Yksittäisiä vuosilukuja ei kysytä, mutta historiallisten kehityskulkujen ja syy-seuraus -suhteiden ymmärtäminen on tärkeää. Kokeessa on ainakin yksi tulkitseva aineistotehtävä:

- Koealue alkaa ajalta, jolloin Ruotsi siirtyy keskiajasta uuteen aikaan; periferiasta 1600-luvun suurvallaksi - sivulta 80, kappaleesta 9 (Eerikin ja Juhanan valtataistelu)

Oleellisia sisältöjä:

- Nuijasodan merkitys historiankirjoituksessa
- Ruotsin modernisoituminen ja hallinnon keskittäminen Kustaa Adolfin/Suurvalta-ajan Ruotsissa
- Suurvalta-ajan vaikutukset Suomen alueen elämään (esim. väenotot ja puhdasoppisuuden vaatimus, motiivit Turun yliopiston perustamiseen) ja talouteen (esim. merkantilismi, maatalous nälkävuosien armoilla)
- Kuninkaan valta-aseman muuttuminen 1600-1800 (yksinvaltius, säätyaika, valistunus yksinvaltius)
- Miten suurvalta-aseman saavuttaminen oli mahdollista? Miksi se ei kestänyt?
- Säätyvalta / Hyödyn aika
- Valistuksen vaikutukset yhteiskunnan kehittymiseen (vapaakauppa, tiedonlevitys, kansanterveys, kansansivistys, maatalouden järkeistäminen)
- Säätyläisluokka erillisenä rahvaasta ja perinteisestä aatelista
- Suomesta osa Venäjää: Suomen sodat syyt ja seuraukset lyhyesti
- Laajemmin: millainen yksikkö Suomesta syntyi sen siirryttyä osaksi Venäjää ja miksi? 
- Porvoon maapäivien merkitys ja seuraukset (Suomen autonomia, mitä kaikkea saatiin säilyttää Ruotsilta)
- Nationalismin synty ja itsenäisyyshaaveet (yksittäisiä ajattelijoita tai teoksia ei tarvitse opetella, vrt äidinkieli)
* Jossain muotoa tullaan kysymään missä historiassa löytyvät Suomen juuret ja eri historiallisten aikakausien väliset kehityskulut

Esim. Suomi on protestanttinen valtio, jonka pääkaupunki on Helsinki. Fiksu historiantuntija osaa osoittaa mistä nämä piirteet ovat peräisin.