Oppilaalle
Tehtävä 1: Oman lounaan hiilijalanjäljen laskeminen
Tämän tehtävän tarkoituksena on laskea oman lounaan hiilijalanjälki. Apuna oman lounaan hiilijalanjäljen laskemisessa tulet käyttämään FOODWEB- sivustolla olevaa ateriasovellusta. Tehtäväsi on seuraavanlainen:
1. Lue tämä ohjeistus alusta loppuun läpi, jotta tiedät mitä tehdä.
2. Mene FOODWEB- sivustolle ja valitse yläpalkista kohta "Ateriasovellus". Ja avaa ateriasovellus painamalla vihreää nappia, jossa lukee "Ateriasovellus". (Huom! linkki sivustolle tämän tehtävänannon lopussa!)
3. Sivusto kysyy sinulta joitakin tietoja. Täytä nämä tiedot oikein.
Tämän jälkeen napauta Youtube-kuvaketta tietojen alla, niin näet miten sovellusta käytetään.
4. Tehtäväsi on rakentaa sovelluksessa näkyvälle lautaselle viimeisin lounaasi.
Kaikki ruoat ja juomat löydät oikealta sivupalkista. Ruoat saat lautaselle vetämällä ne hiiren avulla lautaselle sivupalkista. Voit poistaa aineita painamalla oikeassa alakulmassa olevasta listasta punaista raksia sen tuotteen kohdalta, jonka haluat poistaa.
5. Kirjaa lounaasi ravinnepitoisuus sekä lounaasi aiheuttamat ympäristövaikutukset ylös.
Sovelluksessa näkyy rakentamasi lautasmallin energiapitoisuus, ravinnepitoisuus, aterian aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä ateriassa käytettyjen ruoka-aineiden altistuminen haittava-aineille. Näet lounaasi tarkan ravinnepitoisuuden sekä lounaasi aiheuttamat ympäristovaikutukset viemällä hiiren ravinnepitoisuutta kuvaavan tolpan tai ympäristövaikutuksia kuvaavan tolpan päälle. Tällöin tarkempia lukuja ja prosenttiosuuksia ilmestyy valkoiseen laatikkoon tolppien viereen.
6. Seuraavaksi ala muokkaamaan lounastasi ruoka-aine kerrallaan siten, että yrität saada
a) pidettyä lounaan ravinnepitoisuuden samana tai suurempana sekä b) pienennettyä lounaan ympäristövaikutuksia.
--> Nyt olet saanut muokattua lounaastasi sekä ympäristöystävällisemmän että silti ravinnepitoisen!!
Mene siis seuraavaavalle sivustolle:
Ateriasovellus(napauta tätä sinistä tekstiä päästäksesi sivustolle)
1. Lue tämä ohjeistus alusta loppuun läpi, jotta tiedät mitä tehdä.
2. Mene FOODWEB- sivustolle ja valitse yläpalkista kohta "Ateriasovellus". Ja avaa ateriasovellus painamalla vihreää nappia, jossa lukee "Ateriasovellus". (Huom! linkki sivustolle tämän tehtävänannon lopussa!)
3. Sivusto kysyy sinulta joitakin tietoja. Täytä nämä tiedot oikein.
Tämän jälkeen napauta Youtube-kuvaketta tietojen alla, niin näet miten sovellusta käytetään.
4. Tehtäväsi on rakentaa sovelluksessa näkyvälle lautaselle viimeisin lounaasi.
Kaikki ruoat ja juomat löydät oikealta sivupalkista. Ruoat saat lautaselle vetämällä ne hiiren avulla lautaselle sivupalkista. Voit poistaa aineita painamalla oikeassa alakulmassa olevasta listasta punaista raksia sen tuotteen kohdalta, jonka haluat poistaa.
5. Kirjaa lounaasi ravinnepitoisuus sekä lounaasi aiheuttamat ympäristövaikutukset ylös.
Sovelluksessa näkyy rakentamasi lautasmallin energiapitoisuus, ravinnepitoisuus, aterian aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä ateriassa käytettyjen ruoka-aineiden altistuminen haittava-aineille. Näet lounaasi tarkan ravinnepitoisuuden sekä lounaasi aiheuttamat ympäristovaikutukset viemällä hiiren ravinnepitoisuutta kuvaavan tolpan tai ympäristövaikutuksia kuvaavan tolpan päälle. Tällöin tarkempia lukuja ja prosenttiosuuksia ilmestyy valkoiseen laatikkoon tolppien viereen.
