<--- Antiikin Kreikan Kartta
Vuonna 152 (eaa) olivat antiikin kreikassa olympialaiset. Stadionin pituus oli 200 metriä.
Tietoa ennen kisojen alkua: Kuukausi ennen kisoja alkoi harjoitusleiri ja urheilijat majoittuivat Olympian laakson viereen.
Kisojen avaispäivänä urheilijat, veljensä, valmentajat ja heidän isänsä vannoi valan jossa kaikki lupasivat noudattaa kisojen sääntöjä. Viisiottelun lajeina olivat mm, kiekon ja keihäänheitto, pituushyppy, juoksu ja viimeisenä paini. Kilpailijat jaettiin erilaisiin sarjoihin (miehet ja pojat). Lisäksi olivat muita lajeja (se legendaarinen viisiottelukin), hevoskilpailut, nyrkkeily, asejuoksu täydessä varustuksessa sekä pankration eli paini jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Kisat päättyivät viidentenä päivänä juhlaan, jonka aikana jaettiin palkinnot ja juhlittiin voittajia, uhrattiin eläimiä kisojen suojelialle Zeulle.
Vuonna 152 (eaa) olivat antiikin kreikassa olympialaiset. Stadionin pituus oli 200 metriä.
Tietoa ennen kisojen alkua: Kuukausi ennen kisoja alkoi harjoitusleiri ja urheilijat majoittuivat Olympian laakson viereen.
Kisojen avaispäivänä urheilijat, veljensä, valmentajat ja heidän isänsä vannoi valan jossa kaikki lupasivat noudattaa kisojen sääntöjä. Viisiottelun lajeina olivat mm, kiekon ja keihäänheitto, pituushyppy, juoksu ja viimeisenä paini. Kilpailijat jaettiin erilaisiin sarjoihin (miehet ja pojat). Lisäksi olivat muita lajeja (se legendaarinen viisiottelukin), hevoskilpailut, nyrkkeily, asejuoksu täydessä varustuksessa sekä pankration eli paini jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Kisat päättyivät viidentenä päivänä juhlaan, jonka aikana jaettiin palkinnot ja juhlittiin voittajia, uhrattiin eläimiä kisojen suojelialle Zeulle.

Kreeta- Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri.
Kreikkalainen taru Minotauroksesta kertoo paljon asioita minolaisesta kulttuurista ''Euroopan ensimmäisestä korkeakulttuurista'' Kulttuuri syntyi saarella Kreetassa. Siellä palvottiin härkää monin ja erilaisin tavoin. Härän palvonnalla oli yhteyksiä ylijumala Zeun palvontaan. Tarinassa Zeus esiintyi härkänä. Erään tarinaan mukaan Zeus armastui kauniiseen Europe-neitoon. Zeus muuttui häräksi ja kuljetti neidon Kreetan saarelle. Jonkun toisen tarinan mukaan Minos olisi ollut Zeuksen poika.
Kreetassa härän palvonta ja urheilu liittyivät yhteen. Esim. härkähypyssä nuorehkaat pojat ja neidot hyppäsivät härän päälle ja takertui otteensa härän sarviin ja heilauttivat itsensä härän selkään ja siitä maahan. Härkähyppy oli vaarallista. Moni hyppääjä jäi uhriksi jos hyppy ei onnistunut. Minolaisen kulttuurin kasvuun vaikutti myös Kreetan merellinen sijainti. Ja Kreetalaiset olivatkin aikanaan mahtavia kauppakansa jolla oli iso laivasto. Myöhemmin kuitenkin rauhanomainen kulttuuri tuhoutui kun tulivuoren purkaus tuhosi puolet saaresta ja Mantereelta hyökänneet kreikkalaiset polttivat kaikki palatsit, ja niin Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri tuhoutui. Kreetan armeija oli pieni ja minolainen kulttuuri rauhanomaninen. Saarella ei ollut sotilaslinnoituksia
eikä taisteluaseita.
Minolainen härkä
TARUJEN KREIKKA
 Myöhemmin Manalan jumala ryösti kauniin neidon, Persefonen. Manalan jumala eli kuoleman valtakunnan hallitsija. Manalan jumala Haades elää yksin valtakunnassaan. Persefon on Zeussin ja viljelyjumallattaren Demetrin tytär. Zeus lupasi tyttärensä naimaan ilkiömäisen Haadeksen. Haades ajatteli haluaako Persefone mennä hänen kanssaan naimisiin, joten päättää ryöstää tämän. Demetri ihmettelee mihin tyttärensä on kadonnut ja alkaa etsiskelemään Persefonea. Piakkoin hän saa tietää, että Haades on varastanut Persefonen. Demeter suuttuu ja kieltää hedelmiä ja viljoja kasvamasta, jollei Haades palauta Persefonea. Pian ihmiset näkevät nälkää niin Zeus alkaa tekemään sovintoa Haadekselle ja Demetrille. He sopivat, että Persefone asuu äitinsä luona kaksi kolmasosaa ja Haadeksen luonna manalassa yhden kolmasosan.Joka vuosi kun Persefone lähtee manalaan, itkee äiti tyttärensä kohtaloa. Tälläisena aikana ihmiset nääntyvät kun hedelmät tai vilja ei kypsy kunnes Demeter saa tyttärensä kotiin, jälleen ihmiset viimein saavat haluamansa kevään. Tämä vanha kreikkalainen tarina kertoo kreikkalaisita jumalista,ihmisten uskomuksista (ja ylijumalista). Ylijumala oli Zeus, ja monille asioille jumala. Oli myös kaksi pääjumalaa jotka asuivat Olympus- vuorella. Ja pääjumalien lisäksi oli muita jumalia.
Kuvassa näkyy veistettynä Persefonen ryöstö
 ja Manalan jumalan koira Kerbeos haukkuu mukana.

''Zeus iskee kuin salama taivaalta''

Tuo sanonta tulee kuin kreikkalaiset kokivat ukkosta niin he ajatteli Zeussin olevan vihainen joten hän heitti kiviä ja salamoita.
Tarujen mukaan myös auringon liike taivaalla johtui siitä, että auringon jumala Helios ratsasti joka päivä kultaisella nelivaljakolla idästä länteen.
Kreikkalaiset pitivät taruja tosina ja he eivät mm. tienneet mistä luonnonilmiöt johtuvat joten he selittävät sen olemassaolon myyttisillä taruilla. Myös kuolleiden uskottiin jatkaneen elämäänsä manalassa.
Myös uskonto oli tärkeä osa Kreikkalaisia. Jumalien uskottiin suojelevan ihmisiä sodilta, taudeilta ja muilta harmillisilta asioilta.
Ihmiset halusivat myös jumalien suosioon joten heille uhrattiin eläimiä . Ihmiset selvittää mitä jumalat heistä pohtivat. Joten he halusivat kuulla ennustuksia. Niitä sai paikoista jota kutsutaan Oraakkeliksi. Kuuluisin niistä oli Delfoin oraakkeli

Oraakkelit olivat useimmiten raunioita


Maalaus delfoin oraakkelista.

''Väimeren kauppakansa''
Muinainen Kreikka ei ollut yhtenäinen, vaan se oli jakaantunut yli tuhanteen itsenäiseen kaupunkivaltioon. Niitä kutsuttiin nimellä polis.
Näihin aikoihin elanto oli maasta ja merestä, mutta Kreikkalaisten tärkein elinkeino oli viljely, Viljelymaasta oli kuitenkin puute vuorien takia. Yleensä viljelypaikat sijaitsivat rannikolla. Vaikka vuoristo vahingoittaisi viljelyä, kuitenkin eläinten paimentamiseen maasto oli hyvä. Vuoristossa kaivettiin ulos malmeja ja marmoria.
Kreikkalaiset erikoistuivat kasvattamaan oliiveja, joten sitä kautta he alkoivat valmistamaan oliiviöljyä ja viiniä.
Myös kalastus ja laivan rakentaminen oli merkittävä ammatti.

Pian kaupankäynti voimistui ja keskittyi kaupunkeihin. Myös Antiikin aikoina vuorilla kasvoi monia puita, se helpotti maanviljelyn edistystä. Mutta kuitenkin huonot uutiset ovat, että puita tarvittiin mm. talojen rakentamiseen, laivojen rakentamiseen ja lämmitystä varten. Puitten kaataminen alkoi myös lannistaa maanvilejlyä myöhemmin, ja köyhyttää ympäristöä. Juuret puissa sitoutuivat maaperään ja kun satoi niin maa imi kaiken veden. Mutta nyt kun ne kaadettiin ei vesi enään imeytynyt vaan teki luonnonkatastrofeja, ja kuljetti sen alas vahingoittaen myös hedelmällisen pintaman. Puut eivät kasvaneet uudelleen koska lampaat pitivät puiden versoja naposteltavina. Vähittelleen maaperä köyhtyy enemmän. Ilmiöitä sanotaan eroosioksi. Antiikin ajan luonnonkatastrofit kuitenkin näkyvät nykyaikanakin. Maaperä on hyvin karua , mutta se soveltuu hyvin viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen
. Oliivipuut olivat hyvin resoja joten niitä kelpasi kasvattaa.

