Vahva tunnistautuminen – Suomi.fi
Mobiilivarmenne: https://mobiilivarmenne.fi
Kela – OmaKela: https://www.kela.fi/omakela
Verohallinto – OmaVero: https://www.vero.fi/omavero
Lapin hyvinvointialue – DigiLapha: https://lapha.fi
VR – Liput ja palvelut: https://www.vr.fi
Tukea digiasiointiin – DVV: https://dvv.fi/tukea-digia

Digipalvelut ja verkkoasioinnin perusteet

Tämä moduuli opastaa senioreita (45–100‑vuotiaita) ymmärtämään, mitä digipalvelut ovat, millaisia laitteita ja ohjelmia niiden käyttö edellyttää ja miten perustoiminnot kuten sähköposti, internet‑haku ja viestintäsovellukset toimivat. Käsittelemme myös eri laitteiden esteettömyyden huomiointia ja annamme vinkkejä digitaitojen kehittämiseen ja digitukeen. Koulutuksen päätteeksi osaat kirjautua vahvasti verkkopalveluihin, käyttää tärkeitä viranomaispalveluja, tunnistaa huijauksia ja suojata laitteesi sekä salasanasi. Näillä taidoilla selviydyt itsenäisesti digiyhteiskunnassa ja autat myös läheisiäsi.

Mitä digipalvelut ovat?

Digipalvelut ovat sähköisiä palveluita, joita käytetään tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla. Niiden avulla voit hoitaa esimerkiksi terveys‑, pankki‑, vero‑, sosiaali‑ tai viestintäasioita ilman fyysistä käyntiä toimipisteessä. Palvelut tarjoavat videovastaanottoja lääkärin kanssa, chat‑neuvontaa tai lomakkeiden täyttämistä verkossa[1]. Digipalvelut säästävät aikaa ja vaivaa, ja niihin pääsee mistä tahansa internet‑yhteyden avulla. Niiden käyttö edellyttää perusdigitaitoja ja vahvaa tunnistautumista (esim. pankkitunnukset tai mobiilivarmenne).

Hyödyt senioreille

• Säästät matkoja ja aikaa – voit hoitaa asioita kotoa käsin, mikä on erityisen hyödyllistä liikkumisrajoitteisille.
• Joustavuus – voit käyttää palveluja silloin kun sinulle sopii, sillä monet viranomaispalvelut ovat avoinna 24/7.
• Nopeampi palvelu – hakemusten käsittely on usein nopeampaa verkossa kuin paperilomakkeilla.
• Monipuolinen yhteys läheisiin – digipalvelut eivät rajoitu viranomaisiin; sosiaalinen media ja viestintäsovellukset mahdollistavat yhteydenpidon perheeseen ja ystäviin[2].

Laitteet ja esteettömyys

Digipalveluita käytetään yleensä älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Laitteen valinta vaikuttaa käyttökokemukseen, ja esteettömyys on tärkeä huomio erityisesti senioreille.

Älypuhelin, tabletti ja tietokone

• Älypuhelin – kompakti laite, jolla voit soittaa, lähettää viestejä, selata nettiä ja käyttää sovelluksia. Se on kätevä liikkeellä ollessa, mutta pienempi ruutu voi tehdä tekstien lukemisesta vaikeaa. Voit suurentaa tekstiä laitteen asetuksista.
• Tabletti – suurempi näyttö helpottaa lukemista ja videopuheluiden tekemistä. Tabletti on hyvä kompromissi älypuhelimen ja tietokoneen välillä. Se soveltuu hyvin verkkolomakkeiden täyttämiseen ja videoiden katseluun.
• Tietokone – pöytätietokone tai kannettava tarjoaa suuren näytön ja näppäimistön, mikä helpottaa pitkäkestoista kirjoittamista ja laajojen verkkosivujen katselua. Enter ry:n tarkistuslistojen mukaan perusdigitaitoihin kuuluu älypuhelimen, tabletin, tietokoneen ja digipalveluiden käyttö[3].

Esteettömyysvinkkejä

• Peruspuhelimen valinta – jos internet‑palveluita ei tarvita, peruspuhelin voi riittää. Seniori‑info huomauttaa, että perusmallien etuja ovat käytön helppous ja fyysiset näppäimet, mutta niistä puuttuu internet‑yhteys ja älypuhelimen sovellukset[4]. Peruspuhelimet sopivat niille, jotka haluavat lähinnä soittaa ja lähettää tekstiviestejä.
• Suurentaminen ja kontrasti – älylaitteissa voit suurentaa tekstin kokoa ja säätää näytön kontrastia ja kirkkautta. Näytönlukija (talkback) lukee tekstin ääneen ja puheentunnistus muuntaa puheen tekstiksi. Nämä asetukset löytyvät yleensä „Asetukset > Esteettömyys” ‑valikosta.
• Lisävarusteet – kosketuskynä parantaa kosketusnäytön tarkkuutta ja ulkoinen näppäimistö helpottaa tekstin kirjoittamista tabletilla. Huonokuuloiset voivat hyödyntää kuulokkeita tai kuulokojeeseen liitettäviä laitteita.

