Tarinat
jokuhaluaaMuttaSittenLopulta
Lenni ja Erkki
Eräänä päivänä Lennin äiti ilmoitti että Lenni menisi kouluun ylihuomenna. Kun se päivä koitti hän sai jo kaverin. Hänen kaverin nimi oli Erkki. Lenni olisi halunnut että Erkki tulisi heille kylään mutta Lennin äiti ei päästänyt. Sillä Lennin huone oli sotkuinen. Mutta Lenni päätti että hän pyöräilee kotiin ja siivoaa huoneen. Sen jälkeen Lenni ja Leinnin äiti hakevat Erkin yhdessä.
Leirillä tapahtuu
- Hei olen Mia! Olen menossa ratsastus leirille. Minä toivon, että Rae olisi minun hoitohevonen. Se on kiltti ja sillä on helppo ratsastaa. Se leiri on huomenna, en malta odottaa. Pääsen Hennin, Lauran ja Sallan kanssa samaan huoneeseen he ovat ystäviäni. Heidän kanssaan on mukava olla. Mutta nyt menen nukkumaan huomenna on aikainen herätys.
Seuraavana päivänä aikaisin aamulla.
- Nyt äkkiä autoon, me myöhästytään! huutaa Mia äidilleen.
- Joo olen tulossa pieni hetki vain, vastaa äiti kärsivällisen kuuloisena.
Aurinko paistoi ja tuuli hellästi. Tuuli koskettaa lehtiä ja saa aikaan samanlaisen rapinan, kuin myyrä olisi ollut roskiksessa.
Se ääni rentoutti minua.
Äiti tuli autoon ja me lähdimme leirille.
Ihan ekana jaettiin hoitohevoset sen jälkeen oli vapaa-aikaa. Minulle tuli Rae hotohepaksi ja olen niin iloinen, mutta nyt lähden Sallan kanssa ratsastamaan. Me menemme maastopolulle. Varustimme hevoset ja lähdimme ratsastamaan.
- Olen niin innoissani leirikisoista! Toteaa Salla.
-Niin minäkin, vastaa Mia.
Hetken päästä tytöt päättivät poiketa polulta katsomaan sitä kaunista laaksoa josta on heille mainittu. Siellä tytöt harhailevat ja kohta ovat semmoisessa paikassa mistä eivät osaa tulla pois. He päättävät pitää tauon ja syodä eväitänsä. Tytöt jättävät hevoset syomään niitylle ruohoa ja menevät nautiskelemaan kauniista päivästä. Siellä he naureskelevat ja maiskuttavat leipiään siihen asti että alkaa kuulua rapinaa he säikähtävät niin, että päättävät lähteä pois. Salla menee edellä kovaa vauhtia ja Mia tulee perässä minkä pystyy. Pian rapina alkaa lähestyä ja Salla lähtee laukkaamaan entistä lujempaa. Mutta he huomaavat menneensä väärään suuntaan ja joutuvat palaamaan, mutta kun he palaavat lähtöpisteeseen niin rapina vain kuuluu kovempana. Salla on ihan hädissään ja on Miakin, mutta hän yrittää rauhoittaa Sallaa eikä näytä pelkoaan. Kun rapina lähestyy niin hevoset säikähtävät niin että Mia tippuu selstä jopa. Salla hyppää alas ja menee tarkistamaan tilanteen Mia ei herää ja Salla on aivan yksin pökertyneen Mian kanssa keskellä ei mitään. Kännykässä ei ollut kenttää eikä hän pystynyt soittamaan sillä apua. Salla tarkistaa hevoset ja huomaa Raeen jalan olevan turvoksissa hevonen oli loukannut sen jossain kohtaa. Rapina alkoi lähestyä Salla kuuli sen niin kovana että hänellä alkoi valumaan kyyneleet. Mutta arvatkaa kuka siellä oli... siellä oli ratsastuksen opettaja hän oli ihmetellyt tyttöjen poissa ollessa niin kauan että oli päättänyt lähteä etsimään. Ratsastuksen opettaja Serena otti Mian kyytiin ja laittoi Raeen jalkaan kylmäpussin. Salla nousi Seran selkään hänen hoitohevosensa ja he lähtivät tallille päin. Lääkäri tarkisti Mian ja Raeen. Mialle ei ollut käynyt kuinkaan mutta Raeen jalka oli venähtänyt. Mia saisi kilpailla mutta siihen asti Raeen olisi levättävä. Kun leiri oli ohi äiti tuli hakemaan Miaa ja sai kuulla kaiken mitä oli tapahtunut.