 
Sotivat kaupunkivaltiot..
Troijan sota


Kun Troijan kaupungin kuninkaan Primoksen poika Paris rakastuu Spartan kauniiseen kuningattareen Helenaan, niin päättääkin tämä ryöstää hänet ja kuljettaa Helenan Troijaan. Helenan kihlattu/puoliso ja Spartan kuningas Menealos suuttuu vilpittömästi ja päätti kostaa tämän sodalla. Mukaanlukien sota kesti kymmeniä vuosia eivätkä hyökkääjät pysty murtamaan troijalaisten puolustusta.
(Kuvailmus Troijan sodasta, öljymaalaus jonka maalasi Johann Georg Trautmann)

Kilpailevien kaupunkivaltioiden Kreikka
Tutkijat eivät ole varmoja / ei tiedä käytiinkö Troijan sotaa. Troijan sota saattaa olla vain uskomaton taru, missä Kreikkalaiset sotivat. Mutta on myös merkkejä siitä, että sota käytiin koska Troijan kaupunki on pelkkiä raunioita. Kuitenkin muut kaupunkivaltiot kilpailivat ja sotivat keskenään. Niitä yhdistää kuitenkin yhteinen jumalmaailma, usko ja kieli omaan maan paremmuuteen. Mutta kuitenkin suuria ja merkittäviä kaupunkivaltiot olivat Ateena, Theba, Korintti ja Sparta. Troijan sotaa on
kuvattu monissa kuvissa ja elokuvissa.

Myös Sparta ja Ateena kokivat sodan, mutta ei siitä sen enempää



Jopa köyhä saattoi johtaa Ateenaa.

Kreikkalaiset arvostivat politiikkaa, joten Ateenalaiset keksivät nykypäiväisen demokratian keskeisen periaatteen: Valta kuuluu kansalle. 
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Demokratian avulla asioista päätettiin yhdessä. Jokaikinen mies (yli 20 vuotias) Ateenalaiselta syntyperältään saivat osallistua päätöksentekoon. 
Lempeitä ja ankaria päätöksiä. 
Kerran melkein kaikki Lebos-saaren asukkaat kapinoivat. Suuttuneet Ateenalaiset päättivät kansankokouksessa, että jokaikinen kapinoiva tai siihen osallistunut mies piti surmata. (Myös heidän vaimonsa ja lapsensa piti ottaa orjiksi.) Kokonainen laiva täynnä sotilaita lähti toteuttamaan päätöstä. Kuitenkin Ateenalaisten viha laantui ja jälleen kerran kansankokous päätti perua aiemmin tehty päätös. Sitten toinen laiva sotilaita ehti perua päätöksen ennen teloittamista. Mutta siitäkös toinen taistelun komentaja ärsyyntyi. He saivat kokea kansanvallan päätösten kovuuden. He päätyivät meritaisteluun ja Ateenalaiset voittivat vihollisen. Kotiin paluumatkalla laiva haaksirikkoutui ja osa miehistä hukkui. Siitä syytettiin laivaston komentajia, että miehiä ei pystytty pelastaa. Loppujenlopuksi heidät tuomittiin kuolemaaan.

Antiikin aikoina ihmiset olivat eriarvoisia ja esim.. kauppiaita, rikkaita ja orjia kohdeltiin eri tavoin.
Kuten kappaleen nimestä huomaatte, että köyhätkin johtivat ateenaa. Myös Ateenalaiset pitivät huolta siitä, että valta ei keskittyisi yhdelle ihmiselle. Mutta Ateenassa sitä suurvaltaa ohjasi viidensadanneuvosto.
Saivatko kaikki päättää?
Ainoastaan Ateenalaiset saivat osallistua kansankokouksiin.
(Kansalaista pidettiin jos miehen isä on syntyperältään Ateenalaiset.)
Mutta muiden kaupunkien asukkaat eivät saaneet osallistua kokouksiin, ja sama homma orjilla ja naisilla.
Ateenassa asuneista ihmisistä vain kymmenesosa sai äänestää.



Taiteen taitajat ja tieteen kehittäjät
----------------------------------------------------------
Rakkaus teatteriin ja kirjallisuuteen
Kreikkalainen teatterinaamio

Teatteriesityksiä rakastivat Kreikkalaiset joita järjestettiin Dionys-jumalan kunniaksi.

Oli kahdenlaisia esityksiä: murhenäytelmät (tragediat) ja huvinäytelmät (komediat)
Tunnetuimpia Ateenalaisaisia näytelmäkirjailijoita olivat Aristofanes ja Sofokles.
Kreikassa kaikki arvostivat runoja. Runoilijat toimii tunteiden vuoristoradan kehittäjänä, koska he käsittelevät rakkautta ja poismenoa. Tunnetuin runoilija Kreikasta oli Pindaros.

Taiteen mestarit
Antiikin Kreikassa ihmiset pyrkivät täydellisyyteen heidän elämässään kuten taiteessa. He maalasivat enimmäkseen ihmisten
ruumiinosia,
kuten Voitonjumalatar Niken patsas on kuvattu päättömänä.











Sokrateen oikeudenkäynti.
Sokrates oli filosofi (länsimaisen filosofian isä)
Sokratekselle nostettiin syyte nuorison villitsemisestä ja väärien jumalien palvonnasta. Ne olivat vain tekosyitä jälkeenpäin koska Ateenan vaikutusvaltaisia miehiä ärsytti Sokraten kysenalaistaminen asioita kohtaan ja se oli hänen tapansa.