Internet‑yhteys ja selailu

Yhteyden muodostaminen

Digipalvelujen käyttö edellyttää internet‑yhteyttä. Voit käyttää:

• Kotona olevaa Wi‑Fi‑verkkoa – monissa kotitalouksissa on reititin, joka jakaa langattoman verkon. Wi‑Fi:n salasana löytyy usein laitteen pohjasta tai palveluntarjoajan kirjeestä.
• Julkisia Wi‑Fi‑verkkoja – kirjastoissa ja kahviloissa on usein ilmainen Wi‑Fi. Vältä kuitenkin henkilökohtaisten asioiden, kuten pankki‑ tai terveysasioiden, hoitamista julkisissa verkoissa.
• Mobiilidataa – älypuhelimen liittymässä on dataa, jonka avulla voit käyttää nettiä missä tahansa. Mobiiliverkon nopeus riippuu kuuluvuudesta ja liittymästä (4G/5G).

Selaimen perustoiminnot

1. Avaa selain (esim. Chrome, Firefox, Edge). Osoiterivi on ylhäällä.
2. Kirjoita osoite – jos tiedät tarkalleen palvelun osoitteen (esim. http://www.kela.fi/), kirjoita se ja paina Enter. Jos et tiedä osoitetta, voit hakea hakukoneella (esim. Google tai Bing) kirjoittamalla hakusanat kuten „kela asumistuen hakemus”.
3. Tutki hakutuloksia – valitse ensisijaisesti viranomaissivut (.fi) tai tunnetut järjestöt. Varo sivuja, joissa on runsaasti mainoksia tai epäilyttäviä tarjouksia.
4. Turvallisuustarkistus – tarkista, että sivun osoite alkaa https:// ja selaimen osoiterivin vasemmassa reunassa on lukon kuva. Tämä tarkoittaa, että yhteys on salattu.
5. Takaisin‑ ja eteenpäin‑painikkeet – käytä selaimen nuolia palataksesi edelliselle sivulle tai eteenpäin. Voit avata useita välilehtiä verrataksesi esimerkiksi eri palveluita tai ohjeita.

Sähköposti ja viestintä

Sähköposti on perustoiminto verkkoasioinnissa. Tarvitset sähköpostiosoitteen esimerkiksi kirjautuessasi palveluihin tai tilatessasi vahvistusviestejä. Viestintäsovellukset helpottavat yhteydenpitoa.

Sähköpostin käyttöönotto

1. Valitse palvelu – suositeltuja ilmaisia palveluja ovat esimerkiksi Gmail (http://www.gmail.com/) ja Outlook (http://www.outlook.com/). Niiden käyttö edellyttää käyttäjänimen ja salasanan luomista.
2. Luo tili – palvelu kysyy perustietoja (nimi, syntymäaika) ja turvallisuuskysymystä, joka auttaa, jos unohdat salasanasi.
3. Kirjautuminen – sähköpostiisi kirjaudut käyttäjätunnuksella (esim. etunimi.sukunimi@gmail.com) ja salasanalla. Huolehdi vahvasta salasanasta (katso moduuli 3).
4. Liitetiedostot – viranomaispalveluissa pyydetään usein lisäämään liitteitä (esim. pdf‑dokumentti). Napsauta „Liitä tiedosto” ‑kuvaketta, etsi tiedosto tietokoneeltasi ja lataa se. Varmista, että tiedosto on oikea ennen lähettämistä.

Viestintäalustat ja sosiaalinen media

• WhatsApp – suosittu viestisovellus, jolla voi lähettää tekstiviestejä, kuvia ja videoita sekä soittaa ääni‑ ja videopuheluita. Sen käyttö vaatii älypuhelimeen asennettavan sovelluksen ja puhelinnumeron.
• Skype ja Teams – sovelluksia videopuheluihin ja ryhmäkeskusteluihin. Niitä käytetään usein etätapaamisiin ja verkkokursseihin.
• Facebook ja Instagram – sosiaalisen median palvelut, joiden avulla voi pitää yhteyttä läheisiin, jakaa kuulumisia ja seurata tapahtumia[2]. Muista säätää yksityisyysasetukset niin, että julkaisut ovat näkyvissä vain ystäville.

