Harjoittelun aikana olen halunnut keskittyä erityisesti selkeisiin käyttäytymisodotuksiin ja oppimistavoitteisiin, joihin sisältyy esimerkiksi odotusten sanallistaminen, jolloin oppilaat ovat tietoisia, mitä tunnilla tehdään ja, mitä heiltä odotetaan (Pöysä ym. 2021). Olen aloittanut suurimman osan oppitunneista kertomalla oppilaille tunnin rakenteen ja antanut mahdollisuuden kysyä, jos jokin tunnin tehtävistä mietityttää. Olen myös sanallistanut oppilaille, millaista käyttäytymistä heiltä odotan. Etenkin erityisopetuksen puolella koin tarpeelliseksi sanoittaa oman vuoron odottamisen ja muiden kuuntelun tärkeyttä, vaikka oppilaita onkin vähemmän. Tehtäviä tehdessä koin hyödylliseksi laittaa ajastimen päälle, jolloin oppilaat itse näkevät, kuinka kauan aikaa on jäljellä. Ajastimen käyttö lisäsi huomattavasti oppilaiden keskittymistä ja sinnikkyyttä, koska he tiesivät, että hiljaista omaa työskentelyä on vain rajallinen aika. 

Tunnin jälkeen tunnin läpi käyminen oli myös hyödyllistä. Oppilaat saivat kuulla, missä olivat onnistuneet ja, missä pitäisi vielä kehittyä seuraavilla tunneilla. Oppilaat tietävät, millaisesta käytöksestä saavat hyvää palautetta, jolloin sitä on helpompi toteuttaa myös seuraavilla tunneilla. 

Oppilaiden motivoinnista opin tunnin aikana soveltamisen. Jännityksen vuoksi ensimmäisillä harjoittelutunneilla tunnin aikana soveltaminen ja omasta suunnitelmasta poikkeaminen tuntui vaikealta enkä sitä uskaltanut tehdä. Tunteja pitäessäni huomasin kuitenkin, että onnistunut tunti vaatii välillä suunnitelmasta poikkeamista oppilaiden energiatason ja tarpeiden mukaan. Jos oppilaat olivatkin tunnilla todella levottomia pystyin vaihtamaan suunnitellun itsenäisen paikallaan tehtävän tehtävän toiminnalliseen välijumppaan tai vaihtaa esimerkiksi tuntisuunnitelmasta löytyvien tehtävien järjestystä tunnilla. Oppilastuntemus auttaa tietysti soveltamista ja uskonkin, että seuraavan pidemmän harjoittelun aikana tätä pystyy vielä kokeilemaan paremmin. Seuraavassa harjoittelussa vastuuviikot mahdollistavat myös oppituntien paikkojen vaihtelua viikon sisällä, mikä nyt yksittäisiä tunteja opettaessa ei onnistunut. 

Lähde: 

 Pöysä, S., Pakarinen, E., Kajamies, A., & Lerkkanen, M-K. (2021). VOPA-toimintamalli opettajan vuorovaikutusosaamisen ja arvioinnin tukena. Nmi Bulletin, 31(2), 81-93