9.1
Hyvässä vastauksessa kokelas kuvaa pääpiirteissään vuoden 1906 eduskuntauudistuksen ja sen tuomat muutokset kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin.

• Entisen säätyjakoisen, nelikamarisen järjestelmän sijaan tuli yleiseen ja yhtäläisen äänioikeuteen perustuva yksikamarinen eduskunta.
• Äänioikeuden saivat kaikki 24 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, sekä miehet että naiset, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta.
• Äänestäjien määrä nousi kymmenkertaiseksi runsaasta sadastatuhannesta runsaaseen miljoonaan

Kiitettävässä vastauksessa tuodaan lisäksi esille, että vanhan järjestelmän mukaan vain säätyihin kuuluvilla miehillä oli ollut äänioikeus ja kullakin säädyllä oli valtiopäivillä yksi ääni, minkä takia aatelilla, papistolla ja porvaristolla oli selvästi kokoaan suurempi vaikutusvalta.

• Eduskuntauudistuksen jälkeen näiden ryhmien vaikutusvalta väheni ja kaikkien naisten, maaseudun tilattoman väestön ja työväestön ääni tuli valtiopäivillä ensi kertaa kuuluviin.
• Naisten oikeus asettua ehdolle vaaleissa oli nyt uutuus.
• Vastauksessa voidaan myös viitata siihen, että todellista kansanvaltaa yleisen äänioikeuden saaminen ei kuitenkaan merkinnyt, koska hallitsijalle jäi viimekätinen päätäntävalta.

9.2

Hyvässä vastauksessa kokelas analysoi kaikkia kolmea vaalimainosta ja nostaa esiin joitakin niiden keskeisistä tavoitteista:

• Suomalainen Puolue ja Nuorsuomalainen Puolue painottivat selvästi kansallisia ja suomalaisuuteen liittyviä arvoja, joita Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen mainoksessa ei näy.
• Kansanvaltaisuutta painottavat selvästi sekä Suomalainen Puolue että sosiaalidemokraatit, kun taas Nuorsuomalaisten mainoksessa sitä ei tuoda esiin.
• Sosialidemokraattien mainos korostaa ainoana luokkien välistä ristiriitaa ja Suomalainen Puolue kristillisiä arvoja.
• Suomalainen yhteiskunta vaikuttaa voimakkaiden ristiriitojen repimältä.

 

Kiitettävässä vastauksessa kokelas käy mainoksia laajemmin läpi ja liittää ne tarkemmin ajalliseen kontekstiinsa.

• Esiin voi nostaa esimerkiksi puolueiden varsin kärkkäät toisiinsa kohdistuvat hyökkäykset tai Suomalaisen Puolueen viittauksen pitkään historiaansa, jota muilla puolueilla ei ole.
• Naisia puhuttelee erikseen vain Nuorsuomalainen Puolue.
• Sosialidemokraattinen Puolue puolestaan ainoana luettelee pitkän listan konkreettisia työväestöön kohdistuneita sortotoimenpiteitä (kuten Laukon torpparien häädön). Sosialidemokraatit kritisoivat myös venäläisiin liian myönteisesti venäläistämiskausien aikana suhtautuneita tahoja.
• Vaalimainosten perusteella näyttää siltä, että suomalaista yhteiskuntaa jakavat monet ristiriidat. Erimielisyyttä on esimerkiksi työväestön ja porvariston, suomen- ja ruotsinkielisten sekä Venäjään myönteisesti ja kielteisemmin suhtautuvien välillä.
• Toisaalta kaikki kolme puoluetta ovat innostuneita kansanvallan laajentumisesta.