Seuraavaksi tulen esittelemään esteettistä osaamista lähdekirjallisuuden ja omien näkemysteni varassa. Tuon esille myös, miten esteettinen osaamiseni on kehittynyt POM-opintojeni myötä. Viimeistään tällä kyseisellä kurssilla ymmärsin, mitä esteettinen osaaminen todellisuudeessa on. Jatkossa mahdollisesti pystyn kehittämään esteettistä osaamista paremmin, sillä tiedostan sen tärkeän merkityksen osana opetusta.

Esteettinen osaaminen on yllättävän keskeisessä roolissa opettajan työssä, mutta sitä ei tule tietoisesti pohdittua. Se pitää sisällään vahvasti subjektiivisen kokemuksen kauneudesta, moniaistisuudesta ja kehollisuudesta. Estetiikassa ei nimittäin pyritä oikeisiin vastauksiin (Räsänen 2008, 20), sillä ihmiset kokevat erilaiset asiat esteettisiksi ja miellyttäviksi. Opettajan esteettiseen osaamiseen kuuluukin sellaisen mallin näyttäminen, ettei ole eksaktia vastausta esteettisyydelle. Opettajan tulee näyttää mallia erilaisista työtavoista sekä antaa välineitä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Opettajan oma asennoituminen esteettisyyteen saattaa vaikuttaa suoraan oppilaiden käsitykseen kauneudesta. Sen takia opettajan tulee miettiä, miten suhtautuu esimerkiksi oppilaiden kuvaamataidontöihin tai

Ensimmäisellä seminaarikerralla 2.11 lähdimme orientoitumaan kurssin sisältöihin. Pääsimme kurssiin liittyvien tavoitteiden ja tehtävälistan rinnalla heti pohtimaan omia vahvuuksiamme ja kehityskohteita POM-aineissa. Tehtävää tehdessäni ilokseni huomasin, kuinka monet POM-aineet ovat minulle tällä hetkellä inspiroivia ja motivoivia. Tilanne ei ollut opiskeluiden alussa samanlainen. Etenkin ympäristöopin ydinkurssi lisäsi itsevarmuuttani opettaa ainetta tulevaisuudessa. Opettaja käytti demoilla monipuolisia ja innostavia opetusmenetelmiä, joita pystyn itsekin soveltamaan ala-asteelle tulevaisuudessa. Asenteeni ympäristöoppia, fysiikkaa ja kemiaa kohtaan muuttui kielteisestä ja haastavasta positiiviseen suuntaan. Uskon opettajan innokkuuden tarttuvan oppilaisiin ja suhtautuminen oppiainetta kohtaan saattaa kehittyä myönteisempään suuntaan pelkästään opettajan asenteen ansiosta.

Samanlainen asenteen muutos tapahtui musiikin kohdalla. Esteettinen osaamiseni kehittyi paljon ja hahmotin yhä enemmän, mikä on itselleni ominaisin itseilmaisun ja luovuuden tapa. Itselleni sopivat toiminnalliset oppimismenetelmät ja draaman käyttö osana opetusta. Musiikillisesta taustastani huolimatta musiikin opettaminen on ajatustasolla tuntunut haastavalta. Olen ollut epävarma, onko minulla riittävästi tietämystä erilaisista musiikin opetusmenetelmistä. Käytyäni musiikin kurssit, musiikillinen identiteettini vahvistui ja oivalsin tietäväni riittävästi. Opettajan työ on mielenkiintoinen ja haastava ammatti, sillä emme tule olemaan valmiita todennäköisesti koskaan. Toisaalta jos ajattelisimme tietävämme jo kaiken, emme imisi samalla tavalla tietoa ja oppisi. Tilannetta voi verrata taideteokseen: jos taidemaalari ajattelee olevansa valmis, maalaaminen loppuu, eikä kuva muutu. Toisaalta jos peilaamme taideteoksen tekoa esteettisen osaamisen valossa, toiselle keskeneräisen oloinen työ voi merkitä toiselle taas kaunista lopputulosta.

Lähteet: Räsänen, M. 2008. Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.