Ilmari Kiannon romaanissa ja samannimisessä elokuvassa päähenkilöt uskaltavat käsi täristen vetää punaisen viivan ja antaa äänensä soli-sali-rateille. Viivan vetäessään köyhästä kainuulaisesta tuleekin lopullisesti kansalainen.




Punainen viiva -elokuvassa esitetään vasemmistolainen agitaattori puhumassa innostavasti. Tämähän on propagandaa. 

Vuonna 1959 kuvattu elokuva ei kuitenkaan ole historiallinen lähde siitä ajasta, josta se kertoo. Sen sijaan elokuvan esitystapa voi olla propagandaa, joka kertoo elokuvan oman ajan yhteiskunnasta (vuodesta 1959). Voiko elokuvan tulkita oman aikansa propagandaksi jos tarkastelemme kuinka siinä esitetään kiilusilmäinen agitaattori ja suoraselkäinen tolkun mies?