Kirjeenvaihtoa Riku Marttila t: 1
Heikki Rikunpoika 19.2.1546 

Hei taas rakas päiväkirjani. 

Eilen sattui poikkeuksellisesti kummia. Jopa täällä Suomen maaperällä, Ittorian kylässä kaikui suruhuuto, kun kaikkien rakastama Mara Lutheri menehtyi. Eilen normaalien kotitöiden, eläinten ruokkimisen ja jätösten siivoamisen lisäksi puhuttiin oikeastaan vain Maran kuuluisista ja viisaista opetuksista.

Vaimollakin meinasi mennä ruokaa tehdessä vallan kattilat sekaisin, kun kuuli Maran kohtalosta. Jos olisimme vauraampia, voisimme ostaa paperille painettua Maran sanomaa, mutta rahamme riittävät kuin riittävät vain ruokaan. Jonka lisäksi olemme hieman säästäneet sillä päätimme hankkia lapsen, jotta saisimme tilalle hieman työapua. Välillä yhdessä olo vaimon kanssa täällä köyhässä kylässä ärsyttää, mutta onneksi rakkauteni palaa edelleen hänelle, kuin Roomeolla Juliaa kohtaan. "Palkkioni on rajaton kuin meri, rakkauteni yhtä syvä. Mitä enemmän annan sinulle, sitä enemmän minulla on, sillä molemmat ovat äärettömiä.

Lepää rauhassa Mara. Joskus sitä itsekin aattelee, että olis mukavempi maata mullan alla.

Heikki

Lähteet: 
- https://www.greelane.com/fi/humanistiset-tieteet/kirjallisuus/quotations-from-romeo-and-juliet-741263/

Ittorian ilmoitustaululla Riku Marttila
25.4.1546

Painavaa asiaa LUE!!

Kyllä minäkin nuorena menin ja touhusin, mutta se että meidän lehmien ruokakaukaloista käydään vettä ja ruokaa vohkimassa alkaa mennä pikkusen yli. Ymmärretään että kaikilla on vaikeat ajat, mutta me sisällymme kaikkiin! Ei meilläkään ole varaa koko kylän nuorisoa ruokkia lehmän ruoalla ja juottaa vedellä, kun noita omiakin elukoita tuossa riittää. 

Jos tehdään nyt niin, että jokaikinen vanhempi pistää nuorensa kuriin ja järjestykseen. Ja jos minä vielä kerran nään jonkun vekaran juoksevan pihan poikki niin lupaan vetää liikkuvat taakse ja antaa haulien lentää. 

Pian nimittäin katkee suoni, jos ei ilkivalta lopu! Nyt se nuoriso kuntoon, niinkuin Matteuksen evankeliumissakin sanotaan: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat."

Heikki Rikunpoika

Anton Nykänen
Anton Juhaninpoika - Hei taas päiväkirjani - 19.2.1546

Varhain aamulla heräsin päivittäisiin siivous- ja peltotöihin. Saatuani peltotyöt tehtyä ja siivottua tuvan ja mökin olin valmis lähtemään Ittorian paikalliselle torille ostamaan maitoa, lihaa ja perunaa jotta saisin perheeni ruokittua. Torille päästyäni sain kuulla järkyttävän uutisen, uskonpuhdistaja Luther oli polkaissut tyhjää eilispäivänä. Lutherin kuolema oli järkyttänyt meidän pikkuruisen kylän aivan kokonaan. Torilla oli synkkä ja tumma tunnelma, kotiin päästyäni huomasin että olin jättänyt maidot, lihat ja perunat ostamatta sillä olin muissa ajatuksissa. Kotona jouduin kertomaan ikävät uutiset Lutherista emännälle ja lapsille. Päiväni päätän iltarukoukseen emännän kanssa parvekkeella kuin Romeo ja Julia konsanaan.

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

Salainen päiväkirja 19.2.1591

Minä, Aurora Esposito olen rakastunut. Mutta mihin tämä rakkaus voi johtaa, sillä se on väärin. Minä olen patriarkan lapsi ja kuulun ylempään yhteiskuntaluokkaan, mutta rakkauteni kuuluu alempaan yhteiskuntaluokkaan. Vanhenmpani eivät ymmärtäisi tätä rakkauta ja tahtovat minun menevän naimisiin kreivin kanssa.

