Opetusmateriaalit

Minäpystyvyyden kohentaminen: ohjeita tavoitteenasettelun hyödyntämiseen matematiikan oppitunneilla

Opetuksen tutkimus on osoittanut, että suurten oppimistavoitteiden pilkkominen pienemmiksi osatavoitteiksi palvelee minäpystyvyyskäsitysten kehittymistä sekä opiskelumotivaation ja kiinnostuksen kohenemista. Seuraavassa tarkastelemme sitä, miten tavoitteenasettelua voidaan hyödyntää oppilaiden matemaattisen minäpystyvyyden kohentamiseksi.

Tässä toimintamallissa oppilaat asettavat lyhyille aikaväleille tuntityöskentelyä ja matematiikan sisältöjen oppimista koskevia tavoitteita. Tavoitteet ovat luonteeltaan hyvin spesifejä. Ne käydään tarkasteltavan ajanjakson ensimmäisellä matematiikan tunnilla yhdessä läpi ja tavoitteiden saavuttamista puolestaan arvioidaan myöhemmin sovittuna ajankohtana, esimerkiksi viikon kuluttua. Mikäli tavoitteiden saavuttamisessa ei olla onnistuttu, pohditaan minkälaisista tekijöistä tämä johtuu. Onko esimerkiksi oppitunneilla on ollut häiriötekijöitä, olisiko omassa työskentelyssä tai toiminnassa parantamisen varaa, miten työskentelyä tai toimintaa voisi tukea jatkossa?

Toimintamalliin kuuluu myös opettajan pedagogiset strategiat, joilla tuetaan oppilaiden matemaattisten minäpystyvyyskäsitysten kehittymistä ja kohennetaan matematiikkaan kohdistuvia asenteita. Tarkastellaan näitä strategioita tarkemmin seuraavaksi.

Millä tavoin opettaja voi kiinnittää toimintaansa ja puheeseensa huomiota oppilaiden minäpystyvyyden kohentamiseksi?

Opettajan toiminnan kautta tehdään pitkäjänteinen työskentely näkyväksi, tarjotaan sosiaalista kannustusta ja vertaismalleja sekä lievennetään virheiden tekemiseen mahdollisesti liittyvää häpeää. Opettajan tukemana asetettavien tavoitteiden avulla edistetään oppilaiden realistista käsitystä omasta osaamisestaan ja tehdään edistyminen näkyvämmäksi. Opettajan toiminnalla rakennetaan oppimisympäristöä, jossa huomioidaan myös matematiikan ominaispiirteet, kuten matematiikan kieli.

Seuraavassa on käytännön esimerkkejä siitä, miten opettaja voi kiinnittää huomiota toimintaansa ja puheeseensa matematiikan oppitunneilla:

  • Matematiikasta puhuminen, työskentelyn ja prosessoinnin merkityksen korostaminen
    • Korostetaan oppilaille, että oikeat vastaukset eivät tule
      kuin "salama kirkkaalta taivaalta" vaan että matematiikan oppiminen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä.
    • Tehtävien ratkaisut eivät ole pääasia, vaan myös se miten
      ratkaisuun on päästy. Vääräänkin ratkaisuun pääsy oikealla
      ratkaisustrategialla on merkityksellistä.

  • Keskustelukulttuurin kehittäminen
    • Oppilaita rohkaistaan keskustelemaan omasta ajattelustaan ja ratkaisustrategioistaan luokassa.
    • Virheet tai epäonnistuminen eivät ole häpeällistä. Muiden tehdessä virheitä ei ilkuta vaan virheistä opitaan ja autetaan toista etenemään työskentelyssä.

  • Erilaisten ratkaisutapojen/ajattelumallien ja virheiden käsittely, rohkaiseminen
    • Muistutetaan oppilaita siitä, että virheiden tekeminen on osa matematiikan oppimista ja matematiikan tunnilla työskentelyä.

  • Viikoittaisten tavoitteiden esittäminen ja tavoitteisiin viittaaminen, kun ne on saavutettu
    • Viikoittaiset tavoitteet käydään läpi viikon alussa, ja niihin viitataan oppitunneilla.
    • Tavoitteisiin palataan viikon lopuksi ja niiden saavuttamista arvioidaan hymiöiden avulla.
    • Mikäli tavoitteiden saavuttamisessa ei olla onnistuttu, pohditaan minkälaisista tekijöistä tämä johtuu. Onko esimerkiksi oppitunneilla on ollut häiriötekijöitä, olisiko omassa työskentelyssä tai toiminnassa parantamisen varaa, miten työskentelyä tai toimintaa voisi tukea jatkossa?

  • Oppilaiden edistymisen näkyväksi tekeminen
    • Annetaan positiivista palautetta niin pienten kuin suurtenkin onnistumisten hetkillä.
    • Palautteenannon tulisi olla kuitenkin realistista.
    • Edistyminen ei ole vain sitä, että oppilas suoriutuu lopullisesta oppimistavoitteesta vaan myös prosessin yksittäisistä vaiheista suoriutuminen on merkityksellistä.

Miten tavoitelomakkeita käytetään oppitunneilla?


Sivuston vasemmassa reunassa on valmis kokoelma matematiikan tuntityöskentelyä koskevia tavoitteita. Valmiiksi muotoillut työskentelytavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen:

1. matemaattinen esittäminen

2. pitkäjänteinen työskentely

3. virheiden käsittely ja

4. rakentava osallistuminen tuntityöskentelyyn

Lisäksi sivuston vasemmasta reunasta löytyy valmiita tavoitelistoja muutamaa eri sisältöalueen opiskelua varten. Lisää on tulossa!

Opettaja voi valita valmiista tavoitelistoista opetukseensa sopivia tavoitteita, lisätä ne oppilaiden lomakkeeseen (löytyy alempaa tältä sivulta sekä Word- että PDF -muodossa) copy-paste –toiminnolla ja tulostaa valmiit lomakkeet oppilaille. Opettaja voi tarvittaessa muotoilla tavoitteiden sanamuotoja lasten suuhun sopivammaksi. Oppilaat voidaan ottaa mukaan erityisesti työskentelytavoitteiden asetteluun; heillä voi olla näkökulmia, joita me aikuiset emme huomaa ajatella!

Toinen tapa on, että oppilaat kirjoittavat tavoitteet itse lomakkeen tyhjiin kenttiin,
jolloin tavoitelistat laitetaan oppilaille näkyville esimerkiksi luokan seinälle.

Tavoitteiden kokonaismäärä tarkasteltavalle ajanjaksolle kannattaa pitää maltillisena, esimerkiksi viisi tavoitetta/viikko. Opetuksessa voi eri viikoilla painottaa yhtä työskentelyn tavoitteiden osa-alueista matemaattinen esittäminen, pitkäjänteisyys, virheiden käsittely tai rakentava osallistuminen tuntityöskentelyyn (ks. tavoitelistat sivun vasemmassa reunassa). Lisäksi tavoitteiden painotusta voi muokata sisältö- ja työskentelytavoitteiden välillä tilanteeseen tai oppilaaseen sopivalla tavalla.

Oppilaat arvioivat tavoitteiden saavuttamista lomakkeessa olevien hymiöiden avulla tarkasteltavan ajanjakson päätteeksi. Oppilaan vastaus lomakkeessa kuvaa sitä, missä määrin hän on sitä mieltä, että tavoiteväittämä kuvaa häntä. Työskentelytavoitteiden osalta pyrkimyksenä on, että oppilaat kokevat toteuttaneensa täysin tavoitteiden vaatimuksia. Sisältötavoitteiden osalta tavoitteena on, että oppilaat kokevat saavuttaneensa täysin vaaditun osaamisen tason.

Alla on selitetty, mitä kukin hymiö ilmaisee:

😫= Olen täysin eri mieltä
☹️= Olen enimmäkseen eri mieltä
😕= Olen jokseenkin eri mieltä
😐= En osaa sanoa
🙂= Olen jokseenkin samaa mieltä
😊= Olen enimmäkseen samaa mieltä
😁= Olen täysin samaa mieltä

Opettaja voi näyttää hymiöiden merkityksen oppilaille tältä sivustolta löytyvän kuvatiedoston avulla.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä