen suunnittelun liittyvästä tehtävänannosta, jonka jälkeen voitte siirtyä tutkimuksen toteuttamisesta annettuun tehtävänantoon. Aivan tutkimuksen lopuksi teette yhdessä "pohdintaa tutkimustuloksista"- tehtävänannon.
--> Tässä kohtaa on todella tärkeää, että oppilaille kerrotaan selkeästi, että mitä tulette tekemään. Tehtävänanto kun koostuu useammasta eri osasta. Lisäksi tärkeää on kertoa, että missä järjestyksessä tulette etenemään. Kerro myöskin oppilaille selkeästi, että tämä on pidempiaikainen tehtävä ja, että se kestää kokonaisen viikon!
Tehtävä tutkimus tiivistettynä:
Tutkittava aihe: hukkaan heitetyn ruoan määrä koulun ruokalassa
Miten tutkitaan: mitataan joka päivä koulun ruokalan astianpalautustiskin biojäteroskakorin sisällön määrä
Tutkimukseen käytettävä aika: yksi koulu viikko eli viisi arkipäivää
Tutkimuksen toteuttajat: kaikki luokkanne oppilaat yhdessä
Muut osallistujat: joku kouluruokalan henkilökunnasta, jonka kanssa sovitaan ruokalassa käynti
--> tutkimusprosessin alussa käykää selkeästi läpi tämä tiivistelmä. Varmista, että oppilaat ymmärtävät mitä tullaan tekemään ja mitä tutkitaan!
1.Tutkimuksen suunnittelu
Aivan tutkimuksenne aluksi teidän pitää yhdessä suunnitella, että miten tulette tutkimuksenne toteuttamaan. Kirjatkaa vastauksenne alla oleviin kysymyksiin ylös tutkimussuunnitelmaksi. Tätä tutkimussuunnitelmaa tulette noudattaan tutkimuksen toteuttamisen ajan.
Suunnitteluvaiheessa pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
1. Kuka käy sopimassa ruokalan keittäjien kanssa tutkimuksen toteuttamisesta? sama henkilö selvittää, että vaihdetaanko biojätepussi päivittäin ruokalassa vai vasta aina biojätepussin täytyttyä. Tämä seikka vaikuttaa siihen, että miten lopulta laskette koko viikon aikana hukkaan heitetyn ruoan määrän. Lisäksi sama henkilö sopii sopivan kellonajan, jolloin biojätepussin sisältö tullaan päivittäin punnitsemaan keittiöön.
--> suunnitelmaan siis ylös kohdat: luokan yhteyshenkilö koulun ruokalaan, päivittäinen kellonaika mittaamiskäynneille ruokalassa ja biojätepussin vaihtamiskäytäntö
2. Kuka/ ketkä käyvät minäkin viikonpäivänä punnitsemassa hukkaan heitetyn ruoan määrän?
--> suunnitelmaan ylös kohdat: ma mittaajat, ti mittaajat, ke mittaajat, to mittaajat ja pe mittaajat. Huom! mukava jos oppilaat kävisivät pareina tai pienryhminä mittaamassa, koska tällöin kaikki saisivat osallistua.
3. Millaisella mitalla hukkaan heitetyn ruoan määrä mitataan? Mikä on sopiva mittayksikkö?
--> Suunnitelmaan kohdat: mittayksikkö ja mittaväline. Huom! ehkäpä selkein ohjata lapset punnitsemaan biojätepussit puntarilla kiloina! Tässä kuitenkin ota esille lasten kanssa, että jos punnitsette esim henkilövaa`alla, niin silloin ihminen pitelee biopussia. Eli tällöin oppilas punnitsee ensin itsensä ja pelkän biopussin sisällön paino saadaan vasta yhtälöllä: oppilaan ja pussin yhteispaino miinus oppilaan oma paino on yhtäkuin biopussin paino.
