YO-esseeharjoituksia

YO-esseeharjoitus 5. HI06

https://yle.fi/aihe/abitreenit/harjoittele

6.

Yhdysvaltojen asuttaminen (20 p.)

Kuvassa (aineisto 6.A) on yhdysvaltalaisen taiteilijan John Gastin maalaus American Progress (”Amerikan edistys”) vuodelta 1872.

Aineisto:

6.A 

Kuva: American Progress
6.1.

Erittele, minkälaisen kuvan maalaus (aineisto 6.A) antaa Yhdysvaltain asuttamisesta. (8 p.)

6.2.

Tarkastele valkoisen väestön ja alkuperäiskansojen kohtaamiseen liittyneitä ongelmia 1800–1900-lukujen Yhdysvalloissa. Miten näitä ongelmia pyrittiin ratkomaan ja millaisin seurauksin? (12 p.)

 

YO-esseeharjoitus 4. Suomen historia

Harjoitus A: 22.9.2022
Analysoi, mitkä tekijät uhkasivat suomalaisen yhteiskunnan vakautta kahtena vuosikymmenenä vuoden 1918 sisällissodan jälkeen ja mitkä seikat puolestaan edistivät olojen rauhanomaista kehitystä.

TAI

Vuonna 1918 Suomi oli yhteiskunta, jonka sisällissota oli jakanut kahtia. Kun sota syttyi vuonna 1939, Suomi oli kehittynyt yhtenäiseksi valtioksi. Mitkä tekijät vaikuttivat tähän kehityskulkuun?
(Otava, forum, III, harjoitus)

Harjoitus B

Suomen eduskuntauudistus 1906 30 p.

Suomen eduskuntalaitos muuttui radikaalisti vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Myös moderni puoluelaitos organisoitui eduskuntauudistuksen myötä ja puolueet toivat laajasti omia tavoitteitaan esiin.

Aineisto


9.A Vaalimainos: Suomalainen puolue 1907
9.B Vaalimainos: Nuorsuomalainen puolue 1907
9.C Vaalimainos: Sosialidemokraattinen puolue 1907
9.1

Miten vuoden 1906 eduskuntauudistus muutti kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon? 12 p.

9.2

Analysoi eri puolueiden tavoitteita aineistojen 9.A, 9.B ja 9.C pohjalta ja arvioi, millaisen kuvan ne antavat aikansa suomalaisesta yhteiskunnasta. 18 p.




YO-esseeharjoitus 2.

2. Balkan – Euroopan ruutitynnyri (20 p.)
Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck (k. 1898) kutsui Balkanin aluetta Euroopan
ruutitynnyriksi. Pohdi, mitä Bismarck tällä ilmaisulla tarkoitti, ja arvioi hänen näkemyksensä
osuvuutta 1900-luvun historiallisten tapahtumien valossa.

palautukset

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

YO-esseeharjoitus 1. Aineistoessee oppitunnilla

Valitse yo-tehtävä studeon tehtävistä kohdasta 3.1-3.3. 

Tehtävänä on siis yo-harjoitusessee aineistotehtävään.
-Viittaukset kuntoon.
-Kappalejako.
-Asiakieli.
-Oikeat käsitteet, käsitteen määrittelyt.
-Faktat.

--> kypsä ja pohdiskeleva essee.

palautukset

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

YO-esseeharjoituksia 4. tarkistus A

Vastaus
Suomen sisällissodan (1918) voitti valkoiset, eli porvarit ja tilalliset talonpojat. Valkoisten voitto
näkyi suomalaisessa yhteiskunnassa 1920- ja 1930-luvuilla monella eri osa alueella: esimerkiksi
valkoisten sotajoukoista eli suojeluskunnista tuli viralliset valtion joukot ja arvostetuissa viroissa,
kuten opettajien ja johtajien tehtävissä nähtiin lähinnä valkoisia. Punaisilla (eli lähinnä työläisillä ja
tilattomilla talonpojilla) ja valkoisilla oli myös muun muassa eri yhdistyksiä ja seuroja, kuten
urheiluseuroja, joista vain esimerkiksi valkoisia urheilijoita lähetettiin olympialaisiin. Voidaan siis
sanoa, että Suomi oli vuoden 1918 jälkeen varsin tietoisesti jakautunut yhteiskunta. Ihmisten
erotteleminen kahteen eri leiriin (voittajiin ja häviäjiin) sodan jälkeenkin varmasti aiheutti
punaisissa katkeruutta, mikä luonnollisesti uhkasi yhteiskunnan vakautta.