Tapasin tämä komean miehen karnevaaleissa. Karnevaalit ovat olleet katolisessa kulttuurissa jo pitkään tärkeä perinne. Nämä karnevaalit, jotka minun perheeni järjestää joka vuosi järjestetään pienessä idyllisessä kylässä, Ittoriassa. Olimme pukeutuneet kauniisiin ja koreisiin naamiaisasuihin. Rakastuin heti ensisilmäyksellä tähän komeaan mieheen, joka oli pukeutunut ritariksi. Kun katseemme kohtasivat, mikään ei voinut erottaa meitä enää toisistamme. Mutta tämän komean nuoren miehen täytyi lähteä juhlistamme ennen kuin sain tietää hänen nimensä.

Hei, sinä minun urhea ritarini. Karnevaaleilla tavatessamme jäit mieleeni. En pysty olla ajattelematta sinun taivaansinisiä silmiäsi ja sitä unohtumatonta katsekontaktia, jonka minuun loit. Voisin sanoa, että se oli rakkauta ensisilmäyksellä. Vaikka kuulumme eri yhteiskuntaluokkiin niin uskon, että meidän rakkauttame ei voisi erottaa mikään, ei edes minun vanhempani. Tahtoisin tavata sinut uudelleen ja ehdottaisin, että tulisit tapaamaan minua parvekkeellani. Näin voisimme keskustella tulevaisuudestamme turvallisesti ja ehkä naimisiin menostamme.

Rakkaudella, Aurora Esposito.

 

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

Hei isä!

 

Olen vieläkin kiitollinen siitä, että meillä on ollut varaa lähettää minut opiskelemaan. Eilen ollessani ystävieni kanssa kävelyllä, meitä vastaan tuli nuori mies. Hän oli ylioppilas ja puhui käyttäen hyvin omituisia sanoja. Kun kysyimme häneltä mistä hän oli tulossa, vastasi hän: ”Lutetian Alma Meterista, universaalista glooriaa nauttivasta akateemisesta instituutiosta.” Olimme hyvin hämmästyneitä hänen vastauksesta. Lopulta hän kuitenkin kertoi tämän tarkoittavat Pariisia.

 

Jos tämmöinen mies olisi tullut meitä vastaan kotona Ittoriassa, olisimme kaikki ajatelleet hänen olevan aivan seinähullu! Sinä olisit varmaan käskenyt hänen lähteä kohti hullujen huonetta.

 

Toivottavasti näemme pian, terveisin tyttäresi Kielo Kuutamo.

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

Rakas päiväkirja,

Olisin niin onnellinen, jos mekin voitaisiin työskennellä vain yhtenä päivänä viikossa kuten Decameronen hahmot. He saavat vain kertoa tarinoita päivät pitkät ja minä joudun raatamaan töitä päivästä toiseen. Elämä olisi paljon helpompaa jos olisin syntynyt varakkaaseen perheeseen. Toisaalta olen kiitollinen, että meidän raskaan työn ansiosta meillä on tarpeeksi ruokaa elättääksemme perheemme. Toivottavasti tilanne helpottuisi ja minäkin voisin kertoa tarinoita ystävilleni Fiesolessa tai edes täällä Ittoriassa.
Varpu Kesälä

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Vilhelmiina Papintytär, Päiväkirjamerkintä 21.4.1595

Viimein voin taas kirjoittaa sinulle päiväkirja

Kuinka minulla onkaan sinulle kerrottavaa, elämäni tulee muuttumaan lähiaikoina täysin. Sain tänään luvan käydä katsomassa William Shakespearen luoman näytelmän “Romeo ja Julia”. Voi kuinka se jäikään mieleeni vaeltamaan. Ajatuskin siitä, että voisin rakastua sellaiseen poikaan kuin Romeo, saa mieleni aivan pyörryksiin. Tiedän kuitenkin, ettei isä halua minulle mitään alemman luokan rakkaustarinaa, vaan minun tulisi mennä naimisiin rikkaan aatelisherran kanssa. Ja sehän ei minulle suinkaan käy. Olen tänään tehnyt aivan oman suunnitelmani, kuinka minusta tulee oman elämäni Julia, ja aion sen myöskin toteuttaa isäni tahdosta huolimatta. Tiedän, että kykenen tähän, sillä olenhan yhtä rohkea kuin Julia.

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

Kuka olisi Romeoni

Viikon päästä, näkisinkö tulevan rakkaani Ittorian karnevaaleilla? Siellä minä odotan juuri sinua, kauniissa mekossa ja vaalea tukka auki hulmuten. Jos näet tämän ilmoituksen ja koet täyttäväsi kaikki vaatimukset mitä Romeona tarvitaan, toivon, että saapuisit minua karnevaaleille etsimään. Jos ensisilmäyksellä rakkautemme roihahtaa kauniiseen liekkiin, olen sinun. Rakkaudella Juliasi, Vilhelmiina Papintytär.

