Suomen puulajit
TEHTÄVÄ: LUE TEKSTI JA ETSI KUVA JOKAISEN PUUN KOHDALLE.
Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Yleisimmät suomalaiset puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu.
Puulajien ulkonäkö ja ominaisuudet vaihtelevat suuresti, joka mahdollistaa puun käytön eri tarkoituksiin.
Tutustumme nyt muutamaan Suomessa luontaisesti kasvavaan puulajiin.
1. MÄNTY
Suomessa kasvaa vain ns. metsämänty. Se on karujen olosuhteiden havupuu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta. Kasvaakseen se vaatii paljon valoa. Puolet metsiemme puista on mäntyjä. Männystä on käytetty myös nimitystä honka ja petäjä. Mäntyä käytetätään monipuolisesti eri tarkoituksiin mm. rakennuspuuna ja paperiteollisuudessa. Pula-aikana kansa teki leivänjatketta männynkuoren nilasta (pettuleipää).
2. KUUSI
Kuusi viihtyy lähes koko Suomessa. Se on toiseksi yleisin havupuu metsissämme, n. 36% puustosta on kuusia. Kuusi kaipaa varjoisaa kasvupaikkaa ja on nuorena hallanarka laji. Se on altis kuivuuden, myrskyjen ja ilmansaasteiden aiheuttamille vaurioille. Kuusen juuristo on melko pinnallinen, minkä vuoksi se kaatuu helposti myrskyissä.
3.KATAJA
Kataja on havupuu, mutta silti se kehittää siemeniä, joita kutsutaan marjoiksi. Marjoja on käytetty lääkkeeksi ja niistä on puristettu öljyä yrttivoiteisiin. Kataja kasvaa yleisesti koko Suomessa. Se viihtyy kuitenkin parhaiten avoimella ja aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Se ei pidä liiasta kosteudesta. Se kasvaa hitaasti, mutta on kestävä kasvi.
4. RAUDUSKOIVU
Rauduskoivu on lehtipuu, jolla on valkoinen tuohi ja sahalaitaiset, kolmionmuotoiset lehdet. Se kasvaa Suomessa aina Kittilän korkeudelle saakka. Rauduskoivu viihtyy parhaiten kivennäisperäisillä , kuivilla tai tuoreilla metsämailla, missä on liikkuvaa pohjavettä. Koivu on myrskynkestävää, koska sillä on paksu pääjuuri.
5. HIESKOIVU
Hieskoivu kasvaa hyvin kosteilla mailla. Hieskoivun erottaa rauduskoivusta lehtien muodon perusteella. Hieskoivussa lehdet ovat pyöreämpiä ja kärjestään lyhytsuippoinen. Koivuja käytetään monipuolisesti eri tarkoituksiin mm. huonekaluissa, vanerinvalmistuksessa, soittimissa, sorvaamoissa, paperinvalmistuksessa, parketeissa sekä tietenkin polttopuuna.
6. HAAPA
Haapa viihtyy mieluiten muhevan ravinnerikkaassa mullassa ja valoisalla paikalla. Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu, mutta se ei kasva 25 m korkeammaksi. Sen lehdet värisevät pienessäkin tuulessa. Ikääntyneet haavat alkavat lahota sisältä käsin ja tarjoavat näin asuinsijan monille eliölajeille. Haapa on monipuolinen käyttöpuu, vaikka sitä ei juuri arvostetakkaan.
7. PIHLAJA
Pihlaja on esi-isiemme pyhä puu, jonka kaatamisen pelättiin tuovan huonoa onnea. Pihlaja kasvaa yleisesti koko Suomessa. Se viihtyy valoisalla paikalla ja multavilla mailla. Pihlajalla on kaunis kukinto ja syysväritys sekä punaiset marjat. Pihlajalla on laaja juuristo, jonka ansiosta se on myrskynkestävä. Pihlaja soveltuu hyvin kalusteiden raaka-aineeksi.
8. TUOMI
Tuomi viihtyy parhaiten saven- ja hiekansekaisessa maaperässä ja puolivarjossa. Tuomessa on kauniit kukkatertut tuoksuvat voimakkaasti. Tuomen marjat ovat mustia. Sen rungossa on kitkerää ainetta, joten se saa olla rauhassa karjan ja hirvien hampailta. Tuomi ei ole taloudellisesti arvokas puu, mutta ennen sitä käytettiin pienten tarvekalujen tekemiseen.
9. VAAHTERA
Vaahtera on helposti tunnistettava lehtipuu. Sen suuret lehdet ovat kuin kämmeniä ja syksyllä se koristautuu komeaan ruskaväriin. Vaahtera kasvaa luontaisesti Etelä-Suomessa ja viljeltynä myös Keski- ja Itä-Suomessa. Se vaatii multavan maaperän ja paljon valoa. Se esiintyy usein yksittäispuuna. Vaahtera kasvaa 25 metrin pituiseksi ja jopa 200-vuotiaaksi. Taitavan puusepän käsissä vaahterasta syntyy monenlaisia esineitä.
10. TAMMI
Tammi kasva eteläisessä suomessa ja saaristossa. Se kasvaa parhaiten ravinteisessa metsässä ja valoisalla paikalla. Voimakkaan paalujuuren ja tukevan juuriston ansiosta tammin on erittäin myrskynkestävä puu. Tammi elää hyvin vanhaksi ja kasvaa hyvin vielä 150-vuotiaanakin. Tammi säilyttää lehtensä myöhäiseen syksyyn, joskus jopa talven yli. Tammen puuaines on arvokasta. Se oli aikanaan ehdoton laivanrakennuspuu. Tammessa on mutkalaitaiset lehdet ja tammenterhot ovat monien eläinten herkkua.
Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Yleisimmät suomalaiset puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu.
Puulajien ulkonäkö ja ominaisuudet vaihtelevat suuresti, joka mahdollistaa puun käytön eri tarkoituksiin.
Tutustumme nyt muutamaan Suomessa luontaisesti kasvavaan puulajiin.
1. MÄNTY
Suomessa kasvaa vain ns. metsämänty. Se on karujen olosuhteiden havupuu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta. Kasvaakseen se vaatii paljon valoa. Puolet metsiemme puista on mäntyjä. Männystä on käytetty myös nimitystä honka ja petäjä. Mäntyä käytetätään monipuolisesti eri tarkoituksiin mm. rakennuspuuna ja paperiteollisuudessa. Pula-aikana kansa teki leivänjatketta männynkuoren nilasta (pettuleipää).
2. KUUSI
Kuusi viihtyy lähes koko Suomessa. Se on toiseksi yleisin havupuu metsissämme, n. 36% puustosta on kuusia. Kuusi kaipaa varjoisaa kasvupaikkaa ja on nuorena hallanarka laji. Se on altis kuivuuden, myrskyjen ja ilmansaasteiden aiheuttamille vaurioille. Kuusen juuristo on melko pinnallinen, minkä vuoksi se kaatuu helposti myrskyissä.
3.KATAJA
Kataja on havupuu, mutta silti se kehittää siemeniä, joita kutsutaan marjoiksi. Marjoja on käytetty lääkkeeksi ja niistä on puristettu öljyä yrttivoiteisiin. Kataja kasvaa yleisesti koko Suomessa. Se viihtyy kuitenkin parhaiten avoimella ja aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Se ei pidä liiasta kosteudesta. Se kasvaa hitaasti, mutta on kestävä kasvi.
4. RAUDUSKOIVU
Rauduskoivu on lehtipuu, jolla on valkoinen tuohi ja sahalaitaiset, kolmionmuotoiset lehdet. Se kasvaa Suomessa aina Kittilän korkeudelle saakka. Rauduskoivu viihtyy parhaiten kivennäisperäisillä , kuivilla tai tuoreilla metsämailla, missä on liikkuvaa pohjavettä. Koivu on myrskynkestävää, koska sillä on paksu pääjuuri.
5. HIESKOIVU
Hieskoivu kasvaa hyvin kosteilla mailla. Hieskoivun erottaa rauduskoivusta lehtien muodon perusteella. Hieskoivussa lehdet ovat pyöreämpiä ja kärjestään lyhytsuippoinen. Koivuja käytetään monipuolisesti eri tarkoituksiin mm. huonekaluissa, vanerinvalmistuksessa, soittimissa, sorvaamoissa, paperinvalmistuksessa, parketeissa sekä tietenkin polttopuuna.
6. HAAPA
Haapa viihtyy mieluiten muhevan ravinnerikkaassa mullassa ja valoisalla paikalla. Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu, mutta se ei kasva 25 m korkeammaksi. Sen lehdet värisevät pienessäkin tuulessa. Ikääntyneet haavat alkavat lahota sisältä käsin ja tarjoavat näin asuinsijan monille eliölajeille. Haapa on monipuolinen käyttöpuu, vaikka sitä ei juuri arvostetakkaan.
7. PIHLAJA
Pihlaja on esi-isiemme pyhä puu, jonka kaatamisen pelättiin tuovan huonoa onnea. Pihlaja kasvaa yleisesti koko Suomessa. Se viihtyy valoisalla paikalla ja multavilla mailla. Pihlajalla on kaunis kukinto ja syysväritys sekä punaiset marjat. Pihlajalla on laaja juuristo, jonka ansiosta se on myrskynkestävä. Pihlaja soveltuu hyvin kalusteiden raaka-aineeksi.
8. TUOMI
Tuomi viihtyy parhaiten saven- ja hiekansekaisessa maaperässä ja puolivarjossa. Tuomessa on kauniit kukkatertut tuoksuvat voimakkaasti. Tuomen marjat ovat mustia. Sen rungossa on kitkerää ainetta, joten se saa olla rauhassa karjan ja hirvien hampailta. Tuomi ei ole taloudellisesti arvokas puu, mutta ennen sitä käytettiin pienten tarvekalujen tekemiseen.
9. VAAHTERA
Vaahtera on helposti tunnistettava lehtipuu. Sen suuret lehdet ovat kuin kämmeniä ja syksyllä se koristautuu komeaan ruskaväriin. Vaahtera kasvaa luontaisesti Etelä-Suomessa ja viljeltynä myös Keski- ja Itä-Suomessa. Se vaatii multavan maaperän ja paljon valoa. Se esiintyy usein yksittäispuuna. Vaahtera kasvaa 25 metrin pituiseksi ja jopa 200-vuotiaaksi. Taitavan puusepän käsissä vaahterasta syntyy monenlaisia esineitä.
10. TAMMI
Tammi kasva eteläisessä suomessa ja saaristossa. Se kasvaa parhaiten ravinteisessa metsässä ja valoisalla paikalla. Voimakkaan paalujuuren ja tukevan juuriston ansiosta tammin on erittäin myrskynkestävä puu. Tammi elää hyvin vanhaksi ja kasvaa hyvin vielä 150-vuotiaanakin. Tammi säilyttää lehtensä myöhäiseen syksyyn, joskus jopa talven yli. Tammen puuaines on arvokasta. Se oli aikanaan ehdoton laivanrakennuspuu. Tammessa on mutkalaitaiset lehdet ja tammenterhot ovat monien eläinten herkkua.