POMM1073 Musiikki
Oman opettajuuden pohdinta
En ole koskaan kokenut itseäni kovin musikaaliseksi ja siksi myös musiikinopettajuus on tuntunut vieraalle. Nautin musiikin kuuntelusta ja laulamisesta, mutta itsevarmuuttani etenkin laulamisessa on romuttanut omat alakouluaikaiset laulukokeet, joissa en pärjännyt. Laulukokeet ja soittokokeet olivat jännittäviä tilanteita, joista en ainakaan itse osannut nauttia tai saanut niistä mitään positiivista kokemusta. Itse opettajana koen saavani tarpeeksi näyttöä muista asioista enkä koe tarpeelliseksi pitää minkäänlaisia laulu- tai soittokokeita musiikintunneillani. Haluan, että oppilaani saavat nauttia musiikintunneista ja saada onnistumisen kokemuksia olivat he miten taitavia tahansa. Haluan, että musiikintuntini rohkaisevat oppilaita musisoimaan myös vapaa-ajalla ja haluan luoda ympäristön, jossa jokainen uskaltaisi kokeilla uusia juttuja musiikin parissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kerrotaan, että yksi musiikin tehtävistä on luoda myönteistä suhdetta musiikkiin sekä luoda perustaa elinikäiselle musiikin harrastamiselle. (Opetushallitus 2014) Mielestäni tämä tavoite on saavutettavissa parhaiten yhteisellä tekemisellä ilman onnistumisen paineita. Ennen kaikkea oppilailla sekä opettajalla tulisi olla musiikintunneilla hauskaa, jotta ne kannustaisivat lasta musisoimaan jatkossakin.
Haluan itse opettajana oppia heittäytymään, jotta se olisi helpompaa myös oppilaille. Varsinkinkin alku kurssista leikkeihin ja lauluihin heittäytyminen tuntui minusta todella vaikealle ja etenkin etäaika hankaloitti sitä entisestään. Lähidemoille päästessä huomasin kuitenkin, että tuttu ryhmä ja rohkaisevat ryhmäläiset auttoivat minua heittäytymään mukaan tekemiseen. Uskon, että luokan ryhmäyttäminen heti alkuopetuksesta saakka auttaa luomaan turvallista ilmapiiriä myös musiikin tunneille. Kun ympärillä olevat ihmiset ovat tuttuja ja tietää ettei kukaan tuomitse epäonnistumisia, ei pelkää myöskään yrittää. Olen oppinut myös sen ettei minun opettajana tarvitse olla täydellinen. Vaikka en osaakkaan soittaa soittimia tai laulaa täysin vireessä, voin silti opettaa musiikkia ja oppia yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajan epätäydellisyys voi rentouttaa myös oppilaita, kun he huomaavat ettei kaikkea tarvitse osata. Ja vaikka kaikkea ei osaa, tekemisestä voi silti nauttia.
Musiikinkurssin aikana olen oppinut ymmärtämään musiikkia ja sen opetusta laajemmasta näkökulmasta. Olen oppinut ymmärtämään musiikin hyödyllisyyttä myös muissa oppiaineissa ja sitä, että musiikki on paljon muutakin kuin laulamista ja soittamista. Tanja Linnavallin artikkelin mukaan kaikenlainen musisointi vaikuttaa positiivisesti lapsen kielen kehitykseen. Artikkelin mukaan sillä on vaikutusta esimerkiksi kielelliseen muistiin, sanojen erotteluun sekä lukutaitoon (Linnavalli 2018.) Muistan omalta kouluajaltani, että parhaiten mieleen jääneet asiat opeteltiin laulun muodossa. Rytmit ja riimit auttoivat sisällön muistamisessa ja muistankin edelleen esimerkiksi kuukaudet englanniksi parhaiten, jos mielessäni hyräilen alakoulusta tuttua kuukausilaulua. Myös englannin lehtori Perttu Läykki sanoo korvamadon olevan opettajan paras ystävä, sillä oppilaan toistaessa jotain laulua sen sisältö painuu pitkäkestoiseen muistiin. (Sanomapro) Haluan itsekin tulevana opettajana integroida musiikkia muihin oppiaineisiin mahdollisimman paljon, sillä uskon, että sillä on suuri vaikutus oppimiseen.
