1.1 Jaollisuus ja jakoyhtälö
Jakoyhtälö
Jakoyhtälö
ESIM 1. Laske 437 : 13 jakokulmassa.
437 = 33 * 13 + 8
Luku 13 menee 437:ään 33 kertaa ja jää 8.
Siis kun luku 437 jaetaan luvulla 13, (vaillinainen) osamäärä on 33 ja jakojäännös on 8.
Luku 437 voidaan siis kirjoittaa yhtälönä:
437 = 33 * 13 + 8
Jakoyhtälö
Jaettava = osamäärä * jakaja + jakojäännös
Jokainen kokonaisluku a voidaan esittää seuraavassa muodossa, kun n ∈ ℤ+
a = qn + r , missä q ja r ∈ ℤ, 0 ≤ r < n
ESIM 2. Kirjoita jakoyhtälö laskulle 268 : 11 (”…luvuille 268 ja 11”).
268 = 24 * 11 + 4
ESIM 3. Kirjoita jakoyhtälö luvuille –19 ja 6.
(-19/6 = -3,... => -19 = -3 * 6 - 1) ei käy, r pitäisi olla positiivinen-19 = -4 * 6 + 5
ESIM 4. Kirjoita jakoyhtälö luvuille 347 ja 12.
347 : 12 = 28,916... (osamäärä siis 28)
347 - 12*28 = 11 (jakojäännös)
347 = 28 * 12 + 11
HUOM! Kun muutetaan kymmenjärjestelmän luku toiseen, käytetään jakoyhtälöä.
ESIM 4. Muuta 14510 viisijärjestelmään.
Käytetään jakoyhtälöä toistuvasti. Otetaan edellinen osamäärä jaettavaksi, kunnes osamäärä 0. Luetaan vastaukseksi jakojäännökset lopusta alkuun.
145 = 29 * 5 + 0
29 = 5 * 5 + 4
5 = 1 * 5 + 0
1 = 0 * 5 + 1
10405
HUOM! Jokainen kokonaisluku on joko parillinen (2n) tai pariton (2n + 1); tässä siis n = 2.
ESIM. Olkoon jakaja 5. Tällöin jokainen kokonaisluku on jotain seuraavaa muotoa: (jakoyhtälön a = q * n + r mukaisesti, n = 5)
r = 0: q * 5 + 0 = 5q r = 1: q * 5 + 1 = 5q + 1 r = 2: q * 5 + 2 = 5q + 2 r = 3: q * 5 + 3 = 5q + 3 r = 4: q * 5 + 4 = 5q + 4
Toisin sanoen: Kun luku jaetaan 5:llä, jakojäännös on 0, 1, 2, 3 tai 4.
Jaollisuus
Jaollisuus
Kokonaisluku a on jaollinen luvulla b, jos on olemassa sellainen kokonaisluku c, että
a = bc
Tällöin merkitään b | a (jakorelaatio, luetaan ”b jakaa luvun a” tai ”a jaollinen b:llä”).
Tällöin luku b on luvun a tekijä. Voidaan sanoa myös, että luku a on luvun b monikerta.
ESIM 1. Osoita, että 14 | 1246
1246 = 14 * 89.
HUOM!
- Jos a ei ole jaollinen luvulla b, niin merkitään b
a (\not\mid)
- 1 | a, a | a, –a | a ja a | 0 kaikilla kokonaisluvuilla a
- Kokonaislukujen jaollisuussääntöjä, kirja s. 55.
Jaollisuussäännöt
Kokonaisluku on jaollinen kymmenjärjestelmässä:
- yhdellä aina. (1 | a)
- itsellään aina. (a | a)
- kahdella, jos se päättyy numeroon 0, 2, 4, 6 tai 8.
- kolmella, jos sen numeroiden summa on jaollinen kolmella.
- neljällä, jos sen kahden viimeisen numeron muodostama luku on jaollinen neljällä.
- viidellä, jos se päättyy numeroon 0 tai 5.
- kuudella, jos se on jaollinen sekä kahdella että kolmella tai sen numeroiden summa kerrottuna neljällä on jaollinen kuudella.
- seitsemällä, jos seuraava erotus on jaollinen seitsemällä: luvusta poistetaan viimeinen numero ja vähennetään se kahdella kerrottuna jäljelle jääneestä luvusta
- kahdeksalla, jos sen kolmen viimeisen numeron muodostama luku on jaollinen kahdeksalla.
- yhdeksällä, jos sen numeroiden summa on jaollinen yhdeksällä.
- kymmenellä, jos se päättyy numeroon 0.
- yhdellätoista, jos luku, joka saadaan kun luvun numerot vuorotellen lisätään ja vähennetään, on jaollinen 11:llä.
ESIM 3. Onko luku jaollinen luvulla 3, 7, 8, 9, 11.
a) 2574
Kolmosella: 2+5+7+4=18, joka on jaollinen 3:lla. Siis: 3 | 2574.
Seiskalla: 257 - 2*4 = 249
24 - 2*9 = 6, ei ole jaollinen 7:lla. Siis 7 2574.
ESIM 4. Määritä jakojäännös jakolaskua suorittamatta: 12 674 593 : 4.
***