Katkeruutta punaisissa lisäsi myös sisällisodan jälkeiseset vankileirit. Valkoiset pitivät erityisesti
sodan jälkeen yllä vankileirejä, jossa kuoli jopa tuhansia punaisia. Myös punaiset pitivät sodan
aikana vankileirejä, mutta ne eivät olleet yhtä laajoja ja järjestelmällisiä kuin valkoisten
ylläpitämäät leirit. Merkittävä osa kaatuneista punaisista kuolikin vankileireillä, eikä itse sodan
käynnissä. Syitä kuolemiin olivat muun muassa leirien hunot olot, kehno hygienia, elintarvikepula
sekä taudit. Erityisesti leireihin levinnyt Espanjan tauti kuritti punaisia. Vankileireillä oli myös
voimassa kielto, joka esti esimerkiksi ruoan välittämisen aitojen lävitse, mitä on kuvatti erityisen
epäreiluna ja absurdina kohteluna.

Lisäksi erityisesti sodan jälkeiset sotasyyllisyystuomiot aiheuttivat punaisissa epäreiluuden tunteita
ja katkeruutta. Lukuisia punaisten johtajia ja muita sotilaita tuomittiin laajamittaisessa
sotaoikeudessa vankeuteen, mikä nähtiin epäoikeudenmukaisena, sillä valkoisten terroritekoja ja
sotarikoksia ei juurikaan tuomittu. Punaisten eriarvoisuuden korostamien ja vähättelevä
kohteleminen yhteiskunnassa siis omalta osaltaan horjutti sodasta toipuvaa Suomea. Katkeruus
näkyi konkreettisesti esimerkiksi nimityksessä, jota puniaset käyttivät sodan päättymisen päivästä:
helvetin kuustoista. Valkoiset taas kutsuivat samaa päivää nimellä voitonpäivä.

Sisällissodan päätyttyä oli aika valita juuri itsenäistyneen Suomen hallintomuoto. Suomi jakautui
taas kahteen eri leiriin: monarkian ja tasavallan kannattajiin. Suurin osa punaisista oli tasavallan ja
demokratian puolella kun taas valtaosa valkoisista kannatti vahvaa ja ristiriitojen yläpuollella
olevaa johtajaa. Moni valkoisista oli ehkä hieman pettyneitä demokratiaan, sillä he katsoivat, että
vahva johtaja olisi mahdollisesti estänyt koko sisällissodan syttymisen. Voidaan nähdä, että
valkoiset olivat jopa pelästyneitä demokratian ja kansan toimintakyvystä. Vahvasta johtajasta
haaveiltiin myös muualla Euroopassa ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) jälkeen., Oli siis
varsin tavallista luottaa vahvaan johtajaan yhteiskunnan elpymisessä. Suomi päätyikin lopulta
valitsemaan monarkian tasavallan sijasta. Päätös oli mahdollinen todennäköisesti siksi, että
monarkian pääasialliset vastustajat olivat joko vankilassa, kuolleina tai jätetty muuten eduskunnan
ulkopuolelle. Vuonna 1918 sosiaalidemokraatteja edusti nimittäin vain yksi henkilö. Lopulta
Suomeen ei kuitenkaan tullut kuningasta, vaikka sellainen oli jo Saksasta suunnitteilla. Saksan
hävittyä ensimmäisen maailmansodan luopuivat molemmat osapuolet monarkiahaaveista.
Suomesta tuli tasavalta, mutta presidentille annettiin kuitenkin hyvin paljon valtaa, jota rajoitettiin
vasta Tarja Halosen astuttua virkaan 2000-luvulla. Hallintomuodosta tuli siis ikään kuin
kompromissi punaisten ja valkoisten välillä, mikä osaltaan eheytti yhteiskuntaa.

Sodan voittajat ymmärsivät pian, että hävinneet oli otettava osaksi kehittyvää yhteiskuntaa, jotta
kaikki mahdolliset ääriliikkeet ja eskaloitumiset voitaisiin välttää. Suomi ryhtyi siis elpymään ja
Suomesta ryhdyttiinkin kehittämään tasa-asrvoisempaa yhteiskuntaa esimerkiksi erilaisin uusien
lakien kautta. Tilattomien talonpoikien eli torpparien asemaa paransi muun muassa torpparilaki ja
Lex Kallio-laki. Uudistukset mahdollistivat esimerkiksi sen, että talonpojat saivat lunastaa joko
valtiolta tai yksityisiltä tilanomistajilta itselleen nyt maata. Koulutukseen liittyvää tasa-arvoa taas
edisti vuoden 1922 oppivelvollisuuslaki, jonka kautta myös vähäosaisten lasten tuli käydä
perusopetus. Toki kouluissa oli suurimmaksi osaksi valkoisia opettajia, jotka opettivat valkoisia
arvoja (esimerkiksi isänmaallisuus) ja punaisten lapsia saatettiin jopa kiusata koulussa.
Oppivelvollisuus oli siitä huolimatta ensimmäisä askelia kohti tasa-arvoa.

Punaisia ja valkoisia yhdisti sodan jälkeen myös yhteinen vihollinen: Neuvostoliitto. Punaiset
olivat lähinnä pettyneitä siihen, ettei Neuvostoliiton kommunisteilta ja punakaartilta saatu sodassa
toivottua apua. Valkoiset eivät luonnollisesti pitäneet Neuvostoliitosta sen idealogisten ja hallinto
eroavaisuuksien vuoksi. Valkoiset olivat juuri oikeastaan kukistaneet sisällisodassa sen, mikä oli
valloillaan naapurissa. Myös Tarton rauhassa (1920) Neuvosto-Venäjälle menetetyt alueet
aiheuttivat kaikissa suomalaisissa katkeruutta. Neuvostoliitto selvästi arvioi suomalaisten
yhtenäisyyden väärin, kun se esimerkiksi juuri ennen sisällissotaa perustuiSuomeen Terijoen
hallituksen eli Neuvostomielisen nukkehallituksen. Se ajatteli, että hallitus olisi jakanut
suomalaisia, mutta toisin kävi ja Suomi taisteli yhteinäisenä Neuvostoliittoa vastaan 1939–1940.
Suomen eheytyminen näkyi myös siinä, ettei Suomessa syntyneet ääriliikkeet saaneet juurikaan
kannatusta. Yksi poikkeuksista oli kuitenkin esimerkiksi äärioikeistolainen Lapuan liike (1929–
1932). Se oli pettynyt siihen, kuinka sodan häviäjät olivat päässeet liian paljon osaksi
yhteiskuntaan ja sen mukaan kommunismi tuli kokonaan kieltää. Liike sai merkittävästi
vakuuttavuutta ja kannatusta, sillä sen vaatimuksesta kommunismi kiellettiin. Lapuan liike
kuitenkin jatkoi vielä muilutuksia ja itärajalle kyydityksiä, vaikka sen tavoite toteutui jo. Lopulta
suurin osa suomalaisista asettui liikettä vastaan, sillä sen nähtiin uhkaavan jo demokratiaa. Lapuan
liike horjuttitai tai ainakin pyrki horjuttamaan Suomen eheytymistä. Se oli samalla kuitenkin
osoitus siitä, että eheytyminen oli melko lailla onnistunut, sillä se haluttiin lopulta kieltää. Lapuan
liikkeen lisäksi Suomessa oli myös esimerkiksi kommunistinen ääriliike. Suomeen perustettiin
sisällissodan jäkeen Suomen kommunistinen seura (SKP), jonka pelättiin yrittävän
vallankaappausta. Esimerkiksi yksi liikkeen johtajista Hertta Kuusinen julisti julkisesti "Tsekkoslovakian tien olevan meidän tiemme", mikä viittasi Tsekko-slovakian kommunistien
vallankaappaukseen. Kommunisteja oli kuitenkin varsin vähän eli ajan vallankaappauspelkoa
voidaan sinänsä pitää peruteettomana. Se, että ääriliikkeet eivät saaneet kannatusta kertoi siitä,
että kaikki osapuolet olivat melko lailla tyytyväisä Suomen yhteiskuntaan ja pystyivät elämään
sopu soinnussa yhdessä.

Suomessa oli siis vuoden 1918 jälkeisinä vuosikymmeninä monia eri tekijöitä, jotka eriarvoistivat
yhteiskuntaa ja uhkasivat eheytymistä. Kaikesta huolimatta Suomi onnistui kuitenkin lopulta
eheytymään ja muuttumaan tasa-arvoiseksi. Suomi muuttui kahdessa vuosikymmenssä melko
lailla rauhanomaiseksi ja vakaaksi yhteiskunnaksi.
Vastauksen pituus: 6575 merkkiä

Vastauksen tiedot

Alustava arvio oli 13/20 pistettä, jota sensori ei muuttanut.
 

Vastauksen vahvuuksia

  • Kokelas antaa paljon oikeita esimerkkejä poliittisesti jakautuneesta Suomesta.
  • Kokelas antaa useita esimerkkejä sodan hävinneiden katkeruudesta.
  • Kokelas esittelee lapuanliikettä demokratiaa uhkaavana tekijänä.
  • Kokelas antaa esimerkkejä myös asioista, joilla edistettiin rauhanomaista kehitystä.
 

Vastauksen puutteita tai muita ongelmia

  • Kokelas olisi voinut vastata tiiviimmin siihen, mitä kysytään. Vastaus ei pysy koko ajan aiheessa, vaan harhautuu osin sivupoluille.
  • Sisällissodan vankileireistä kokelas kertoo turhankin yksityiskohtaisesti, kun tarkoituksena oli keskittyä vakautta uhkaaviin tekijöihin.
  • Vastauksesta puuttuu puolueiden eheyttämispolitiikka ja erityisesti SDP:n toiminta, kun se valitsi sisällissodan jälkeen parlamentaarisen linjan. Kehitys johti lopulta punamultahallitukseen.
  • Vastaukseen sisältyy joitakin asiavirheitä, jotka vähensivät pisteitä. Esimerkiksi väite Neuvostoliiton perustamasta Terijoen hallituksesta ennen sisällissotaa tai Hertta Kuusisen ja hänen toteamuksensa ”Tsekko-slovakian tiestä” ajoittaminen sisällissodan jälkeiseen aikaan ovat virheellisiä.

YO-esseeharjoitus 4. Tarkistus B

9.1
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa pääpiirteissään vuoden 1906 eduskuntauudistuksen ja sen tuomat muutokset kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin.

  • Entisen säätyjakoisen, nelikamarisen järjestelmän sijaan tuli yleiseen ja yhtäläisen äänioikeuteen perustuva yksikamarinen eduskunta.
  • Äänioikeuden saivat kaikki 24 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, sekä miehet että naiset, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta.
  • Äänestäjien määrä nousi kymmenkertaiseksi runsaasta sadastatuhannesta runsaaseen miljoonaan
Kiitettävässä vastauksessa tuodaan lisäksi esille, että vanhan järjestelmän mukaan vain säätyihin kuuluvilla miehillä oli ollut äänioikeus ja kullakin säädyllä oli valtiopäivillä yksi ääni, minkä takia aatelilla, papistolla ja porvaristolla oli selvästi kokoaan suurempi vaikutusvalta.



  • Eduskuntauudistuksen jälkeen näiden ryhmien vaikutusvalta väheni ja kaikkien naisten, maaseudun tilattoman väestön ja työväestön ääni tuli valtiopäivillä ensi kertaa kuuluviin.
  • Naisten oikeus asettua ehdolle vaaleissa oli nyt uutuus.
  • Vastauksessa voidaan myös viitata siihen, että todellista kansanvaltaa yleisen äänioikeuden saaminen ei kuitenkaan merkinnyt, koska hallitsijalle jäi viimekätinen päätäntävalta.

9.2

Hyvässä vastauksessa kokelas analysoi kaikkia kolmea vaalimainosta ja nostaa esiin joitakin niiden keskeisistä tavoitteista:

  • Suomalainen Puolue ja Nuorsuomalainen Puolue painottivat selvästi kansallisia ja suomalaisuuteen liittyviä arvoja, joita Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen mainoksessa ei näy.
  • Kansanvaltaisuutta painottavat selvästi sekä Suomalainen Puolue että sosiaalidemokraatit, kun taas Nuorsuomalaisten mainoksessa sitä ei tuoda esiin.
  • Sosialidemokraattien mainos korostaa ainoana luokkien välistä ristiriitaa ja Suomalainen Puolue kristillisiä arvoja.
  • Suomalainen yhteiskunta vaikuttaa voimakkaiden ristiriitojen repimältä.

 

Kiitettävässä vastauksessa kokelas käy mainoksia laajemmin läpi ja liittää ne tarkemmin ajalliseen kontekstiinsa.


  • Esiin voi nostaa esimerkiksi puolueiden varsin kärkkäät toisiinsa kohdistuvat hyökkäykset tai Suomalaisen Puolueen viittauksen pitkään historiaansa, jota muilla puolueilla ei ole.
  • Naisia puhuttelee erikseen vain Nuorsuomalainen Puolue.
  • Sosialidemokraattinen Puolue puolestaan ainoana luettelee pitkän listan konkreettisia työväestöön kohdistuneita sortotoimenpiteitä (kuten Laukon torpparien häädön). Sosialidemokraatit kritisoivat myös venäläisiin liian myönteisesti venäläistämiskausien aikana suhtautuneita tahoja.
  • Vaalimainosten perusteella näyttää siltä, että suomalaista yhteiskuntaa jakavat monet ristiriidat. Erimielisyyttä on esimerkiksi työväestön ja porvariston, suomen- ja ruotsinkielisten sekä Venäjään myönteisesti ja kielteisemmin suhtautuvien välillä.
  • Toisaalta kaikki kolme puoluetta ovat innostuneita kansanvallan laajentumisesta.