Varsinkin ylemmillä luokilla oppilaat voivat kokea epävarmuutta esimerkiksi omasta lauluäänestään ja musiikintunnit voivat tuntua hankalilta. Norssilla havainnoidessa kuudesluokkalaisten musiikintunteja olen huomannut monesti, että oppilaita jännittää laulaa muiden kuullessa. Opettajan kannustuksella ei ole ollut suuresti vaikutusta jännityksen poistamisessa, mutta yksi asia, joka on auttanut on luokkakavereiden kannustus ja positiiviset kommentit. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa musiikin tavoitteessa T1 kehotetaan luomaan myönteistä yhteishenkeä luokkaan ja rohkaisemaan oppialita osallistumaan yhteismusisointiin. (Opetushallitus 2014) Koulu on tärkeä paikka lapsen itsetunnon kehityksen kannalta, ja siksi on tärkeää, että lapsi uskaltaa ylittää omaa mukavuusaluettaan ja saada onnistumisen kokemuksia. Opettajana haluan huomioida sen etten aja ketään epämiellyttävään tilanteeseen vaan haluan mahdollistaa ryhmätyöskentelyä ja yhdessä tekemistä mahdollisimman paljon.
Musiikin demoilla olen oppinut paljon eri soittimista ja sen lisäksi olen saanut myös paljon hyödyllisiä vinkkejä, kuinka huomioida erilaiset oppijat musiikintunneilla. On ollut hienoa, että olemme päässeet itse kokeilemaan soittimia sekä erilaisia aktiviteetteja, joita voi itse tulevaisuudessa hyödyntää. Esimerkiksi kanteleen ja nokkahuilun soittamisessa olen itse käytännössä lähtöruudussa, joten koin tärkeäksi saada samanlaisia onnistumisen kokemuksia kuin oppilaat saavat alakoulussa soittamista opetellessa. Erilaisten laululeikkien ja kehorytmien läpikäyminen antoi minulle paljon, sillä en muista omalta alakouluajaltani, että meillä olisi ollut paljoakaan sellaisia. Haluan itsekin opettajana pyrkiä hyödyntämään erilaisia aktiivisia ja liikunnallisia leikkejä, jotta tunnit eivät mene pelkästään paikallaan istumiseksi. Kurssin aikana opin eniten vuosisuunnitelman tekemisestä ja muiden esitysten seuraamisesta. Jokaisella ryhmällä oli todella hyödyllisiä vinkkejä, joita varmasti tulen hyödyntämään opettajana. Muiden vuosisuunnitelmat ja alkutuokiot antoivat minulle uusia näkökulmia, joita en välttämättä itse olisi osannut ajatella.
Antaisin kurssista itselleni arvosanaksi 4, sillä olen mielestäni oppinut todella paljon ja osallistunut aktiivisesti ja innolla opetukseen. Olen pohtinut demoilla käsiteltyjä aiheita myös kotona ja hyödyntänyt kurssin aikana käsiteltyjä artikkeleita pohdintani tukena opintotehtävissä.
Lähteet:
Sanomapro. Isnpiraatiota opetukseen. https://www.sanomapro.fi/nain-musiikki-tukee-vieraiden-kielten-oppimisessa/
Linnavalli, T. (2018). Totta vai tarua - Kahdeksan väitettä musiikin vaikutuksesta lapsen kehitykseen. Aivoliitto. Verraton. https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/totta-vai-tarua-kahdeksan-vaitetta-musiikin-vaikutuksesta-lapsen-kehitykseen/
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Haluan itse opettajana oppia heittäytymään, jotta se olisi helpompaa myös oppilaille. Varsinkinkin alku kurssista leikkeihin ja lauluihin heittäytyminen tuntui minusta todella vaikealle ja etenkin etäaika hankaloitti sitä entisestään. Lähidemoille päästessä huomasin kuitenkin, että tuttu ryhmä ja rohkaisevat ryhmäläiset auttoivat minua heittäytymään mukaan tekemiseen. Uskon, että luokan ryhmäyttäminen heti alkuopetuksesta saakka auttaa luomaan turvallista ilmapiiriä myös musiikin tunneille. Kun ympärillä olevat ihmiset ovat tuttuja ja tietää ettei kukaan tuomitse epäonnistumisia, ei pelkää myöskään yrittää. Olen oppinut myös sen ettei minun opettajana tarvitse olla täydellinen. Vaikka en osaakkaan soittaa soittimia tai laulaa täysin vireessä, voin silti opettaa musiikkia ja oppia yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajan epätäydellisyys voi rentouttaa myös oppilaita, kun he huomaavat ettei kaikkea tarvitse osata. Ja vaikka kaikkea ei osaa, tekemisestä voi silti nauttia.