Päiväkirjamerkintä
Hei taas rakas päiväkirjani täällä minä Ada! Tänään on helmikuun 19. päivä ja olen taas tekemässä töitä. Minun piti tänään taas isäntäni käskystä ruokkia siat ja lehmät, vihaan sitä!!!!! Vaatteeni menevät likaiseksi ja haisevaksi, enkä voi edes vaihtaa työtä, koska minulla ei ole rahaa tarpeeksi. Tahtoisin olla yhtä korkeakoulutettu kuin henkilöt Francois Rabelaisin romaanissa. Voi kun asemani olisi parempi.

Näin tänään taas sen ihanan naapurissa asuvan kiharatukkaisen pojan. Voi kuinka haaveilenkaan hänestä! Hän on komea, rikas, viisas ja vieläpä kuninkaallinen. Surullista kyllä, hän ei koskaan huomaa minua. Toivoisin, että palvelisin hänen talossaan, jotta voisimme olla kuin Romeo ja Juulia siitä tarinasta. 

Huomenna on taas juhlapäivä, joten minun on nyt mentävä siivoamaan talo sisältä. Toivottavasti voin taas kirjoittaa pian! 

Rakkaudella, Ada Sepäntytär.

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Rakas päiväkirjani. 3.4.1450

Täällä taas minä Nora. Tänään olen pessyt pyykkiä ja luutunnut lattiaa. Nämä aateliset osaavat olla sottaisia ja saan kuurtaa päivät pitkät päivästä toiseen. Huomenna ovat taas aikeissa järjestää suuria juhlia kartanossa karnevaalien kunniaksi. Koko kylä kokoontuu tänne, joka tarkoittaa paljon hommia minulle. Voi kuin saisin edes joskus vapaapäivän. Huomenna päväni alkaa aikaisin ennen kuin muu perhe on herännyt, sillä on juhlien järjestelyssä paljon hommaa, täytyy leipoa, kokata, siivota ja kuurata salin lattia kaksi kertaa ja kaikki täytyy saada valmiiksi ennen kello neljää, ainiin täytyy myös puhdistaa pölyt perheen arvokkaasta Proserpinan ryöstö patsaasta, se on koko suvun suurin kalleus. Hohhoi nyt täytyy nukkua edes muutama tunti ennen huomisen askareita. Hyvää yötä.

HEI! Tärkeä tiedotus!

Tahtoisin tiedottaa kylän karnevaalijuhlista. Arvokas Berniinin aatelisperhe järjestää hienot juhlat kello neljä kartanossaan. Kutsu koskee porvareita, pappeja ja muita aatelisia. Kyseessä on oikein hienoit juhlat joihin talonpojilla ja orjilla ei ole mitään asiaa. Laittakaa päällenne parasta. Juhlissa kunnia paikalla on näytillä myös hyvin arvokas Proserpinan ryöstö patsas. Lämpimästi terveuloa!

Terveisin Herra Berniinin tytär Julia.

Ilmoitustaulu 18.6
Hei! Huomio Huomio!!
Joltain on nyt karannut sika. Se juoksi maatilalleni eilen kolmen aikaan, ja pistin sen aitaukseen. Sika näyttää olevan hyvinvoiva, ja oletan, että se on aatelisperheen maatilalta. Sitten kun juhlahumuista on selvitty voitteko tulla hakemaan sikanne takaisin minulla ei ole enää enempää varaa köyhänä talonpoikana ruokkia lisää sikoja. Joten jos sikasi näyttää ottaneen hatkat, tule hakemaan.

Jaakko Jaakonpoika
(Asun keskustien päässä)

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Salainen päiväkirja

Hei, täällä taas minä Esméralda. Nyt on 19. helmikuuta 1450. En tiedä olenko tekemässä elämäni suurinta virhettä vai päädynkö elämäni seikkailulle. Olen rakastunut erääseen henkilöön, joka on minua korkeammassa asemassa tässä yhteiskunnassa. Olemme suunnitelleet karkaamista yhdessä, sillä se on ainoa keino, jolloin voisimme olla yhdessä ikuisesti. Minä olen nimittäin sepän tytär ja hän on rikkaan aatelisperheen poika. Suhdettamme ei ikinä hyväksyttäisi. Tilanteemme on melkein yhtä monimutkainen, kuin siinä kirjassa Romeo ja Julia.