4. Millaisen taulukon haluatte tehdä tutkimuksen tulosten esittämiseen? Kuka tekee tämän taulukon?
--> Suunnitelmaan kohdat: taulukon tekijät ja taulukon muoto. Huom! selkeä taulukko voisi olla esimerkiksi histogrammi mallinen. Tällöin histogrammin pystyakselissa olisi jätteen määrä kiloina (kiloskaala riippuu täysin koulunne koosta: jos pieni koulu, niin esimerkiksi viiden kilon välein.) ja histogrammin vaaka-akselissa olisi viikonpäivät ma-pe. Käy myös oppilaiden kanssa luonnollisesti läpi, että miten valitsemaanne taulukkomuotoon merkataan päivittäisiä tuloksia ja, että miten sitä luetaan.
5. Kuka merkkaa hukkaan heitetyn ruoan määrän luokan yhteiseen taulukkoon päivittäin?
--> Suunnitelmaan kohta: päivittäisten tulosten merkaaminen. Huom! Selkeä tapa on esimerkiksi, että aina samat ihmiset, jotka käyvät mittaamassa hukkaan heitetyn ruoan määrän, myös merkitsevät mittaamansa tuloksen heti luokan seinällä olevaan taulukkoon.
--> Kirjatkaa kysymyksien vastaukset mahdollisimman selkeästi ylös, jotta niihin on mahdollisimman helppo palata tutkimuksen edetessä! Painota myös oppilaille, että tutkimussuunnitelmaan kirjattuihin tehtäviin pitää jokaisen sitoutua, jotta tutkimus onnistuu.
2. Tutkimuksen toteutus
Tässä vaiheessa tehtävänänne on noudattaa yhdessä tekemäänne tutkimussuunnitelmaa. Aloitakaa tutkimuksen toteuttaminen siitä, että yhdessä päättämänne henkilö käy koulun ruokalassa sopimassa jokapäiväisestä biojätebussin punnitsemisesta sekä tarkasta jokapäiväisestä mittausajankohdasta (Huom! samainen henkilö kysyy samalla, että vaihdetaanko biojätebussi päivittäin vai vasta sen täytyttyä).
--> Painota oppilaille, että tässä vaiheessa seurataan tarkasti edellisessä vaiheessa yhdessä tehtyä tutkimussuunnitelmaa. Tutkimussuunnitelman olisi hyvä siis olla kaikkien oppilaiden saatavilla jatkuvasti. Ja heti, kun tarkka ajankohta jokapäiväisellä mittaamiselle on selville, niin se kirjataan suunnitelmaan. Olisi hyvä myöskin lyhyesti ehkä kerrata suunnitelmaan kirjatut asiat!
Jos biojätepussi vaihdetaan päivittäin, niin silloin biojätepussin paino voidaan sellaisenaan merkata taulukkoon. Jos taas biojätepussi vaihdetaan vasta, kun se on täynnä, niin silloin teidän täytyy tietää, että paljonko pussi painoi edellisinä päivinä, jotta voitte tehdä erotuslaskun päivien tulosten kesken (jos sama pussi esimerkiksi on täynnä vasta tiistaina, niin tiistaina heitetyn ruoan määrä saadaan selville laskutoimituksella: ti mitattu biojätepussin sisältö - ma mitattu biojätepussin sisältö= ainoastaan tiistaina pois heitetyn ruoan määrä).
--> Jos biojätepussi vaihdetaan päivittäin, niin silloin mittaatte normaalisti joka arkipäivänä samana ajankohtana biojätepussin painon (jos henkilövaaka on mittaus väline, niin muistakaa henkilön oman painon miinustaminen mittarin luvusta! ja jätesäkki vaatteiden suojaksi mittaustilanteeseen) ja merkkaatte painon sellaisenaan tekemäänne taulukkoon.
Jos taas biojätepussi vaihdetaan aina vasta sen täytyttyä, niin silloin teette seuraavalla tavoin: ensin yksi mittaajista punnitsee itsensä--> seuraavaksi sama ihminen pitelee biojätepussia ollessaan vaa`alla (jätesäkki vaatteiden suojana on suositeltava!)--> aiemmin mitattu ihmisen paino miinustetaan ihmisen&biojätepussin yhteispainosta--> tuloksena syntyy biojätepussin senhetkinen paino (BS)--> jos pussi täyttynyt vasta esim tiistaina, niin silloin pelkästään tiistaina hukkaan heitetyn ruoan määrä saadaan miinustamalla BS:stä maanantain kohdalle taulukkoon merkattu kilomäärä. Käy oppilaiden kanssa läpi selkeästi, että miten aina yhden päivän hukkaan heitetyn ruoan määrä saadaan selville! laita vaikkapa yhtälömuotoon taululle näkyviin!