Seuraavana päivänä aikaisin aamulla.
- Nyt äkkiä autoon, me myöhästytään! huutaa Mia äidilleen.
- Joo olen tulossa pieni hetki vain, vastaa äiti kärsivällisen kuuloisena.
Aurinko paistoi ja tuuli hellästi. Tuuli koskettaa lehtiä ja saa aikaan samanlaisen rapinan, kuin myyrä olisi ollut roskiksessa.
Se ääni rentoutti minua.
Äiti tuli autoon ja me lähdimme leirille.
Ihan ekana jaettiin hoitohevoset sen jälkeen oli vapaa-aikaa. Minulle tuli Rae hotohepaksi ja olen niin iloinen, mutta nyt lähden Sallan kanssa ratsastamaan. Me menemme maastopolulle. Varustimme hevoset ja lähdimme ratsastamaan.
- Olen niin innoissani leirikisoista! Toteaa Salla.
-Niin minäkin, vastaa Mia.
Hetken päästä tytöt päättivät poiketa polulta katsomaan sitä kaunista laaksoa josta on heille mainittu. Siellä tytöt harhailevat ja kohta ovat semmoisessa paikassa mistä eivät osaa tulla pois. He päättävät pitää tauon ja syodä eväitänsä. Tytöt jättävät hevoset syomään niitylle ruohoa ja menevät nautiskelemaan kauniista päivästä. Siellä he naureskelevat ja maiskuttavat leipiään siihen asti että alkaa kuulua rapinaa he säikähtävät niin, että päättävät lähteä pois. Salla menee edellä kovaa vauhtia ja Mia tulee perässä minkä pystyy. Pian rapina alkaa lähestyä ja Salla lähtee laukkaamaan entistä lujempaa. Mutta he huomaavat menneensä väärään suuntaan ja joutuvat palaamaan, mutta kun he palaavat lähtöpisteeseen niin rapina vain kuuluu kovempana. Salla on ihan hädissään ja on Miakin, mutta hän yrittää rauhoittaa Sallaa eikä näytä pelkoaan. Kun rapina lähestyy niin hevoset säikähtävät niin että Mia tippuu selstä jopa. Salla hyppää alas ja menee tarkistamaan tilanteen Mia ei herää ja Salla on aivan yksin pökertyneen Mian kanssa keskellä ei mitään. Kännykässä ei ollut kenttää eikä hän pystynyt soittamaan sillä apua. Salla tarkistaa hevoset ja huomaa Raeen jalan olevan turvoksissa hevonen oli loukannut sen jossain kohtaa. Rapina alkoi lähestyä Salla kuuli sen niin kovana että hänellä alkoi valumaan kyyneleet. Mutta arvatkaa kuka siellä oli... siellä oli ratsastuksen opettaja hän oli ihmetellyt tyttöjen poissa ollessa niin kauan että oli päättänyt lähteä etsimään. Ratsastuksen opettaja Serena otti Mian kyytiin ja laittoi Raeen jalkaan kylmäpussin. Salla nousi Seran selkään hänen hoitohevosensa ja he lähtivät tallille päin. Lääkäri tarkisti Mian ja Raeen. Mialle ei ollut käynyt kuinkaan mutta Raeen jalka oli venähtänyt. Mia saisi kilpailla mutta siihen asti Raeen olisi levättävä. Kun leiri oli ohi äiti tuli hakemaan Miaa ja sai kuulla kaiken mitä oli tapahtunut.
Mestari hyppy
Minua jännitti hirmuisesti sillä huomenna olisi ratsastuskilpailut. Olin vain peilin edessä ja hoin itselleni: "Kyllä minä onnistun."
Olin ilmoittautunut estekilpailuihin.
Kun kisapäivä koitti:
Lastasimme Thyn kärryyn, se on hevoseni. Thy hengitti rauhallisesti ja pärskähti. Minä taas panikoin kaikesta. Onneksi sitä ei kestänyt kauan. Sillä kun olimme kisapaikalla rentouduin hetkeksi.