Sovimme, että tapaamme tänään kymmeneltä yöllä kaupungin reunalla sijaitsevalla sillalla. Silloin on jo tarpeeksi pimeää, niin pääsemme pakoon ilman, että meitä huomataan. Toivon, että hän saapuu paikalle, sillä hän on elämäni rakkauteni. Sydämeni särkyisi muuten, enkä tiedä selviäisinkö siitä.



Ilmoitustaulun ilmoitus

Hei! Torilla Markkolan omenat myynnissä huomenna puoleen hintaan!

Julie Amandetten salainen päiväkirjamerkintä

Julie Amandette

Päiväkirjamerkintä:

19.2.1546

Hei rakas päiväkirja!

Tänään on tosiaan ollut kiireinen päivä. Kapakasta loppui tänään Herran tähden olut, sillä eihän kapakkamestarin, eli setäni, vaimo Minnea tietenkään ollut muistanut käydä eilen torilla hakemassa sitä lisää eikä voinut tänään lähteä sitä hakemaan, sillä hänen jäsenensä turpoavat kylmällä säällä. Juoksin apupoikien eli rehvastelevien, koko matkan lumessa kierivien, suloisten pikkuvintiöiden, Aatun ja Ossin, kanssa torille, ja onneksi vanha Helga oli tuonut koko varastonsa myyntipaikalle. Siellä ihmiset eivät jaksaneet puhua muusta kuin sen vanhan Lutherin kuolemasta. Kaikki Anton Juhaninpoikaa myöten olivat kovin järkyttyneitä, vaikka Luther olikin jo elänyt perin korkeaan ikään ja kuoli luonnollisen kuoleman. Melko tekopyhää käyttäytymistä ottaen huomioon, etteivät he tunteneet koko ihmistä, joka eli muutenkin niin kaukana täältä.

Illalla kapakkaan tuli muuan matkalaisen näköinen mies, jonka ryhti saattoi kuitenkin olla peräisin ainoastaan aatelisten saamasta kasvatuksesta. Hän väitti paikallisille tytöille olevansa Pariisista eli hänen sanojensa mukaan ”Lutetian Alma Materista, universaalista glooriaa nauttivasta akateemisesta instituutiosta”. Tajusin hänen kuitenkin käytännössä vain latelevan sitaatteja Francois Rabelaisen Pantagruel-kirjan kuudennesta luvusta käyttäen niin sanottua ranskalaista aksenttia. Olin lukenut kyseisen opuksen lapsena Berniinien kartanon kirjastossa, kun äitini oli vielä elossa ja toimi siellä taloudenhoitajana, ja minä harjoittelin pikkupiian hommia opetellen salaa lukemista ja miekkailua aatelisperheiden lasten kanssa. Suurin osa paikallaolijoista ei ilmeisesti kuitenkaan tiedostanut vilppiä, sillä mies paineli myöhemmin kapakan vierashuoneeseen yksi häntä kuunnelleista tytöistä kainalossaan.

Täytän elonkorjuun aikoihin 18, joten setäni haluaa minun menevän silloin naimisiin. Myötäjäisten kanssa ei pitäisi tulla ongelmia, sillä äitini jätti jälkeensä ihan kelvollisen määrän rahaa ja taidolla tehtyjä liinavaatteita sekä opetti myös minut neulomaan ja kutomaan. Setä ymmärtää onneksi, etten halua naimisiin minkään vanhan ukon kanssa, koska silloin vain joutuisin leskeksi niin kuin äitini, joka joutui isäni kuoltua hakeutumaan töihin, kun olin vielä tuskin polvenkorkuinen. Tätini on yrittänyt saada sedän naittamaan minut vaikka kuinka monelle hulttiolle, mutta onneksi setä on päätymässä johonkin edes suunnilleen järjissään olevaan pientilalliseen. Kirjoitan tätä jälleen huoneessani kapakan yläkerrassa.

Hyvää yötä rakas päiväkirja!

J.A.

Kirje Julie Amandettelta tämän sedälle

Julie Amandette

Kirje:

15.4.1544

Tervehdys, setäni Markus Amandette.

Te olette kuolleen isäni Mikael Amandetten veli, joten minä olen käytännössä verisiteiden kautta teidän tyttärenne, vaikka en olekaan koskaan teitä itse tavannut. Äitini meni nukkumaan kaksi päivää sitten auringonlaskun jälkeen, eikä enää aamulla herännyt. Hänen ruumiinsa haudataan huomenna, ja minun halutaan lähtevän kahden päivän kuluttua täältä Berniinien talosta, jossa olen asunut palvelijainsiivessä äitini kanssa isäni kuolemasta lähtien. Minulla ei ole paikkaa, jonne mennä, ja te olette läheisin sukulainen, joka minulla on. Pyydän siis, että voisin päästä töihin kapakkaanne ja saada vastineeksi asuinpaikan, kunnes menen naimisiin, sekä että toimisitte huoltajanani kunnes tämä tapahtuu. Tämän teen vedoten Jumalan säätämiin lakeihin lähimmäisenrakkaudesta, kultaiseen sääntöön ja rakkauteenne veljeänne eli isääni kohtaan.

