7. Puistot ovat osa kaupunkiluontoa

Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla ympäristöopin vihkoosi. Älä kiirehdi!

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt:

Oppilas

ymmärtää asuinalueiden puistojen ja metsien olevan tärkeitä ihmisten viihtyvyydelle ja muille eliöille

tunnistaa puulajeja lehtien perusteella

ymmärtää, että lehtipuut puhdista-vat kaupunki-ilmaa.

Oppikirjan kuvat 7.1 ja 7.2
Puistoissa saattaa kasvaa vain yhtä tai kahta puulajia. Kau- punkimetsät ovat usein monimuo- toisempia, enemmän luonnollisen metsäluonnon kaltaisia ja niissä saattaa kasvaa useampaa puulajia. Kaupunkimetsissä risteilee usein ulkoilijoiden käyttämiä polkuja.

Oppikirjan kuva 7.5
Luonnossa liikkumisen hyviä vaikutuksia ihmisen terveydelle on tutkittu paljon. On todettu, että jo muutaman minuutin luonnossa oleskelu auttaa laskemaan verenpainetta. Mieliala kohenee 20 minuutissa, tunnissa tarkkaavaisuus paranee ja kahdessa tunnissa elimistön puolustuskyky nousee. Suomalaisista 96 % määrittelee itsensä luontoihmiseksi.

Sana metsä tarkoitti aikoinaan rajaa tai reunaa, vierasta ja tuntematonta aluetta, johon asuttu alue päättyi.

Suomen kansallispuu on rauduskoivu. Rauduskoivua sanotaan myös riippakoivuksi, koska sen oksat riippuvat usein maata kohti. Rauduskoivun tieteellinen nimi Betula pendula tarkoittaa koivua, riippuvaa. Rauduskoivusta kasvaa joskus koristeellista visakoivua. Muita koivulajeja ovat hieskoivu ja vaivaiskoivu. Vaivaiskoivu on pensasmainen ja matala.

Lehmus on ollut Pohjolassa pyhä puu. Sen on uskottu olevan parantava rakkauden ja hedelmällisyyden tuoja, minkä vuoksi naiset ovat kantaneet lehmuksille lahjoja. Edelleen Virossa ja Karjalassa voi nähdä lehmuksia, joiden juurilla on uhrilahjoja.

Kirjoita kommenttiin linkki omille sivuillesi, kun olet kirjoittanut muistiinpanot vihkoosi ja kopioinut ne Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistoosi. Muistithan katsoa ja lukea sivun linkit sekä alihakemiston videot.

8 kommenttia