Nousin Thyn selkään ja ratsastin kentälle. Alkoi taas paniikki. Kuiskasin Thylle: "Tee parhaasi Thy, niin sitten minäkin teen." Thy pärskähti ja lähdimme liikkeelle. Kiihdytin vauhtia raviin. Kuuluttettiin näin:"Selena Winsh ja Thy." Lähdimme laukkaamaan ja hyppäsimme puhtaan radan siihen asti kunnes tuli viimeinen este. Se ei ollut hyvä vaan täydellinen.
Huusin: "Onnistuimme!"
Vähän ajan päästä kuulutettiin voittajat ja jatkoon pääsiät.
"3 pälä pälä 2 pälä pälä 1 Selena Winsh ja Thy.
Siitä hypystä puhuttiin hyvin kauan.
Olin ilmoittautunut estekilpailuihin.
Kun kisapäivä koitti:
Lastasimme Thyn kärryyn, se on hevoseni. Thy hengitti rauhallisesti ja pärskähti. Minä taas panikoin kaikesta. Onneksi sitä ei kestänyt kauan. Sillä kun olimme kisapaikalla rentouduin hetkeksi.
Nousin Thyn selkään ja ratsastin kentälle. Alkoi taas paniikki. Kuiskasin Thylle: "Tee parhaasi Thy, niin sitten minäkin teen." Thy pärskähti ja lähdimme liikkeelle. Kiihdytin vauhtia raviin. Kuuluttettiin näin:"Selena Winsh ja Thy." Lähdimme laukkaamaan ja hyppäsimme puhtaan radan siihen asti kunnes tuli viimeinen este. Se ei ollut hyvä vaan täydellinen.
Huusin: "Onnistuimme!"
Vähän ajan päästä kuulutettiin voittajat ja jatkoon pääsiät.
"3 pälä pälä 2 pälä pälä 1 Selena Winsh ja Thy.
Siitä hypystä puhuttiin hyvin kauan.
Mummin siirappikakku
- Äiti mitä siihen kakkuun vielä tarvittiin! Mirja huutaa keittiöstä.
- Sitä siirappia ja kanamunia, äiti vastaa.
- No kanamunia meillä on mutta siirappia ei ole, Mirja kertoo.
Sillä oli sunnuntai niin kaupat ei olleet auki. Niin Mirja alkoi miettiä miten saisi siirapin mummon siirappikakkuun. Hän keksi mistä saisi siirappia.
Mirja puki kimpsut ja kampsut äkkiä päälleen ja lähti ulos. Ulkona oli kiva ilma aurinko paistoi perus kevät sää. Mirja käy ihan ekana heidän naapurillaan. Siellä asuu vanha mummo jonka kanssa Mirja joskus leipoo jotenka tuntee hänet hyvin.
Mirja koputtaa oveen ja kysyy että: Olisko täällä siirappia lainaan?
- Ei kyllä valitettavasti juuri pääsi loppumaan, mummo sanoo Mirjalle.
- No ei se mitään kysyn joltain toiselta, Mirja mumisee.
Kun Mirja tajuaa että oli käynyt hänen kaverinsa kanssa kaupassa. Hänen kaveri oli ostanut siirappia sillä hän oli leiponut myös.
Mirja ottaa puhelimen esiin ja etsii yhteis tiedoista hänen kaverinsa numeron.
Mirja soittaa Martalle hänen kaverilleen ja kysyy: Moi, oisko teillä siirappia lainaan kun leipoisin mummon siirappikakkua?
Martta vastaa: Joo tuon sen Apteekin eteen vaikka mut moikka nähään siellä.
Juu moikka, Mirja sanoo iloisesti.
Hän lähtee köpöttelemään apteekkia kohti iloisesti hyräillen. Kun mirja on apteekin kohdalla Martta on jo siellä.
Martta antaa siirapin ja sanoo: Ole hyvä.
Mirja kiittää ja vielä kuiskaa Martalle: Jos sä haluut niin voit tulla meille auttamaan leipomaan ja maistelemaan.
Kun tytöt ovat kotona niin ne leipovat kakun ja nautiskelevat sitä mehun kera.
