5. Toukat ja tuhatjalkaiset ovat suursyömäreitä
Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla ympäristöopin vihkoosi. Älä kiirehdi!
Oppilas
|
|
|
Huom! Katsothan ja luethan alla olevat linkit.
Oppikirjan aukeamakuvassa 5.1 ovat seuraavat selkärangattomat eläimet: kasteliero, maasiira, nokkosperhonen, ristihämähäkki, tuhatjalkainen, lehtokotilo, ukkoetana, ampiainen, kultakuoriainen.
Löydätkö eläimet oppikirjan kuvasta?
Selkärangattomat petoeläimet syövät pienempiä selkärangattomia. Selkärangattomiin kuulumattomat eläimet ovat kuvassa sisilisko, joka voi syödä selkärangattomia sekä kettu, joka voi syödä selkärangattomia tai sisiliskon. Kasveja ovat nokkonen, jota nokkosperhosen toukka käyttää ravinnokseen, puna-apila, jota kulta- kuoriainen voi syödä sekä voikukka, jota lehtokotilo syö. Ampiainen voi käyttää puna-apilan, harakankellon, peltosaunion, leinikin tai taka-alalla kasvavien koiranputken, ohdakkeen tai maitohorsman mettä ravinnokseen.
Kuvassa Taito tutkii juoksujalkaista. Juoksujalkainen asuu kiven alla. Kun hän kääntää kiviä, hän laittaa ne paikalleen tutkimisen jälkeen. Näin eliöiden asumukset säilyvät samanlaisina kuin olivat ennen tutkimusta. Hänellä on käytössään tutkimuslomake, johon hän merkitsee havaintonsa.
Nokkosperhosen muodonvaihdos -kuvasarjassa sivulla 22 on esitelty perhosen täydellinen muodonvaihdos. Täydellinen muodonvaihdos tarkoittaa sitä, että muodonvaihdoksessa on neljä vaihdetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Hyönteisen ravinto vaihtelee muodonvaihdoksen eri vaiheissa. Nokkosperhonen syö toukkana nokkosen lehtiä ja aikuinen käyttää ravinnokseen kukkien mettä.
Kirjoita kommenttiin linkki omille sivuillesi, kun olet kirjoittanut muistiinpanot vihkoosi ja kopioinut ne Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistoosi. Muistithan katsoa ja lukea sivun linkit.