Lintuja on ollut maapallolla huomattavasti kauemmin kuin ihmisiä. Koko maailmassa on n. 10 000 lintulajia, joista Suomessa pesiin n. 240 lintulajia. Lintuja tarkkailemalla huomaa, että ne poikkeavat toisistaan. Niissä on lajille tyypillisiä tuntomerkkejä. Vaikka linnut ovat erinäköisiä, niillä on myös yhteisiä piirteitä.

Linnuilla on sulat ja untuvat. Untuvat eristävät lämpöä ja ovat lähinnä linnun ihoa. Niiden päällä on höyhenet. Sulkien avulla linnut lentävät (pyrstö- ja siipisulat). Sulat suojaavat myös kosteudelta. Kuluneiden sulkien tilalle kasvaa uusia (sulkasato). Peitinsulat antavat linnuille sen lajinmukaisen värityksen. Joissakin lajeissa koiras ja naaras ovat hyvinkin eri näköisiä.

Lentämistä varten linnut tarvitsevat voimakkaat lentolihakset. Siivet saavat voimansa linnun rintalihaksista. Saadakseen kantavaa ilmaa siipiensä alle, lintu lähtee lentoon vastatuuleen. Siivet lyövät alaspäin, sulat ovat painautuneet vaakasuoraan ja näin syntyy suuri ilmanvastus. Siipien iskiessä ylälyöntiin sulat avautuvat ja ilma voi virrata siipien lävitse. Laskeutuessaan lintu valitsee vastatuulen, levittää pyrstönsä ja siipensä ja nostaa ruumiinsa koholle. Jarrutusta se tehostaa muutamalla siiveniskulla.

Linnun leuat ovat muotoutuneet hampaattomaksi, sarveisaineiseksi nokaksi, jonka avulla lintu pyydystää ruokansa, syö, sukii höyhenpukuaan, kerää pesäaineksia ja suoriutuu monista tehtävistä, joihin toiset eläinlajit käyttävät eturaajoja. Nokan koko ja muoto määräytyy linnun syömän ravinnon mukaan. Linnut syövät energiapitoista ruokaa, kuten siemeniä, hyönteisiä, matoja, kalaa ja muita eläimiä. Myös jalat ovat erikoistuneet erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Monet linnut esittävät pesimäkauden alussa näyttäviä soidinmenoja. Niiden tehtävä on naaraiden houkuttelu nja pariutuminen. Pesän teossa o n kaksi eri vaihetta: pesäainesten kerääminen ja pesän muotoilu. Kaikki linnut munivat munia. Kova kuori suojaa munan sisällä kehittyvää alkiota. Linnut munivat munansa tavallisesti pesään, joskus suoraa maahan. Pesien rakennusaineet sulautuvat hyvin ympäristöön, eivätkä herätä saalistajien huomiota. Jotkut linnut munivat vain yhden tai kaksi munaa, joillakin niitä voi olla kymmenen. Molemmat puolisot tai toinen hautoo munia kunnes ne kuoriutuvat. Pienet poikaset kasvavat huimaa vauhtia. Emot ruokkivat ja vartioivat poikasiaan parista viikosta pariin kuukauteen pesästä lähdön jälkeenkin.

TEHTÄVÄ 1: ETSI KUVA MUNAN LÄPILEIKKAUKSESTA, JOSSA ALKIO SISÄLLÄ.
TEHTÄVÄ 2: PIIRRÄ VIHKOON ERIMUOTOISTEN SIIPIEN, NOKKIEN JA JALKOJEN KÄYTTÖTARKOITUKSET (MALLI TAULULLA)