Sairaana
Yhtenä iltana juuri sinä tiettynä iltana mulle tuli kuumetta. Seuraavana päivänä olisin päässyt Oulun superparkkiin ja Ouluun shoppaileen. Ps: odotin kaikista eniten superparkkia ja shoppailua.
No silti en päässyt Ouluun mulla oli kuumetta. En saanut untakaan kun ajattelin Oulun luokka retkeä.
Onneksi Whatsapp on olemassa koska jos muut ei olisi kirjoittanut viestejä niin en olis selvinnyt.
Mut meni se loppujen lopuks ihan hyvin luin kirjaa ja katsoin netfliksii. t:Rebecca.
No silti en päässyt Ouluun mulla oli kuumetta. En saanut untakaan kun ajattelin Oulun luokka retkeä.
Onneksi Whatsapp on olemassa koska jos muut ei olisi kirjoittanut viestejä niin en olis selvinnyt.
Mut meni se loppujen lopuks ihan hyvin luin kirjaa ja katsoin netfliksii. t:Rebecca.
Teksti
Iso merirosvo laiva seilasi merellä. Linda katsoi sitä ihmeissään ison kiven päällä. Hän mietti kukakohan mahtaisi olla tuon laivan kapteeni.
-Ärrr, Mastot ylös ja köydet kiinni! Kapteeni Punatukka huutaa.
Mastossa istui mies jolla oli kaukoputki. Hän huutaa:
- Maata näkyvissä kapu!
Merirosvo heittää kaukoputken kapulle.
Kapteeni nappaa kaukoputken ja katsoo saarta.
-miehet tuolla ei ole paljoa ryöstettävää mutta, mennään varmistamaan! Punatukka huutaa.
Kun laiva on tarpeeksi lähellä merirosvot soutavat rantaan soutuveneillä saarelle.
Linda säikähtää ja lähtee juoksemaan kotiin päin merirosvot huomaavat kyllä Lindan mutta, eivät välitä hänestä.
Merirosvot lähtivät etsimään aarretta mutta, eivät huommanneet, että heitä seurasi joku.
Kun merirosvot olivat kävelleet hetken aikaa Punatukka huomaa että, joku seurasi heitä.
Punatukka pysähtyy ja huomaa että, pieni tyttö vilahti puskan taakse.
-Kakakapu tutuolla memeni joku! perämies Paavo Ärräkurri huutaa.
Linda seuraa merirosvoja hiljaa häntä jännittää hiukan.
Hän ajatteli, että merirosvot olivat siepanneet hänen äitinsä, kun Lindea oli ollut kolme vuotta.
Lindealla oli jonkinlainen muistikuva hänen äidistään.
Hänen äidin nimi oli Serafiina ja hänellä oli vihreät silmät ja punainen tukka.
-Seis merirosvot! Lindea huutaa ääni tärisevänä merirosvoille.
-Kuka siellä?! Kapteeni Punatukka huutaa.
-Linda, hän astuu esiin ja näkee ensisilmäyksellä mitä oli tapahtunut.
Merirosvo Punatukka huomaa myös mitä oli käynyt.
Kapteeni Punatukalla oli punainen tukka ja vihreät silmät.
Kapteeni Punatukka näki että Lindea oli hänen lapsensa.
Lindea taas näki että Punatukka oli hänen äitinsä.
He juoksivat kädet valmiina kunnon halaamiseen.
Lindea oli niin onnellinen, että olisi voinut itkeä ja samoin myös Serefiina.
Merirosvot alkoivat hurraamaan ja hyppimään.
Lindean äidin paluusta pidettiin kolmen viikon juhlat.
Kaikki olivat onnelisia ja varsinkin Linnea ja Serafiina.
Teksti
Juoni- Mia lähtee Hennin kanssa ratsastamaan ihan kahdestaan Mian hevonen Rae säikähtää vastaan tulevaa käärmettä ja lähtee laukkaamaa Mia tippuu selästä ja vierii alas kuiluun Mian jalka menee pois paikoiltaan ekä hä pääse pois Henni yrittää soittaa apua mutta ei ole kenttää Henni lähtee siis hakemaan apua mutta kun on hakenut apua niin ei enään muista missä se kuilu on mihin Mia tippui