Tämän vaiheen aluksi teidän täytyy myös tehdä yhdessä sopimanne kaltainen taulukko luokkanne seinälle tulosten päivittäistä merkkaamista varten. Tutkimussuunnitelmassanne lukee, että kenen tehtävä on tehdä tämä taulukko.
Kun joku teistä on käynyt ruokalassa sopimassa tutkimuksen toteuttamisesta, niin seuraavaksi alatte käydä tutkimussuunnitelmassa määriteltynä kellonaikana päivittäin keittiössä mittaamassa biojätepussin sisällön tutkimussuunnitelmaan kirjoitetulla mittarilla. Tutkimussuunnitelmasta voitte myös tarkistaa, että milloin on kenenkin vuoro käydä mittaamassa hukkaan heitetyn ruoan määrä koulun keittiössä. Suunnitelmasta näky lisäksi, että kuka merkkaa tulokset luokan seinällä olevaan taulukkoon.
Viikon päätteeksi laskekaa yhteen jokaisena viikonpäivänä hukkaan heitetyn ruoan määrä. Tästä kyseisestä laskusta saatte selville sen, että kuinka paljon teidän koulunne oppilaat heittävät koulussa ruokaa roskiin yhden viikon aikana.
--> Kirjoittakaa vaikkapa A4 hukkaan heitetyn ruoan kokonaismäärä ja laittakaa se tekemänne taulukon viereen.
3. Pohdintaa tutkimustuloksista
Tässä tutkimuksen viimeisessä osassa keskustelkaa tutkimuksestanne tulleista tuloksista. Pohtikaa yhdessä ainakin seuraavia asioita:
1. Yllättikö hukkaan heitetyn ruoan määrä? Oliko sitä enemmän vai vähemmän kuin odotitte?
2. Mitä voitaisiin tehdä, jotta roskiin heitetyn ruoan määrä vähenisi koulussanne?
--> Jos tulee hyviä toteutettavia ideoita, niin toteuttakaa ne! esimerkiksi mainoslehtinen ruokalan seinälle siitä, että kuinka paljon ruokaa heitetään hukkaan!
3. Yhden oppilaan kouluaterian on sanottu painavan keskimäärin 250 grammaa. Kuinka monen oppilaan kouluaterian verran teidän koulunne ruokalassa on heitetty ruokaa hukkaan viikon aikana?
--> lapsille näkyväksi esimerkiksi taululle 100 g= 0,10kg ja 1000g= 1 kg
4. Tuleeko teille mieleen joitakin asioita, jotka mahdollisesti olisivat voineet vaikuttaa hukkaan heitetyn ruoan määrään?
--> esimerkiksi biojätteeseen servetit? omaa ruokamäärää ei osaa mitoittaa oikein? jne.
Teette koko luokan voimin yhdessä pienen tutkimuksen, jolla selvitätte, että kuinka paljon koulunne ruokalassa heitetään ruokaa pois yhden viikon aikana. Tämä tehtävänanto jakaantuu kolmeen osaan: tutkimuksen suunnitteluun, tutkimuksen toteuttamiseen sekä pohdintaan tutkimustuloksista. Aloittakaa tutkimuksen suunnittelun liittyvästä tehtävänannosta, jonka jälkeen voitte siirtyä tutkimuksen toteuttamisesta annettuun tehtävänantoon. Aivan tutkimuksen lopuksi teette yhdessä "pohdintaa tutkimustuloksista"- tehtävänannon.
--> Tässä kohtaa on todella tärkeää, että oppilaille kerrotaan selkeästi, että mitä tulette tekemään. Tehtävänanto kun koostuu useammasta eri osasta. Lisäksi tärkeää on kertoa, että missä järjestyksessä tulette etenemään. Kerro myöskin oppilaille selkeästi, että tämä on pidempiaikainen tehtävä ja, että se kestää kokonaisen viikon!