Terveisin veljentyttärenne

Julie Amandette

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Päiväkirjamerkintä:

Hei rakas päiväkirja! Minä täällä taas Alexsandra Kauppiaantytär. Tänään 5.6.1520 halusin tulla avautumaan sinulle salaisuudestani, joka on hyvin vakava. Olen hieman rakastunut yhteen poikaan, jonka näin viime viikolla Ittorian kylän markkinoilla. Hän ei kuitenkaan ole täkäläsiä, eikä siitä kuitenkaan tulisi mitään sillä yhteiskunta on sitä mieltä ettemme ikinä kuuluisi yhteen. Noh, ehkä parempi niin, mutta joskus toivoisin että voisimme olla yhtä rohkeitä kuin Romeo ja Julia. En kuitenkaan pystyisi sellaiseen, isä olisi hyvin vihainen. Pitää vain hyväksyä ettei elämä ei mene kuin näytelmissä.

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Ilmoitustaulun ilmoitus:

Hei sinä vaaleatukkainen poika, jonka tapasin Ittorian karnevaaleilla viime viikon lauantaina. Sinulta tippui kultainen sormus maahan ja haluaisin palauttaa sen sinulle. Olin se tyttö jolle sanoit että näytän aivan siltä Julialta "Romeo ja Julia" näytelmästä. Toivottavasti tunnistat itsesi tästä ja voin palauttaa sormuksesi. Voit noutaa sormuksen isäni kaupalta torin laidalta.

Terveisin: Emily kauppiaantytär

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

Päiväkirja merkintä

 

Tänään joku luuli minua Paavoksi vaikka nimeni on Pauli, hän myös luuli että olin köyhä vaikka olen rikas. Minä ja äitini ollaan vieläkin huolissaan isästä koska hänestä ei ole kuulunut pariin päivään. Luin myös tänään pantagruel, ja olisi kivaa käydä pariirissa teoksen perusteella se kuulosta mukavalta paikalta.

15.6.1547

 

kirje

 

Terve

Täällä on sinun lempi rikas poikasi. Tarvitsisin rahaa pariisin matkalle, koska luin juuri kirjan jonka perusteella pariisi kuulostaisi kivalta paikalta. Lähetäthän minulle lisää rahaa alkaa rahat loppumaan.

-Pauli Brokholez

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
27.9.1538 

Rakas päiväkirja, tänään on ollut hyvin kummallinen päivä. Harhailimme pitkin Pariisiin lähtevän tien alkupäätä, jossa törmäsimme henkilöön, joka puhui pirun outoa kieltä. Olimme varmoja, että hän on hullu ja hän yrittää pirujen kieltä sepittäen noitua minut ja seuralaiseni. 

Hetken hänen outoja puheitaan kuunneltua saimme selville, että hän oli ylioppilas, outo sellainen. Jonain päivänä minäkin, haluan opiskella ja katkaista perheemme köyhyyden kierteen, se on varmaa. 

Oudon kohtaamisen jälkeen lähdimme kaupunginportilta suuntaamaan kohti Pariisia, matkan varrella törmäsimme muihinkin yhtä outoihin ylioppilaisiin. Emme ymmärtäneet heidän puhettaan, emme sitten yhtään. 

- Loretta Gelius

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Ilmoitustaulun julkaisu: 

15.3.1535 Ittoria kylä

Hei! 
Sinä, joka jätit kaksi aasia rouskuttamaan runsaana kasvavaa ruhoa taloni eteen jo viikko sitten, voisitko ystävällisesti noutaa aasisi. 

