Olympialaiset
Ensimmäiset olympialaiset järjestettiin antiikin Kreikassa Olympian laaksossa. Olympialaiset järjestettiin neljän vuoden välein. Olympialaiset järjestettiin ylijumala Zeun kunniaksi. Kuukausi ennen kisojen alkua papit julistivat rauhan ja sodat lopetettiin. Rauha kesti kaksi kuukautta Kreikkakaisilla oli aikaa urheilla, koska orjat tekivät työt. Katsomossa oli miehiä. Naimisissa olevilta naisilta oli pääsy katsomoon ehdottomasti kielletty. Lajeina kisoissa olivat nyrkkeily, asejuoksu, hevoskilpailut, viisiottelu ja paini.






EUROOPAN ENSIMMÄINEN KORKEAKULTTUURI

Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri syntyi Kreetan saarella. Sitä kutsuttiin minolaiseksi kulttuuriksi.
Tässä kulttuurissa palvottiin härkää monin eri tavoin. Kreetalaiset olivat mahtava kauppakansa ja kaupan käynti toi vaurautta.
Sivistys tuli kauppiaiden mukana Kreetalle ja kulttuuri alkoi kehittyä. Minolainen kulttuuri oli rauhanomaista ja siksi sen armeija oli pieni. Naisten asema oli minolaisessa kulttuurissa tärkeä. Kreikkalaiset hyökkäsivät mantereelta ja tuhosivat Kreetan vauraudet. Näin Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri tuhoutui.









TARUJEN KREIKKA

Tarujen Kreikassa oli paljon jumalia. Ylijumalan nimi oli Zeus ja pääjumalia oli yhteensä kaksitoista.
Kreikkalaiset jumalat olivat ihmksten kaltaisia ja he asuivat Olympos-vuorella. Kreikkalaiset uskoivat tarut tosina ja että esimerkiksi kuolema oli jumalten tahto. He uskoivat että elämä jatkui manalassa. Uskonto oli Kreikkalaisille tärkeä ja jumalille uhrattiin eläimiä.
Jumalien lisäksi kreikkalaisissa taruissa esiintyi sankareita. Tunnetuimpia heistä olivat Theseus ja Herakles.

VÄLIMEREN KAUPPAKANSA

Kreikkalaisten tärkein elimkeino oli maanviljely. Maaperä oli kuitenkin vuoristoista ja karua. Näin ollen oliivi ja sitruspuiden sekä viiniköynnösten viljelyyn maaperä sopi hyvin. Laivanrakennus ja kalastus olivat merkittäviä ammatteja Kreikan merellisyyden johdosta. Kaupankäynti. Rahan keksiminen helpotti kaupankäyntiä ja voimisti sitä.








SOTIVAT KAUPUNKIVALTIOT

Kreikan kaupunkivaltiot kävivät keskenään paljon sotia. Niitä yhdisti silti jumalmaailma, usko omaan paremmuuteen sekä kieli. Merkittävimpiä kaupunkivaltioita olivat Sparta, Ateena, Korintti ja Theba.
Sparta ja Ateena ajautuivat keskenään sotiin. Nämä sodat kestivät kolmekummentä vuotta ja niitä kutsuttiin peloponnessolaissodiksi. Tällöin Kreikka jakautui kahteen eri liittoon. Kaupumkivaltioiden keskenisäiset sodat koituivat biiden turmioiksi. Antiikin suuria sotapääliköitä olivat Aleksanteri Suuri ja hänen isänsä Filippos II.
Kreikkalaiset alkoivat pitää hallitsijaa jumalana.

KANSALLE VALTA

Kreikkalaiset arvostivat yhteisten asioiden hoitoa. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa ja sen mukaan asioista päätettiin yhdessä. Ateenassa valtaa käytti viidensadanneuvosto. Neuvostoon valittiin 50 ateenalaista kymmenestä eri kaupunginosasta. Jäsenille maksettiin pientä palkkaa. Kokouksiin saivat osallistua vain Ateenan kansalaiset. Kokouksiin eivät saaneet osallistua muiden kaupunkien asukkaat, naiset eivätkä orjat.







KREIKAN TAITEET JA TIEDE

Kreikkalaiset rakastivat teatteria. Esityksiä järjestettiin Dionysos-jumalan kunniaksi. Näyttelijät olivat aina miehiä, he esittivät myös naisia. Teatteri esitykset olivat joko murhenäytelmiä tai komedioita. Kreikkalaiset arvostivat lisäksi runoutta.
Antiikin Kreikkalaiset pyrkivät täydellisyyteen myös taiteessa. Tunnetuin kuvan veistäjä oli ateenalainen Feidias. Antiikin Kreikan merkittävimpänä saavutuksena pidettiin filosofian ja tieteen syntyä. Filosofian isä oli nimeltään Sokrates. Sokrates pyrki löytämään viisauden iksinkertaisilla kysymyksillä. Sokrates ärsytti monia ja lopulta hänet tuomittiin kuolemaan.
Antiikin ajan tunnetuimpia tiedemiehiä olivat Arkhimedes, Ptolemaios, Hippokrates, Eukleides ja Pythagoras.