Balkanin alueella on monta eri kansallisuutta. 1800-luvulla alkanut nationalismi vaikuttti myös
Balkanin alueella 1800-luvun lopulta lähtien. Nationalismi perustavoitteita oli saada jokaiselle
omalle kansalla oma valtio. Tämä ei kuitenkaan läheskään toteutunut Balkanin alueella. Alueella
oli monta eri kansaa, mutta aluetta hallitsi eri keisarikunnat. Itävalta-Unkari hallitsi osaa alueesta
ja osa oli Osmaanivaltakunnan hallussa. 1800-luvun lopussa kansat alkoivat nationalistisesti
ajamaan omien kansojensa etuja. Otto von Bismarck näki, että maat olivat herkästi valmiina
ajamaan omien kansojensa itsenäisyyttä myös väkivaltaisesti, mikä teki alueesta ikään
räjähdysalttiin ruutitynnyrin. Otto von Bismarckia voidaan pitää aikalaislähteenä, joka näki
keskeisessä asemassa Euroopan tapahtumat.

Esimerkiksi Serbia kuului Itävalta-Unkariin ja serbit olivat tyytymättömiä oloihinsa. He kokivat,
etteivät saaneet tarpeeksi ääntänsä kuuluviin suuressa keisarikunnassa. Serbit ja muut alueen
kansat alkoivat kapinoimaan ja vaatimaan enemmän oikeuksia. Lopulta ruutitynnyri ikään kuin
räjähti vuonna 1914, kun serbialainen äärinationalisti ampui Itävalta-Unkarin kruununprinssin.
Sarajevon laukakset olivat laukaseiva tekijä ensimmäisen maailmansodan alkamiselle. Venäjä oli
luvannut tukea Serbiaa, joten Venäjä julisti sodan Itävalta-Unkarille. Alkoi ketjureaktio, joka johti
siihen, että käytännössä koko Eurooppa oli sodassa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suuret keisarikunnat hajosivat. Itävalta-Unkari ja
Osmaanivaltakunta myös hajosivat. Kaikki kansat eivät kuitenkaan saaneet itsenäisyyttä. Toisessa
maailmansodassa alueella taisteltiin natseja vastaan, mikä yhdisti kansoja. Toisen maailmansodan
jälkeen Balkanin maat muodostivat Jugoslavian valtion 1990-luvulle asti. Jugoslavia oli edelleen
hajanainen monien kansojen maa, jossa esiintyi ristiriitoja. 1990-luvulle asti aluetta kuitenkin
yhdisti sosialistinen järjestelmä. Toisena kansoja yhdistävänä tekijänä voidaan pitää myös fasisimin
voittamista. Se eli vahvasti varsinkin itäisen Euroopan valtioissa ja myös Balkanilla toisen
maailmansodan jälkeen. Tämä yhdistävä tekijä kuitenkin suurimmaksi osaksi hävisi, sillä
myöhemmillä sukupolvilla ei ollut konkreettista kosketusta fasismin ja natsien kukistamiseen.

1990-luvun alussa myös sosialistinen järjestelmä hajosi. 1990-luvun alussa oltiin taas ajassa, jolloin
risti-riidat tulivat voimakkaasti esiin. Ei ollut enää kovinkaan paljon yhdistäviä tekijöitä ja
nationalismi nousi jälleen vahvasti. Ruutitynnyri jälleen räjähti, kun Jugoslavian hajoamissota alkoi.
Nyt jokainen kansa vaati itselleen omaa itsenäistä valtiotaan. Hajoamissota oli verinen ja vaati
paljon uhreja myös siviiliväestössä. Alueella tapahtui myös kansanmurha Bosnian sisällä. Bosnian
serbivähemmistö ja Serbia suorittivat kansanmurhan, jonka seurauksena kuoli myös siviilejä, naisia
ja lapsia. Lopulta Nato Yhdysvaltojen johdolla onnistuivat lopettamaan tapahtumat.
1900-luvun tapahtumat osoittavat Otto von Bismarckin näkemyksen ruutitynnyristä melko
oikeaksi. Alue koostuu monista kansoista, joiden väestöä voidaan pitää keskimääräistä
nationalistisempana. Joukkoon mahtuu myös paljon ns. kiihkoilijoita, jotka ovat eri aikoina
räjäyttäneet ruutitynnyrin.
Vastauksen pituus: 2876 merkkiä

Vastauksen tiedot

Vastauksen vahvuuksia

• Kokelas hahmottaa tehtävänannon ja vastaa siihen, mitä kysytään.
• Kokelas tuntee Balkanin alueen historiaa. Hän tietää, missä Balkan sijaitsee, ja osaa nimetä, mitkä maat ovat pitäneet siellä valtaa eri aikoina. Hän tuntee nationalismin vaikutuksen monikulttuuriseen Balkanin alueeseen ennen ensimmäistä maailmansotaa ja uudelleen Jugoslavian hajotessa.
• Vastaus on eheä kokonaisuus. Opiskelija selittää asioita hyvin eikä vain totea niitä lyhyesti. Hän käsittelee tehtävänannon aikakautta kokonaisuudessaan ja palaa lopuksi hyvin ruutitynnyri-vertaukseen. Kokelas soveltaa Bismarckin kuvausta etenkin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen ja Jugoslavian hajoamiseen liittyvään väkivaltaan 1990-luvulla.

Vastauksen puutteita tai muita ongelmia

• Kokelas olisi voinut huomioida vielä enemmän ensimmäistä tehtävänantoa eli sen pohtimista, mitä Bismarck tarkoitti kuvauksellaan ruutitynnyristä.
• Kokelas kirjoittaa virheellisesti Serbian kuuluneen Itävalta-Unkariin. Sensori on alleviivannut tämän kohdan ja luultavasti vähentänyt virheestä pisteen.
• Kokelas toteaa virheellisesti Jugoslavian syntyneen toisen maailmansodan jälkeen.
• Kokelas olisi voinut vielä pohtia Balkanin alueen strategista merkitystä suurvalloille.