Ensimmäiset Olympialaiset pidettiin Antiikin Kreikassa Olympia laaksossa. Kisoja pidettiin 4 vuoden välein. Jotkut kertoivat, että kisoja pidettiin jopa useammin kuin 4 vuoden välein. Usein olympiavoittajat palkittiin antamalla oliiviseppele ja myös kirjoittamalla runoja sekä veistämällä patsaita. Ateena palkitsi olympiavoittajan antamalla hänen syödä ilmaiseksi koko ikänsä kaupungin keskustorilla eli agoralla.





Valta kansalle
Antiikin demokratia

Antiikin demokratialla tarkoitetaan antiikin aikaisissa kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa käytettyä hallintojärjestelmää. Parhaiten tunnettu on Ateenassa 300-luvulla eaa. Demokratian voidaan katsoa syntyneen 500-luvulla eaa. Silloin hallintojärjestelmät vaihtelivat eri poliksissa eli kaupunkivaltioissa. Kreikan poliksissa oli vallankäytön tapoina käytössä mm. oligarkia, alistokratia, tyrannia ja demokratia. Näistä esikuvallisina polikset pitivät Ateenan demokratiaa ja Spartan oligarkiaa. Ateenassa oli aluksi vallalla aristokratia, josta siirryttiin oligarkiaan, josta siirryttiin demokratiaan kleisthenen johdolla, joka joutui valtansa säilyyttäkseen toteuttamaan demokratiaa. Tätä varhaista demokratiaa jalosti vuosina 460-429 eaa.

Antiikin demokratia käytännössä

Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous, eli ekklesia. Ekklesiaan saivat osallistua vain vapaasyntyiset, 18 vuotta täyttäneett ja 2 vuotta olleet asepalveluksessa olevat miehet. Ulkopuolell ekklesiasta jäivät metoikit (Ateenalta muualle muuttaneet), naiset ja orjat ja alle 20-vuotiaat. Ekklesioita pidettiin lähes viikkottain ja hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys. Tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin ehkäisemään ostrakimos-äänestyksellä, jonka toteuttamiseen tarvittiin 6000 ääntä. Demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkijät häädetiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita (ostrakon) josta äänestys sai nimensä.