- Loretta Gelius

Tehtävät

1. Päiväkirjamerkintä

Helena Paavontytär 20.7 1531

Rakkahin päiväkirjani,

 

Tänään päivällisellä ollessamme tul mieheni ja poikani kotiin, kuten heillä tapana on. Ryystettyään keittonsa, aloitti mieheni kertomaan päivän tapahtuneista. Kalasaaliin huonoutta voivoteltutaan kertoi hän jotain sangen yllättävää. Naapuri pitäjämme sepänpoika, Matti Augustinpoika oli häpäissyt itensä ja samoiten koko sukunsa, varastettuaan muuan kokilta juuri tuoretta leipää, sekä sylttyä. Tätä kertoessaan katsoi hän poikaamme ja kielsi häntä ankarasti tekemästä syntiä, kuten sepänpoika oli tehnyt. Tähän poikamme vastasi ”Jos menetän kunnian, menetän itseni”. Juuri tämä hetki, oli hetki jolloin koin suurta ylpeyttä kasvattamastani pojasta.

(Shakespeare, kirja: Antonius ja Kleopatra)

2. Ilmoitustaulun ilmoitus:

 

15.5 1516, Ittoria

 

Hei sinä, soma ylioppilasnuorukainen, joka juttelit eilen isäni kanssa Pariisiin lähtevällä tiellä. Kiinnitit huomioni ja sait minut, Eva Pantagruelintyttären aivan lumoutuneeksi kauniista, mutta isäni mielestä kummallisesta puhetyylistäsi. Toivon että voisimme tavata kasvotusten. Mikäli tunteesi ovat samanlaiset, talomme sijaitsee kylämme suurimman tammen vieressä. Toivon tapaavamme vielä uudestaan.

 

Tärkeä ilmoitus

Ilmoitusluontoinen asia, Sadonkorjuujuhla!

 

Hei vaan kyläläiset!

 

Ittorian karnevaaleilla kaiken juhlahumun keskellä unehtui tämä asia ilmoittaa, ensi viikolla, 13.9.1535 järjestämme sadonkorjuujuhlan tilallamme! Eli siis vielä toisen kerran pitäisi jaksaa juhlia, toisaalta se meille alaluokkaisille onkin harvinaista herkkua.

 

Työtä teemme aamusta iltaan, joten pienet pidot ja tanssiaiset eivät ole hullumpi idea. Kaikki ovat tervetulleita, paitsi ahneet, heillä ei kun ei kunnioitusta ole. Tarjolla papupataa, renginolutta ja tietysti kuuluista ohraleipäämme. Kaikki ruoka reilusti yrteillä maustettua.

 

Tervetuloa, toivottaa Jacquelinin perhe

Salainen päiväkirja

Päiväkirjani,

 

Minun täytyy avautua tästä hirvittävästä asiasta mitä tapahtui eilen lauantaina karnevaalien jälkeen. Olin lähdössä Ittorian ulkopuolelle tapaamaan isovanhempiani.

 

Matkalla suuri joukko oudonnäköisiä miehiä piirittivät minut ja sanoivat haluavansa kaikki rahani ja muut arvoesineet mitä minulla oli. Luulin jo olevani tilanteessa kuin don Quijote vastaan raivokkaita galicialaisia; ”Minä yksin vastaan sataa miestä.”

 

Kun miehet olivat alkamassa hakkaamaan minua, he innoitsivat löytäneensä vihdoinkin tämän kummallisen ylioppineen jonka viisaudesta he olivat kauteudesta vihreinä. Heti kun sanoin olevani vain Henri Matinpoika, joka keskeytti koulunsa jo 14-vuotiaana, he lopettivat. Tarinalla ei siis minun kannaltani ollut onneton loppu, mutta jäin miettimään mikä heillä tätä ylioppilasta vastaan oli. Kuitenkin nykyään älykkyys on ihannoitava asia.

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

7.6.1542

Rakas päiväkirja, luin juuri kirjan Pantagruel. Isäni antoi kysieisen romaanin minulle syntymäpäivänäni siitä huolimatta, että olemme köyhiä talonpoikia. Luin kirjaa pääosin öisin, koska työskentelyn ohella ei ole aikaa lukea. Tämän vuoksi olin hyvin väsynyt aamuisin, ja vanhempani olivat vihaisia. Lukisin mielelläni paljon, mutta kirjojen käsiin saaminen on vaikeaa, kun ei ole rahaa.

- Talonpoika Eerik

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

Ilmoitustaulu:
Onko kellään antaa kirjoja pois?

 

Jos kenelläkään on antaa kirjoja pois, olisin innokas vastaanottamaan niitä. Olen kiinnostunut etenkin Pantagruelin kirjasarjasta.

 

- Eerik talonpoika

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Taavetti Taapertaja
Päiväkirjamerkintä 14.7.1588

Kävin tänä aamuna Ittorian torilla ostoksilla. Reissu meni aivan tavallisesti, vaikka ostokset olivatkin aika pienet huonon rahatilanteen vuoksi. Kotimatkalla vastaan kuitenkin tuli kummia joriseva mies. Kysyin häneltä ystävällisesti "Onko kaikki hyvin?", josta hän sitten jotenkin närkästyi.

Hän alkoi latomaan kummia sanoja puheensa seassa, aivan samanlailla kuin ylioppilas Pantagruelissa. Hän jatkoi ruplattamistaan vaikka kuinka kauan, mutta minä en tavan peltotyöläisenä ymmärtänyt lähes sanaakaan. Lopuksi kysyin häneltä: "Mitä edes tarkoitit hienolla puheellasi?" Mies vain murahti närkästyneesti ja jatkoi matkaansa ruplattaen omiaan. Aivoni jäivät vielä kuitenkin hetkeksi käsittelemään tapahtunutta, sillä tämänlaista ei ole aikaisemmin tapahtunut.



Ilmoitustaulu julkaisu

Perunoita myynnissä!

Minun ja perheeni maatilan perunasato on tänä vuonna ollut erittäin suotuisa. Perunoita on jäänyt runsaasti yli, joten myyn niitä pilkkahintaan. Löydätte perunanmyyntikojun torin takalaidasta, apteekin vierestä. Olen paikalla joka päivä niin kauan kuin perunoita on vielä jäljellä.

-Jorma Erkinpoika

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
12.07.1578 

Rakas päiväkirjani,

Eilen kylässäni Ittoriassa juhlittiin karnevaaleja. Olin mukana karnevaalikulkueesa, joka kulki läpi torien. Pukeuduin värikkääseen ja hienoon asuun, mikä ei ole minulle juurikaan tuttua. Normaalisti nimittäin työnskentelen naapurin navetassa lehmien ja sikojen parissa. Olin juhlissa kuin Viola Shakespearen Loppiaisaatossa. Säästin kuukausia rahojani karnevaaliasuni valmistamiseen ja säästäminen oli kyllä sen väärti. Loppu illan ja yön juhlimme juoden, syöden ja laulaen. 

Johanna Kaintytär

-

Huomio huomio!

Seuraavan viikon perjantaina Ittorian päätorilla karnevaaliohjelmaa. Luvassa on mm. ivailuesityksiä, kulkue, musiikkia ja laulua.

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
21.2.1598 Birgitta Papintytär

Rakkain päiväkirjani,

tänään minun on pakko päästä purkamaan sydäntäni sinulle. Isä on päättänyt, että meidän aikamme Ittoriassa on ohi. Olen toki huomannut, kuinka onneton hän on ollut äidin kuoleman jälkeen, mutta mitään tällaista en osannut odottaa. Voi kuinka tulen ikävöimään ystäviäni ja kaikkea tuntemaani täällä! Uusi kotimme on Pariisissa, missä isä toivoo pääsevänsä saarnaamaan paikalliseen kirkkoon. Uusi kaupunki ja sen tavat kiehtovat minua kovasti, sillä olen lukenut Pariisista Francois Rabelais'n teoksista. Kaikkein tärkeintä minulle on nähdä isä taas onnellisena!


Hei Katarina,

halusin hyvästellä sinut ennen kuin lähdemme aamuvarhain isän kanssa matkaan. En kuitenkaan tavoittanut sinua kotoasi, joten päätin jättää sinulle tämän kirjeen. Toivottavasti pysymme parhaina ystävinä, vaikka olemme niin kaukana toisistamme. Muistatko, kuinka meillä oli tapana unelmoida Pariisista? Voi, kun pääsisit mukaani! Minun täytyy vain tyytyä tekemään uusia tuttavuuksia. Oi, ehkä löydän oman Romeoni, kuten siinä kirjassa! Kirjoitathan minulle?

Birgitta

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Päiväkirja merkintä

Kävin tänään perheeni omalla pellolla pitkästä aikaa, koska isäni on sairas eikä pysty itse huolehtimaan siitä. Ruokin hevoset ja menin hevosten ruokkimisen jälkeen käymään torilla katsomassa erillaisia hevosten kärryjä. Kun palasin kotiin aloin lukemaan gargantuannaa
ja mietimme äidin kanssa, että olisi mukava matkustaa joskus Ranskaan katsomaan suurta maailmaa.

17.4.1551



kylän ilmoitustaulun julkaisu

Terve
Olisiko joku tänään valmis vaihtamaan minun kanssani runsaan määrän siemeniä, vehnää tai vaikkapa ruista joihinkin esineisiin tai vaikkapa hevoseen. Jos joku on valmis niin voi tulla käymään meidän tuvalla tajouksen kera. Tervesin John

- John Alajärvi

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

Rakas päiväkirja

 

12.10.1450

 

Olen niin turtunut. Oman elatuksen lisäksi minun tulee saada tarpeeksi tuotteita kuten viljaa, hedelmiä, vihanneksia ja lihaa, jotta saan maavuokran ja verot maksettua maanomistajalle ja kuninkaalle.