6. Seuraavaksi ala muokkaamaan lounastasi ruoka-aine kerrallaan siten, että yrität saada
a) pidettyä lounaan ravinnepitoisuuden samana tai suurempana sekä b) pienennettyä lounaan ympäristövaikutuksia.
--> Nyt olet saanut muokattua lounaastasi sekä ympäristöystävällisemmän että silti ravinnepitoisen!!
Mene siis seuraavaavalle sivustolle:
Ateriasovellus(napauta tätä sinistä tekstiä päästäksesi sivustolle)
Tehtävä 2: Pienimuotoinen tutkimus ruokahävikistä
Teette koko luokan voimin yhdessä pienen tutkimuksen, jolla selvitätte, että kuinka paljon koulunne ruokalassa heitetään ruokaa pois yhden viikon aikana. Tämä tehtävänanto jakaantuu kolmeen osaan: tutkimuksen suunnitteluun, tutkimuksen toteuttamiseen sekä pohdintaan tutkimustuloksista. Aloittakaa tutkimuksen suunnittelun liittyvästä tehtävänannosta, jonka jälkeen voitte siirtyä tutkimuksen toteuttamisesta annettuun tehtävänantoon. Aivan tutkimuksen lopuksi teette yhdessä "pohdintaa tutkimustuloksista"- tehtävänannon.
Tehtävä tutkimus tiivistettynä:
Tutkittava aihe: hukkaan heitetyn ruoan määrä koulun ruokalassa
Miten tutkitaan: mitataan joka päivä koulun ruokalan astianpalautustiskin biojäteroskakorin sisällön määrä
Tutkimukseen käytettävä aika: yksi koulu viikko eli viisi arkipäivää
Tutkimuksen toteuttajat: kaikki luokkanne oppilaat yhdessä
Muut osallistujat: joku kouluruokalan henkilökunnasta, jonka kanssa sovitaan ruokalassa käynti
1.Tutkimuksen suunnittelu
Aivan tutkimuksenne aluksi teidän pitää yhdessä suunnitella, että miten tulette tutkimuksenne toteuttamaan. Kirjatkaa vastauksenne alla oleviin kysymyksiin ylös tutkimussuunnitelmaksi. Tätä tutkimussuunnitelmaa tulette noudattaan tutkimuksen toteuttamisen ajan.
Suunnitteluvaiheessa pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
1. Kuka käy sopimassa ruokalan keittäjien kanssa tutkimuksen toteuttamisesta? sama henkilö selvittää, että vaihdetaanko biojätepussi päivittäin ruokalassa vai vasta aina biojätepussin täytyttyä. Tämä seikka vaikuttaa siihen, että miten lopulta laskette koko viikon aikana hukkaan heitetyn ruoan määrän. Lisäksi sama henkilö sopii sopivan kellonajan, jolloin biojätepussin sisältö tullaan päivittäin punnitsemaan keittiöön.
2. Kuka/ ketkä käyvät minäkin viikonpäivänä punnitsemassa hukkaan heitetyn ruoan määrän?
3. Millaisella mitalla hukkaan heitetyn ruoan määrä mitataan? Mikä on sopiva mittayksikkö?
4. Millaisen taulukon haluatte tehdä tutkimuksen tulosten esittämiseen? Kuka tekee tämän taulukon?
5. Kuka merkkaa hukkaan heitetyn ruoan määrän luokan yhteiseen taulukkoon päivittäin?
2. Tutkimuksen toteutus
Tässä vaiheessa tehtävänänne on noudattaa yhdessä tekemäänne tutkimussuunnitelmaa. Aloitakaa tutkimuksen toteuttaminen siitä, että yhdessä päättämänne henkilö käy koulun ruokalassa sopimassa jokapäiväisestä biojätebussin punnitsemisesta sekä kellonajasta, jolloin pussi käydään päivittäin punnitsemassa(Huom! samainen henkilö kysyy samalla, että vaihdetaanko biojätebussi päivittäin vai vasta sen täytyttyä).