Tehtävä tutkimus tiivistettynä:
Tutkittava aihe: hukkaan heitetyn ruoan määrä koulun ruokalassa
Miten tutkitaan: mitataan joka päivä koulun ruokalan astianpalautustiskin biojäteroskakorin sisällön määrä
Tutkimukseen käytettävä aika: yksi koulu viikko eli viisi arkipäivää
Tutkimuksen toteuttajat: kaikki luokkanne oppilaat yhdessä
Muut osallistujat: joku kouluruokalan henkilökunnasta, jonka kanssa sovitaan ruokalassa käynti
--> tutkimusprosessin alussa käykää selkeästi läpi tämä tiivistelmä. Varmista, että oppilaat ymmärtävät mitä tullaan tekemään ja mitä tutkitaan!
1.Tutkimuksen suunnittelu
Aivan tutkimuksenne aluksi teidän pitää yhdessä suunnitella, että miten tulette tutkimuksenne toteuttamaan. Kirjatkaa vastauksenne alla oleviin kysymyksiin ylös tutkimussuunnitelmaksi. Tätä tutkimussuunnitelmaa tulette noudattaan tutkimuksen toteuttamisen ajan.
Suunnitteluvaiheessa pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
1. Kuka käy sopimassa ruokalan keittäjien kanssa tutkimuksen toteuttamisesta? sama henkilö selvittää, että vaihdetaanko biojätepussi päivittäin ruokalassa vai vasta aina biojätepussin täytyttyä. Tämä seikka vaikuttaa siihen, että miten lopulta laskette koko viikon aikana hukkaan heitetyn ruoan määrän. Lisäksi sama henkilö sopii sopivan kellonajan, jolloin biojätepussin sisältö tullaan päivittäin punnitsemaan keittiöön.
--> suunnitelmaan siis ylös kohdat: luokan yhteyshenkilö koulun ruokalaan, päivittäinen kellonaika mittaamiskäynneille ruokalassa ja biojätepussin vaihtamiskäytäntö
2. Kuka/ ketkä käyvät minäkin viikonpäivänä punnitsemassa hukkaan heitetyn ruoan määrän?
--> suunnitelmaan ylös kohdat: ma mittaajat, ti mittaajat, ke mittaajat, to mittaajat ja pe mittaajat. Huom! mukava jos oppilaat kävisivät pareina tai pienryhminä mittaamassa, koska tällöin kaikki saisivat osallistua.
3. Millaisella mitalla hukkaan heitetyn ruoan määrä mitataan? Mikä on sopiva mittayksikkö?
--> Suunnitelmaan kohdat: mittayksikkö ja mittaväline. Huom! ehkäpä selkein ohjata lapset punnitsemaan biojätepussit puntarilla kiloina! Tässä kuitenkin ota esille lasten kanssa, että jos punnitsette esim henkilövaa`alla, niin silloin ihminen pitelee biopussia. Eli tällöin oppilas punnitsee ensin itsensä ja pelkän biopussin sisällön paino saadaan vasta yhtälöllä: oppilaan ja pussin yhteispaino miinus oppilaan oma paino on yhtäkuin biopussin paino.
4. Millaisen taulukon haluatte tehdä tutkimuksen tulosten esittämiseen? Kuka tekee tämän taulukon?
--> Suunnitelmaan kohdat: taulukon tekijät ja taulukon muoto. Huom! selkeä taulukko voisi olla esimerkiksi histogrammi mallinen. Tällöin histogrammin pystyakselissa olisi jätteen määrä kiloina (kiloskaala riippuu täysin koulunne koosta: jos pieni koulu, niin esimerkiksi viiden kilon välein.) ja histogrammin vaaka-akselissa olisi viikonpäivät ma-pe. Käy myös oppilaiden kanssa luonnollisesti läpi, että miten valitsemaanne taulukkomuotoon merkataan päivittäisiä tuloksia ja, että miten sitä luetaan.
5. Kuka merkkaa hukkaan heitetyn ruoan määrän luokan yhteiseen taulukkoon päivittäin?
--> Suunnitelmaan kohta: päivittäisten tulosten merkaaminen. Huom! Selkeä tapa on esimerkiksi, että aina samat ihmiset, jotka käyvät mittaamassa hukkaan heitetyn ruoan määrän, myös merkitsevät mittaamansa tuloksen heti luokan seinällä olevaan taulukkoon.
