21.9. Päiväkirjatehtävä 1, Musiikki ja minä

Musiikkimakuni on vahvasti tunneperäinen ja siksi myös hyvin sekalainen, tykästyn laulajaan tai kappaleeseen tyylilajista riipumatta. Se, mikä saa musiikista hyvän, on se tunne minkä siitä saa. Siksi en yleensä puhu omasta musiikkimaustani tai lempilaulajistani, tuntuu että se vie tietynlaisen yksityisyyden pois. Tykkäänkin yleensä kuunnella lempikappaleitani yksin, etenkin jos niillä on jokin syvempi "merkitys". (Toisaalta kaikki mikä kuulostaa hyvältä korvaan ei ole kovin syvällistä, listalta löytyy myös lastenlauluja, virsiä ja VitaePron mainos.) Vaikka suuri osa niistä "syvällisemmistäkin" on englanniksi, on etenkin vähän vanhemmissa suomalaisissa tosi hyviäkin. Ihan vasta viime kesänä löysin korealaisen musiikin ja jäi kyllä VitaeProt kakkoseksi. Siinäkään en tykkää tietysti kaikesta, muutamat valikoituvat parhaiksi.

Yläkoulun musiikista jäi mieleen laulukoe ja se ettei oikeastaan osaa soittaa mitään. Lauluääntäni en tykkää kamalasti esitellä, sen en koe olevan kovin kaunis. Harmi kyllä soittimellista lahjakkuuttakaan ei ole sen vastapainoksi. Olisin kyllä halunnut joskus kauan sitten aloittaa pianon mutten uskaltanut. Halua oppia jotain kyllä löytyy.

Lukion musiikilta toivon uutta mahdollisuutta opetella ihan perusjuttuja eri soittimilla ja tavoitteena voisi olla oppia juuri niitä, ihan perustason juttuja. Laulujutut ryhmässä ei kuulosta ihan kamalalta, sävellysjuttu vähän pelottaa. Erityisiä toiveita ei sisällön puolesta ole, toivottavasti tulee olemaan kiva ja turvallinen ilmapiiri.


Päiväkirjatehtävä 2: Oma ääneni

En oikein tykkää omasta äänestäni. Puhe- tai lauluäänestä. Ihan lähivuosina vasta käsitin miten epämukavalta se kuulostaa omaan korvaan, aina välillä siitä tulee tietoiseksi ja silloin se kyllä häiritsee. Tykkään kyllä tavallaan käyttää ääntäni, puhuminen on aina joskus aika kivaa. Puhuessani tykkään "leikitellä" (väärä sana) erilaisilla havainnollistavilla äänillä (kuulostaa varmasti muille ihan kamalalta ja raivostuttavalta) ja sävyillä (sarkasmia vähän liikaa). Lauluääni ei ole aina ihan hirveän hallittua ja välillä tuntuu siltä että esim. kirkossa se jää jumiin jonnekin kolme oktaavia ylemmäs tai muuta tällaista etovaa. Olisi kyllä ihan tosi kiva osata laulaa. Joskus kyllä jotain napsahtaa äänihuulissa oikealle paikalle ja laulutaidot muuttuu hetkeksi kohtalaiseksi. Esiintymistilanteessa ääni ei aina kulje samalla suunnitelmalla kuin minä, vaan se osaa olla vielä esiintymiskammoisempi. On se ääni kyllä ihan merkittävä, vaikka siinä olisi kuinka paljon ei-kivoja piirteitä. Ja harvoin siitä osaa olla kiitollinen. On muuten hieno ajatus että ääni on käsialan äänellinen vastike.
(Miten huolehdin äänestäni? No eipä ole kyllä tullut huolehdittua)

Päiväkirjatehtävä 3: Garage Bandin käyttö

En ole aiemmin käyttänyt Garage Bandia, vaikutti kyllä tosi hauskalta, beatin tekeminen looppien avulla oli aika yksinkertaista, sen voisi oppia melko nopeasti. En ole oikeastaan käyttänyt muita musiikkisovelluksia.