Olen voinut viime päivät pahoin ja kuume ei ole hellittänyt mutta jonkunhan ne työt pitää silti tehdä, jotta ei kattoa pään päältä menetä. Kulkutaudit jyrräävät ja monet ovat jo saaneet surmansa.

Mikä minua auttaa jaksamaan on toivo paremmasta. Sen ajan kun en ole tekemässä töitä niin minä kirjoittelen omaksi ilokseni tätä päiväkirjaa ja maalailen yömyöhälle. Taiteen tekeminen saa minut hetkeksi unohtamaan kaiken mitä ympärilläni tapahtuu ja se saa minut unelmoimaan.

Joku päivä minustakin tulee kuuluisa ja arvostettu taiteilija. Uskokaa tai älkää, minä vielä näytän teille Ittorian kyläläiset.

-Matheus Rodgher

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!

Salainen päiväkirjamerkintä:

 

Rakas päiväkirja täällä kirjoittelee taas Adalmiina.

 

Olen odottanut päivää kuin kuutanousevaa. William Shakespaeren näytelmä ”Romeo ja Julia” tuli tänään nähtäväksi. Lähdin katsomaan innolla näytelmää, jonka jälkeen halusin eläytyä elokuvaan olla jollekkin Julia ja ansaita samanlaista rakkautta kuin näytelmässä. Jos joku poika kuin Romeo minua rakastaisi antaisin kaikkeni, uisin haiden kanssa ja kävelisin maailman läpi. Vaikka kuinka toiveeni meinaisinki toteutua tulisi vastaan minun äitini. Äitini on jämäkkä ja tiukka ja vaikka kuinka haluaisin ikuista rakkautta ja uskoa on äitini sitä vastaan. Äitini haluaa minulle menestyksekkään elämän johon kuuluu rikas mies, jolla on valtaa. Olen oman elämäni kuningatar ja toteutan hartaimmat toiveeni uskomalla ja yrittämällä olla rohkea niinkuin näytelän Julia.

 

 

Kirje:

 

Voi Romeni, kuinka sinua odotankaan. Olen vihdoin sinut löytänyt enkä sinusta irrota. Rakastathan minua kuin Juliaa ja annat minulle ikuista rakkautta, sillä sitä olen vailla. Toivon että voisin kaatua käsivarsillesi ja luottaa sinuun. Odotan sinua joka keskiviikko aamuisin, niin kauan kun saavut paikalle sillä olen sinulle luvattu ja ikuisesti sinun rakkaudella Adalmiina.

Kirjeenvaihtoa, kylän ilmoitustaulua ja salaisia päiväkirjamerkintöjä. Tee tehtävä sunnuntaihin 21.2. klo 20 mennessä!
Kuulkaa, kuulkaa! Tänä iltana keräännymme Ittarion torin keskelle juhlimaan! Kuin yksi mies sataa huolta vastaan voitamme elämän surut Pierupraasun ihmeliemen kera! Espositon suku odottaa teitä innolla luoksemme!






Rakas päiväkirja, olen uskonut hyvään onneeni liikaa. Sanchon tapaan uskoin isäni, Herra Riccin, hyvään sekä lempeään luonteeseen pyytäessäni lupaa illan juhliin. Karanneen Rocinate hevosen tavoin asettamani kysymys iski alun epäonnen putkelle. Isä suuttui niin kauheasti ja hänen osoittaman hyvätahtoisuuden vuoksi luulin, että minulla, turhan rohkealla Maria Riccillä, olisi mahdollisuus selviytyä tilanteesta naarmutta. Kuitenkin don Quijoten sekä Sanchon murtunut kohtalo vihaisten galicialaisten pirullisten seipäidensä kera asettui minunkin ylle. Isäni jymistessä iltaelämän vaaroista sekä epäsoveliaisuudesta kaltaiselleni neidolle, hänen varjonsa nousi kynttilän valossa seinille kuten nuo sadahkot galicialaiset. Minä yksin vastaan sataa miestä soitin, ja don Quijoten tapaan iskuni isän selkään sain. Siitä kuitenki seurasi arestini, jonka vuoksi nyt henkisesti naarmuuntuneena ja murtuneena makaan vailla Pierupraasun ihmelientä.