--> Kirjatkaa kysymyksien vastaukset mahdollisimman selkeästi ylös, jotta niihin on mahdollisimman helppo palata tutkimuksen edetessä! Painota myös oppilaille, että tutkimussuunnitelmaan kirjattuihin tehtäviin pitää jokaisen sitoutua, jotta tutkimus onnistuu.
2. Tutkimuksen toteutus
Tässä vaiheessa tehtävänänne on noudattaa yhdessä tekemäänne tutkimussuunnitelmaa. Aloitakaa tutkimuksen toteuttaminen siitä, että yhdessä päättämänne henkilö käy koulun ruokalassa sopimassa jokapäiväisestä biojätebussin punnitsemisesta sekä tarkasta jokapäiväisestä mittausajankohdasta (Huom! samainen henkilö kysyy samalla, että vaihdetaanko biojätebussi päivittäin vai vasta sen täytyttyä).
--> Painota oppilaille, että tässä vaiheessa seurataan tarkasti edellisessä vaiheessa yhdessä tehtyä tutkimussuunnitelmaa. Tutkimussuunnitelman olisi hyvä siis olla kaikkien oppilaiden saatavilla jatkuvasti. Ja heti, kun tarkka ajankohta jokapäiväisellä mittaamiselle on selville, niin se kirjataan suunnitelmaan. Olisi hyvä myöskin lyhyesti ehkä kerrata suunnitelmaan kirjatut asiat!
Jos biojätepussi vaihdetaan päivittäin, niin silloin biojätepussin paino voidaan sellaisenaan merkata taulukkoon. Jos taas biojätepussi vaihdetaan vasta, kun se on täynnä, niin silloin teidän täytyy tietää, että paljonko pussi painoi edellisinä päivinä, jotta voitte tehdä erotuslaskun päivien tulosten kesken (jos sama pussi esimerkiksi on täynnä vasta tiistaina, niin tiistaina heitetyn ruoan määrä saadaan selville laskutoimituksella: ti mitattu biojätepussin sisältö - ma mitattu biojätepussin sisältö= ainoastaan tiistaina pois heitetyn ruoan määrä).
--> Jos biojätepussi vaihdetaan päivittäin, niin silloin mittaatte normaalisti joka arkipäivänä samana ajankohtana biojätepussin painon (jos henkilövaaka on mittaus väline, niin muistakaa henkilön oman painon miinustaminen mittarin luvusta! ja jätesäkki vaatteiden suojaksi mittaustilanteeseen) ja merkkaatte painon sellaisenaan tekemäänne taulukkoon.
Jos taas biojätepussi vaihdetaan aina vasta sen täytyttyä, niin silloin teette seuraavalla tavoin: ensin yksi mittaajista punnitsee itsensä--> seuraavaksi sama ihminen pitelee biojätepussia ollessaan vaa`alla (jätesäkki vaatteiden suojana on suositeltava!)--> aiemmin mitattu ihmisen paino miinustetaan ihmisen&biojätepussin yhteispainosta--> tuloksena syntyy biojätepussin senhetkinen paino (BS)--> jos pussi täyttynyt vasta esim tiistaina, niin silloin pelkästään tiistaina hukkaan heitetyn ruoan määrä saadaan miinustamalla BS:stä maanantain kohdalle taulukkoon merkattu kilomäärä. Käy oppilaiden kanssa läpi selkeästi, että miten aina yhden päivän hukkaan heitetyn ruoan määrä saadaan selville! laita vaikkapa yhtälömuotoon taululle näkyviin!
Tämän vaiheen aluksi teidän täytyy myös tehdä yhdessä sopimanne kaltainen taulukko luokkanne seinälle tulosten päivittäistä merkkaamista varten. Tutkimussuunnitelmassanne lukee, että kenen tehtävä on tehdä tämä taulukko.
Kun joku teistä on käynyt ruokalassa sopimassa tutkimuksen toteuttamisesta, niin seuraavaksi alatte käydä tutkimussuunnitelmassa määriteltynä kellonaikana päivittäin keittiössä mittaamassa biojätepussin sisällön tutkimussuunnitelmaan kirjoitetulla mittarilla. Tutkimussuunnitelmasta voitte myös tarkistaa, että milloin on kenenkin vuoro käydä mittaamassa hukkaan heitetyn ruoan määrä koulun keittiössä. Suunnitelmasta näky lisäksi, että kuka merkkaa tulokset luokan seinällä olevaan taulukkoon.