Päiväkirjatehtävä 4:

Arvostelu oli aika kuvaava omistakin tuntemuksista konsertista, itse en toisaalta osannut ehkä niin arvostaa kaikkia hienoja osia tai arvostella hienoilla ilmaisulla. Oli kyllä etenkin ensimmäinen osa tosi hienon kuuloista ja musiikki loi kyllä hienosti tunnelmaa ja tunteita. Hienoin oli ehkä se osa missä oli se video taustalla. Musiikki sopi siihen tosi hyvin ja elävöitti sodan tapahtumia. Vähän oli pelottavaa ja tuli kunnioitusta niitä ihmisiä (jotka puolusti Suomea, ei soittajia) kohtaan.

Toisesta osasta huokui yhteenkuuluvuuden ja yhteisen historian arvostus vaikka se ei ollutkaan ihan mieleeni. Kansanmusiikki hymyilytti vaikka olikin välillä raskasta kuunnella kun oli niin paljon erilaista ääntä. Jos olisin jo valmiiksi osannut ottaa selvää tästä kansanmusiikin ja sinfonian yhdistämisestä, ei se olisi ollut niin odottamaton ja olisi osannut henkisesti valmistautua. Hauskahan se oli ja tosi paljon työtä mennyt varmasti siihen. Arvostan

Päiväkirjatehtävä 5:

Musikaalisuus on mielestäni yksinkertaisimmillaan sitä, että musiikki kuuluu jotenkin omaan elämään. On tottakai erilaisia musikaalisuuden tasoja jotka riippuvat siitä kuinka merkittävä osa elämää musiikki on. Kuitenkin niin ammattimuusikko kuin tavallinen musiikkia kuuntelevakin voivat molemmat olla musikaalisia. Musikaalisuus on pitkälti yksilön itse arvioitavissa, eikä sitä välttämättä edes siis näe ulospäin. Musikaalisuus on sitä että saa musiikilta jotain. Itse koen olevani ainakin näillä perusteilla melko musikaalinen.

Päiväkirjatehtävä 6:

Keskustelu soundtrackeista pienryhmässä. Kaikki saivat selittää rauhassa omista listoistaan, ja tunnelma oli tosi rauhallinen ja hyväksyvä, jotenkin erityinen. Tosi monet kappaleet kertoivat siitä, että on tarpeeksi sellaisena kuin on, ja ettei tarvitse vain suorittaa. Heräsi kysymyksiä siitä, onko jotenkin erityisesti korkealle opiskelussa tähtäävillä tällaisia? Kun ollaan Norssissa ja tänne on kuitenkin tultu aika kovilla arvosanoilla.
Oli tosi avoin ja turvallinen ilmapiiri kaikille kertoa henkilökohtaisistakin kappalevalinnoista. En muista montakaan yksittäistä, mutta monen musiikkimaku kyllä yllätti. Opin joitain uusia asioita luokkakavereistani ja on varmaan pieni mahdollisuus että hekin oppivat jotain minusta.

Viimeinen päiväkirjatehtävä.Nyt on kaikki kurssiin liittyvät suoritukset tehty.

Sävellyksentekoprosessi vaikutti ensin isolta, ahdistavalta ja mahdottomalta projektilta. Kun kuitenkin oppi suhtautumaan siihen rennosti ja pitämään hauskaa, stressi väheni. Olin koko ajan vähän jäljessä kun olin joltain tunnilta pois. Olen tyytyväinen että sain melko huolellisesti sen tehtyä loppuun asti vieraalla ohjelmalla. Lopputuloksesta en ole mitenkään musikaalisesti ylpeä. En kuitenkaan vihaa sitä.

Luin tähänastiset merkinnät. Koen sen antavan musiikinopiskelustani melko oikeanlaisen kuvan: myönnän omat heikkouteni ja olen utelias oppimaan uutta ja miettimään asioita. Olen oppinut, että pidän musiikista niin paljon, että haluaisin sisällyttää sitä enemmän elämääni tuottamisen roolissa ja toki vahvistaa sen kuuntelunkin merkitystä. Olen oppinut kuinka erilaisia asioita mahtuu käsitteen 'musiikki' alle ja mitä kaikkia mahdollisuuksia se avaa.

En osaa antaa arvosanoja itselleni. Mitähän kaikkea pitäisi ottaa huomioon? En ole ainakaan mikään musiikin ihmelapsi, mutta toisaalta se ei tuskin ole arvioinnin perustana. Olen kuitenkin yrittänyt. 9?