Musiikinkurssin aikana olen oppinut ymmärtämään musiikkia ja sen opetusta laajemmasta näkökulmasta. Olen oppinut ymmärtämään musiikin hyödyllisyyttä myös muissa oppiaineissa ja sitä, että musiikki on paljon muutakin kuin laulamista ja soittamista. Tanja Linnavallin artikkelin mukaan kaikenlainen musisointi vaikuttaa positiivisesti lapsen kielen kehitykseen. Artikkelin mukaan sillä on vaikutusta esimerkiksi kielelliseen muistiin, sanojen erotteluun sekä lukutaitoon (Linnavalli 2018.) Muistan omalta kouluajaltani, että parhaiten mieleen jääneet asiat opeteltiin laulun muodossa. Rytmit ja riimit auttoivat sisällön muistamisessa ja muistankin edelleen esimerkiksi kuukaudet englanniksi parhaiten, jos mielessäni hyräilen alakoulusta tuttua kuukausilaulua. Myös englannin lehtori Perttu Läykki sanoo korvamadon olevan opettajan paras ystävä, sillä oppilaan toistaessa jotain laulua sen sisältö painuu pitkäkestoiseen muistiin. (Sanomapro) Haluan itsekin tulevana opettajana integroida musiikkia muihin oppiaineisiin mahdollisimman paljon, sillä uskon, että sillä on suuri vaikutus oppimiseen.
Varsinkin ylemmillä luokilla oppilaat voivat kokea epävarmuutta esimerkiksi omasta lauluäänestään ja musiikintunnit voivat tuntua hankalilta. Norssilla havainnoidessa kuudesluokkalaisten musiikintunteja olen huomannut monesti, että oppilaita jännittää laulaa muiden kuullessa. Opettajan kannustuksella ei ole ollut suuresti vaikutusta jännityksen poistamisessa, mutta yksi asia, joka on auttanut on luokkakavereiden kannustus ja positiiviset kommentit. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa musiikin tavoitteessa T1 kehotetaan luomaan myönteistä yhteishenkeä luokkaan ja rohkaisemaan oppialita osallistumaan yhteismusisointiin. (Opetushallitus 2014) Koulu on tärkeä paikka lapsen itsetunnon kehityksen kannalta, ja siksi on tärkeää, että lapsi uskaltaa ylittää omaa mukavuusaluettaan ja saada onnistumisen kokemuksia. Opettajana haluan huomioida sen etten aja ketään epämiellyttävään tilanteeseen vaan haluan mahdollistaa ryhmätyöskentelyä ja yhdessä tekemistä mahdollisimman paljon.
Musiikin demoilla olen oppinut paljon eri soittimista ja sen lisäksi olen saanut myös paljon hyödyllisiä vinkkejä, kuinka huomioida erilaiset oppijat musiikintunneilla. On ollut hienoa, että olemme päässeet itse kokeilemaan soittimia sekä erilaisia aktiviteetteja, joita voi itse tulevaisuudessa hyödyntää. Esimerkiksi kanteleen ja nokkahuilun soittamisessa olen itse käytännössä lähtöruudussa, joten koin tärkeäksi saada samanlaisia onnistumisen kokemuksia kuin oppilaat saavat alakoulussa soittamista opetellessa. Erilaisten laululeikkien ja kehorytmien läpikäyminen antoi minulle paljon, sillä en muista omalta alakouluajaltani, että meillä olisi ollut paljoakaan sellaisia. Haluan itsekin opettajana pyrkiä hyödyntämään erilaisia aktiivisia ja liikunnallisia leikkejä, jotta tunnit eivät mene pelkästään paikallaan istumiseksi. Kurssin aikana opin eniten vuosisuunnitelman tekemisestä ja muiden esitysten seuraamisesta. Jokaisella ryhmällä oli todella hyödyllisiä vinkkejä, joita varmasti tulen hyödyntämään opettajana. Muiden vuosisuunnitelmat ja alkutuokiot antoivat minulle uusia näkökulmia, joita en välttämättä itse olisi osannut ajatella.
Antaisin kurssista itselleni arvosanaksi 4, sillä olen mielestäni oppinut todella paljon ja osallistunut aktiivisesti ja innolla opetukseen. Olen pohtinut demoilla käsiteltyjä aiheita myös kotona ja hyödyntänyt kurssin aikana käsiteltyjä artikkeleita pohdintani tukena opintotehtävissä.
Lähteet:
Sanomapro. Isnpiraatiota opetukseen. https://www.sanomapro.fi/nain-musiikki-tukee-vieraiden-kielten-oppimisessa/
Linnavalli, T. (2018). Totta vai tarua - Kahdeksan väitettä musiikin vaikutuksesta lapsen kehitykseen. Aivoliitto. Verraton. https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/totta-vai-tarua-kahdeksan-vaitetta-musiikin-vaikutuksesta-lapsen-kehitykseen/
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf