Vuonna 152 (eaa) oli olympialaiset kreikassa. Kuukausi ennen kisoja oli harjoitusleiri.
Kisailijat majoittuivat lähelle olympiakisoja. Olympiakisojen avajaispäivänä kisoilijen isänsä veljensä ja valmentajat
lupasivat noudattaa kilpailun sääntöjä. Kilpailijat jaettiin miesten ja poikien sarjoihin. kisalajeina olivat
hevoskilpailut, viisiottelu, nyrkkeily, asejuoksu täydessä varustuksessa ja myös pankration eli paini
jossa lähes kaikki tavat oli sallittuja. Viisiottelun lajeina olivat kiekon ja keihäänheitto,
pituushyppy, juoks ja myös viimeisinpänä lajina paini. Kisat päättyivät viidentenä eli viimeisinpänä päivänä
päätösjuhlaan, jolloin jaettiin palkinnot, juhlittiin voittajia ja uhrattiin eläimiä kisojen suojelialle Zeulle.

Olympialaisissa vuonna 152 (eaa) ihmetteli mies miksi he juoksevat alastomana?
Mihen vieressä oleva mies kertoi että kauan sitten kreikan olympialaisissa mies nimeltä Orsippos
oli juossut ja hänen lannevaatteet oli pudonnut kesken kisan ja hän juoksi nopeammin.
Spartalainen mies hänen vierestään osallistui keskusteluun ja kertoi että Orippos kompastui ja sai
haavan otsaansa ja kuoli. siitä lähtien lannevaatteet kielettiin olympialaisissa kreikassa.

Kreikan jumalat

Kreikassa	Kuvaus	Roomassa
Aither	ilmapiirin, kirkkauden, taivaan ja avaruuden jumala
Gaia	maaemo, maan jumalatar,titaanien äiti,titaani	Tellus/Terra
Hemera	päivän jumalatar	Dies
Kronos	ajan titaani, titaanien hallitsija	Saturnus
Okeanos	meren titaani
Koios	titaani
Krios	titaani
Hyperion	idän titaani
Iapetos	titaani
Theia	jumalatar, titaani
Rhea	jumalatar, titaani sekä jumalten äiti
Themis	järjestyksen jumalatar, titaani
Mnemosyne	muistin jumalatar, titaani
Foibe	ennustuksen jumalatar, titaani
Tethys	meren jumalatar, titaani
Nemesis	koston ja tasapainon jumalatar	Invidia
Nyks	yön jumalatar	Nox
Uranos	taivaan jumala, joidenkin jumalten isä	Caelus

Troijan sota
Sota sai alkunsa siitä kun Ateenassa vietettiin Thessalia kuninkaan peleuksen ja merenjumalattaren häitä.
Hääpari oli jättänyt kutsumatta juhliin eripuraisuuden jumalattaren Eriksen. Ja tästä suutunun jumalatar
heitti hääsaliin oman häälahjansa, kultaisen omenan johon oltiin kirjoitettu kauneinmalle. Troijan prinssi paris joutui valitsemaan kauneinman. Joten hän kutsua kaikki jumalattaret paikan päälle. Ja kaikki jumalattareet lupasivat parikselle lahjan
jos hän antaisi omenan hänelle. Hera lupasi parikselle koko mailman valtakunnaksi ja Athene lupasi Parikselle mainetta ja Afrodite lupasi parikselle että hän rakstuisi kauneinpaan naiseen maan päällä. Paris valitsi Afroditen kauneinmaksi
jumalattareksi, ja antoi hänelle kultaisen omenan. Athene ja Hera päättivät kostaa hänelle.
Mailman kaunein nainen oli Helena spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Sitten Paris lähti Spartaan jossa hän ja Helena
rakstuivat. Paris otti Helenan itselleen ja palasi Troijaan. Tästä suuttunut Menelaos kokosi sotajoukon ja lähti sotimaan
Troijaa vastaan, jotta saisi vaimonsa takaisin. Sota joukon kokonais määrä on 1 186 laivaa ja ehkä jopa 142 000 miestä.
Troijan ja Kreikkalaiset heimott sotivat vuosia ilman loppua. lukuisia sankareita kuoli.

Troijan sodan päätös
Troijan valloitus osottautui kuitenkin vaikeaksi valloitusyritykset epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen. Lopulta Odysseus keksi
juonen: Kreikkalaiset voisivat rakentaa Hevosen puusta, jonka sisälle mahtuisi joukko sotilaita piiloutumaan. Sen jälkeen
he voisivat huijata Troijalaisia viemään hevonen kaupunkiin. Hevonen päätettiin rakentaa, ja sen sisälle piiloutui sotilaita,
myös Odysseus. Hevonen vietiin Troijan kaupungin lähelle. Sitten Kreikkalaiset uskottelivat Troijalaisille että ovat luovuttaneet,
ja jättänyt hevosen Troijalaisille lahjaksi. Troijalaiset päättivät viedä hevosen kaupunkiin. Pappi Laokoonin varoituksista
huolimatta, ja osa kaupungin muurista hajotettiin, jotta hevonen pääsisi sisään. Ilallahevonen oli asetettu Troijan torille
ja ilooiset Troijalaiset juhlivat Kreika antautumista. Keskellä yötä sotilaat tulivat ulos hevosesta, tappoivat vartijat ja avasivat
kaupungin portit muille sotilaille. Sotilaat kävivät yhdessä Troijalaisten kimppuun ja juhlimisesta väsyneet Troijalaiset
olivat helppo voittaa. Vaain muutamat Troijalaiset onnistuivat pelastumaan, heidän joukossaan Aineias (Aeneas) joka
myöhemmin matkusti Hesperiaan eli Italiaan. Menelaos palasi seuraavaksi Helenan kanssa Spartaan ja Troijan sota oli loppu.


Antiikin demokratia
Kreikkalaiset arvostavat yhteisten aioiden hoitoa eli politiikkaa. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, eli enenmistö päättä
yhteisistä asioista. Antiikin demokratia majtavin aika oli 400-luvulla eaa. Demokratian mukaan asioita päätettiin yhteisesti
keskustelemalla kansakokouksista. Kaikki yli 20-vuotiaat syntyperäiset ateenalaiset miehet saivat osallistua päätöksentekoon.
Kansankokouksista ilmoitettiin neljä päivää aikaisemmmin, jotta maalla asuvat ehtisivät mukaan. Kokouksissa keskusteltiin
esimerkiksi kaupankäynnistä, olympiavoittajien pälinnoista tai siitä, aloitetaanko sota ja solmitaanko rauha. Kansankokouksia
pidettiin lähes joka viikko ja niihin osallistui jopa noin 10 000 kansalaista. Keskustelun lopuksi ääneestettiin ja eniten ääniä
saanut ehdotus voitti. Jotta hallitsiminen olisi tasa-arvoista, tärkeimpien tehtävien hoitajat valittiin arvalla. Ainoastaan
sotapääliiköitä ei arvottu. Jos joku ei ollut kiinnostunut politiikasta, häntä kutsuttiin idiootiksi.