Jos biojätepussi vaihdetaan päivittäin, niin silloin biojätepussin paino voidaan sellaisenaan merkata taulukkoon. Jos taas biojätepussi vaihdetaan vasta, kun se on täynnä, niin silloin teidän täytyy tietää, että paljonko pussi painoi edellisinä päivinä, jotta voitte tehdä erotuslaskun päivien tulosten kesken (jos sama pussi esimerkiksi on täynnä vasta tiistaina, niin tiistaina heitetyn ruoan määrä saadaan selville laskutoimituksella: ti mitattu biojätepussin sisältö - ma mitattu biojätepussin sisältö= ainoastaan tiistaina pois heitetyn ruoan määrä).
Tämän vaiheen aluksi teidän täytyy myös tehdä yhdessä sopimanne kaltainen taulukko luokkanne seinälle tulosten päivittäistä merkkaamista varten. Tutkimussuunnitelmassanne lukee, että kenen tehtävä on tehdä tämä taulukko.
Kun joku teistä on käynyt ruokalassa sopimassa tutkimuksen toteuttamisesta, niin seuraavaksi alatte käydä tutkimussuunnitelmassa määriteltynä kellonaikana päivittäin keittiössä mittaamassa biojätepussin sisällön tutkimussuunnitelmaan kirjoitetulla mittarilla. Tutkimussuunnitelmasta voitte myös tarkistaa, että milloin on kenenkin vuoro käydä mittaamassa hukkaan heitetyn ruoan määrä koulun keittiössä. Suunnitelmasta näky lisäksi, että kuka merkkaa tulokset luokan seinällä olevaan taulukkoon.
Viikon päätteeksi laskekaa yhteen jokaisena viikonpäivänä hukkaan heitetyn ruoan määrä. Tästä kyseisestä laskusta saatte selville sen, että kuinka paljon teidän koulunne oppilaat heittävät koulussa ruokaa roskiin yhden viikon aikana.
3. Pohdintaa tutkimustuloksista
Tässä tutkimuksen viimeisessä osassa keskustelkaa tutkimuksestanne tulleista tuloksista. Pohtikaa yhdessä ainakin seuraavia asioita:
1. Yllättikö hukkaan heitetyn ruoan määrä? Oliko sitä enemmän vai vähemmän kuin odotitte?
2. Mitä voitaisiin tehdä, jotta roskiin heitetyn ruoan määrä vähenisi koulussanne?
3. Yhden oppilaan kouluaterian on sanottu painavan keskimäärin 250 grammaa. Kuinka monen oppilaan kouluaterian verran teidän koulunne ruokalassa on heitetty ruokaa hukkaan viikon aikana?
4. Tuleeko teille mieleen joitakin asioita, jotka mahdollisesti olisivat voineet vaikuttaa hukkaan heitetyn ruoan määrään?
Tehtävä tutkimus tiivistettynä:
Tutkittava aihe: hukkaan heitetyn ruoan määrä koulun ruokalassa
Miten tutkitaan: mitataan joka päivä koulun ruokalan astianpalautustiskin biojäteroskakorin sisällön määrä
Tutkimukseen käytettävä aika: yksi koulu viikko eli viisi arkipäivää
Tutkimuksen toteuttajat: kaikki luokkanne oppilaat yhdessä
Muut osallistujat: joku kouluruokalan henkilökunnasta, jonka kanssa sovitaan ruokalassa käynti
1.Tutkimuksen suunnittelu
Aivan tutkimuksenne aluksi teidän pitää yhdessä suunnitella, että miten tulette tutkimuksenne toteuttamaan. Kirjatkaa vastauksenne alla oleviin kysymyksiin ylös tutkimussuunnitelmaksi. Tätä tutkimussuunnitelmaa tulette noudattaan tutkimuksen toteuttamisen ajan.
Suunnitteluvaiheessa pohtikaa seuraavia kysymyksiä:
1. Kuka käy sopimassa ruokalan keittäjien kanssa tutkimuksen toteuttamisesta? sama henkilö selvittää, että vaihdetaanko biojätepussi päivittäin ruokalassa vai vasta aina biojätepussin täytyttyä. Tämä seikka vaikuttaa siihen, että miten lopulta laskette koko viikon aikana hukkaan heitetyn ruoan määrän. Lisäksi sama henkilö sopii sopivan kellonajan, jolloin biojätepussin sisältö tullaan päivittäin punnitsemaan keittiöön.
2. Kuka/ ketkä käyvät minäkin viikonpäivänä punnitsemassa hukkaan heitetyn ruoan määrän?
3. Millaisella mitalla hukkaan heitetyn ruoan määrä mitataan? Mikä on sopiva mittayksikkö?
4. Millaisen taulukon haluatte tehdä tutkimuksen tulosten esittämiseen? Kuka tekee tämän taulukon?
5. Kuka merkkaa hukkaan heitetyn ruoan määrän luokan yhteiseen taulukkoon päivittäin?
2. Tutkimuksen toteutus
Tässä vaiheessa tehtävänänne on noudattaa yhdessä tekemäänne tutkimussuunnitelmaa. Aloitakaa tutkimuksen toteuttaminen siitä, että yhdessä päättämänne henkilö käy koulun ruokalassa sopimassa jokapäiväisestä biojätebussin punnitsemisesta sekä kellonajasta, jolloin pussi käydään päivittäin punnitsemassa(Huom! samainen henkilö kysyy samalla, että vaihdetaanko biojätebussi päivittäin vai vasta sen täytyttyä).
Jos biojätepussi vaihdetaan päivittäin, niin silloin biojätepussin paino voidaan sellaisenaan merkata taulukkoon. Jos taas biojätepussi vaihdetaan vasta, kun se on täynnä, niin silloin teidän täytyy tietää, että paljonko pussi painoi edellisinä päivinä, jotta voitte tehdä erotuslaskun päivien tulosten kesken (jos sama pussi esimerkiksi on täynnä vasta tiistaina, niin tiistaina heitetyn ruoan määrä saadaan selville laskutoimituksella: ti mitattu biojätepussin sisältö - ma mitattu biojätepussin sisältö= ainoastaan tiistaina pois heitetyn ruoan määrä).
Tämän vaiheen aluksi teidän täytyy myös tehdä yhdessä sopimanne kaltainen taulukko luokkanne seinälle tulosten päivittäistä merkkaamista varten. Tutkimussuunnitelmassanne lukee, että kenen tehtävä on tehdä tämä taulukko.
Kun joku teistä on käynyt ruokalassa sopimassa tutkimuksen toteuttamisesta, niin seuraavaksi alatte käydä tutkimussuunnitelmassa määriteltynä kellonaikana päivittäin keittiössä mittaamassa biojätepussin sisällön tutkimussuunnitelmaan kirjoitetulla mittarilla. Tutkimussuunnitelmasta voitte myös tarkistaa, että milloin on kenenkin vuoro käydä mittaamassa hukkaan heitetyn ruoan määrä koulun keittiössä. Suunnitelmasta näky lisäksi, että kuka merkkaa tulokset luokan seinällä olevaan taulukkoon.
Viikon päätteeksi laskekaa yhteen jokaisena viikonpäivänä hukkaan heitetyn ruoan määrä. Tästä kyseisestä laskusta saatte selville sen, että kuinka paljon teidän koulunne oppilaat heittävät koulussa ruokaa roskiin yhden viikon aikana.
3. Pohdintaa tutkimustuloksista
Tässä tutkimuksen viimeisessä osassa keskustelkaa tutkimuksestanne tulleista tuloksista. Pohtikaa yhdessä ainakin seuraavia asioita:
1. Yllättikö hukkaan heitetyn ruoan määrä? Oliko sitä enemmän vai vähemmän kuin odotitte?
2. Mitä voitaisiin tehdä, jotta roskiin heitetyn ruoan määrä vähenisi koulussanne?
3. Yhden oppilaan kouluaterian on sanottu painavan keskimäärin 250 grammaa. Kuinka monen oppilaan kouluaterian verran teidän koulunne ruokalassa on heitetty ruokaa hukkaan viikon aikana?
4. Tuleeko teille mieleen joitakin asioita, jotka mahdollisesti olisivat voineet vaikuttaa hukkaan heitetyn ruoan määrään?
Tehtävä 3: Vastuullinen kuluttaja kaupassa/ kotitehtävä
Mene jonkun aikuisen mukaan tavalliselle kauppareissulle. Kauppareissun aikana tehtävänäsi on pohtia sellaisia asioita, joilla sinä voit vaikuttaa vastuullisuuteesi ruoan kuluttajana. Palauta ennen kauppareissua mieleesi kaikkia niitä asioita vastuulliseen ruokaan liittyen, mitä olette koulussa pohtineet. Kauppareissun aikana keskustele huomioistasi seurassasi olevan aikuisen kanssa. Kirjaa ylös, mitä huomioita teit kauppareissun aikana ja tuo muistiinpanosi mukanasi kouluun.