Viikon päätteeksi laskekaa yhteen jokaisena viikonpäivänä hukkaan heitetyn ruoan määrä. Tästä kyseisestä laskusta saatte selville sen, että kuinka paljon teidän koulunne oppilaat heittävät koulussa ruokaa roskiin yhden viikon aikana.
--> Kirjoittakaa vaikkapa A4 hukkaan heitetyn ruoan kokonaismäärä ja laittakaa se tekemänne taulukon viereen.
3. Pohdintaa tutkimustuloksista
Tässä tutkimuksen viimeisessä osassa keskustelkaa tutkimuksestanne tulleista tuloksista. Pohtikaa yhdessä ainakin seuraavia asioita:
1. Yllättikö hukkaan heitetyn ruoan määrä? Oliko sitä enemmän vai vähemmän kuin odotitte?
2. Mitä voitaisiin tehdä, jotta roskiin heitetyn ruoan määrä vähenisi koulussanne?
--> Jos tulee hyviä toteutettavia ideoita, niin toteuttakaa ne! esimerkiksi mainoslehtinen ruokalan seinälle siitä, että kuinka paljon ruokaa heitetään hukkaan!
3. Yhden oppilaan kouluaterian on sanottu painavan keskimäärin 250 grammaa. Kuinka monen oppilaan kouluaterian verran teidän koulunne ruokalassa on heitetty ruokaa hukkaan viikon aikana?
--> lapsille näkyväksi esimerkiksi taululle 100 g= 0,10kg ja 1000g= 1 kg
4. Tuleeko teille mieleen joitakin asioita, jotka mahdollisesti olisivat voineet vaikuttaa hukkaan heitetyn ruoan määrään?
--> esimerkiksi biojätteeseen servetit? omaa ruokamäärää ei osaa mitoittaa oikein? jne.
Tehtävä 3: Vastuullinen kuluttaja kaupassa/ kotitehtävä (Opettajan ohje)
Tämä tehtävä on tarkoitus antaa oppilaille kotitehtäväksi. On kuitenkin tarkoituksenmukaista, että käytte tehtävät yhdessä myös koulussa läpi.
Tämä tehtävä olisi hyvä tehdä vasta sitten, kun vastuullisiin ruokavalintoihin ollaan jo jonkin verran tutustuttu. Tällä tavoin oppilaat saavat paljon enemmän irti tästä tehtävästä.
Tarkoituksena on, että lapsi oikeasti käy tavallisen kauppareissun jonkun aikuisen kanssa ja pohtii ruoka-osiossa käsiteltyjä vastuullisen kuluttajan valintoja ruoan suhteen. Oppilas voi tietysti käydä kauppareisuun yksinkin, mutta tällöin hän ei pääse keskustelemaan vastuullisen kuluttajan huomioistaan kenenkään kanssa itse kauppatilanteessa.
Muutamia johdattelevia kysymyksiä tehtävän purkua ajatellen:
Pakkaatko kaikki hedelmät aina pieneen muovipussiin? milloin hedelmiä ei tarvitse pakata pieneen pussiin? (Banaanit eivät välttämättä tarvitse esimerkiksi pussia)
Kannatko kestokassia kauppareissuilla mukana? vai ostatko aina uuden muovikassin?
Valikoitteko tuotteita siten, että niiden parasta ennen- merkintä oli mahdollisimman kaukana? (Hyvä lyhyesti kertoa lapsille, että mikä on parasta ennen- merkintä! ja mainita myös kyseisen merkinnän ero viimeinen käyttöpäivä-merkintään verrattuna)
Otitteko tarjouksia vain tarjouksien takia eikä tarpeen takia? esimerkiksi ota kaksi maksa yksi tarjouksia?(ruokahävikki pohdintaa hyvä liittää tähän! varsinkin, jos tarjoustuotteet ovat helposti pilaantuvia)
Ostitteko kotimaisia tuotteita? (ruoan kuljetukseen liittyvää pohdintaa hyvä liittää tähän!)