Turvallisuus viestinnässä

• Hyväksy vain tutut ihmiset – älä lisää tuntemattomia henkilöitä kaveriksi, sillä huijarit voivat yrittää saada henkilökohtaisia tietoja.
• Käytä vahvoja salasanoja – luo jokaiselle palvelulle eri salasana ja ota kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön.
• Ole varovainen liitteiden kanssa – älä avaa tuntemattomista lähteistä tulevia liitteitä tai linkkejä.

Digituki ja oppimisen resurssit

Digitaitojen kehittäminen on tärkeää, ja apua on saatavilla monista paikoista:

• Enter ry – järjestää kursseja ja tarjoaa pdf‑tarkistuslistoja, joilla voit arvioida osaamistasi ja opiskella omatoimisesti[5]. Listat voi ladata ja tulostaa.
• Digituki (Keski‑Suomen hyvinvointialue) – sivusto hyvaks.fi kokoaa digituki‑palveluita, ja sen mukaan digituki helpottaa arkea ja sitä saa läheisiltä ja vapaaehtoisilta digiopastajilta[6].
• SeniorSurf – Vanhustyön keskusliiton verkosto, joka järjestää maksuttomia opastuksia ja tapahtumia. Osallistumalla SeniorSurf‑viikkoon saat käytännön vinkkejä.
• Yle Digitreenit – Ylen oppimissivusto sisältää harjoituksia sähköpostin käytöstä, netissä surffaamisesta ja huijausviestien tunnistamisesta[7].

Lisää harjoituksia ja videoita

• Kelakanava ja Verohallinto YouTubessa – Kela ja Verohallinto julkaisevat ohjevideoita viranomaispalvelujen käytöstä. Hakusanat „OmaKela ohjevideo” ja „OmaVero ohjevideo” auttavat löytämään oikeat videot.
• Omakanta‑opastevideot – YouTubessa on opastevideoita Omakannan käyttöön: miten tarkastat tutkimustulokset ja uusit reseptin.
• Verkkokurssit ja webinaarit – monet kansalaisopistot, kirjastot ja järjestöt järjestävät verkkokursseja, joissa opetetaan digipalveluiden käyttöä. Etsi kursseja oman kuntasi sivuilta tai SeniorSurf‑tapahtumien kautta.

Yhteenveto

Digipalvelut tarjoavat mahdollisuuden hoitaa arjen asioita ja pitää yhteyttä ystäviin sekä perheeseen. Peruslaitteiden hallinta, internet‑yhteyden käyttö ja selailutaidot ovat digipalveluiden perusta. Sähköpostin ja viestintäsovellusten avulla voit viestiä helposti ja turvallisesti. Muista aina tarkistaa sivustojen aitous ja suojata tilisi vahvoilla salasanoilla. Jos tarvitset apua, digituki ja verkkokurssit auttavat sinua pääsemään alkuun.

Lähteet

• Enter ry. (2023). Seniorin digitaidot – tarkistuslistat. Saatavilla: http://www.enter.fi/ [PDF‑tarkistuslistat perustaitojen arviointiin】. Lähteessä kuvataan älypuhelimen, tabletin, tietokoneen ja internetin käytön taitoja[3].
• info. (2022). Kuinka valita senioripuhelin? Kirjoittaja: Seniori‑info, 12.5.2022. Saatavilla: https://seniori.info/kuinka-valita-senioripuhelin-2022/ . Artikkelissa kerrotaan peruspuhelinten eduista ja rajoituksista[4].
• info. (2020). Digipalvelut ja sosiaalinen media. Tekijä: Seniori.info. Saatavilla: http://www.seniori.info . Artikkelissa kuvataan miten sosiaalisen median palvelut (Facebook, Instagram, WhatsApp, Skype) auttavat pitämään yhteyttä läheisiin[2].
• Liikenne‑ ja viestintävirasto (Traficom). (2024). Pidempi parempi – Näin teet hyvän salasanan. Julkaistu 1.7.2024. Saatavilla: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/pidempi-parempi-nain-teet-hyvan-salasanan . Oppaassa esitetään kahdeksan tärkeää salasanaan liittyvää vinkkiä[8].
• Keski‑Suomen hyvinvointialue. (2023). Digituki. Saatavilla: http://www.hyvaks.fi/ . Sivulla todetaan, että digilaitteiden käyttö helpottaa arkea ja digitukea saa läheisiltä ja vapaaehtoisilta digiopastajilta[6].

[1] Digitaaliset SOTE-palvelut ja miten niitä käytetään? - Seniori-Info | Kotipalvelut, asunnot ja arjen vinkit ikääntyville

https://seniori.info/mita-ovat-digitaaliset-sote-palvelut-ja-miten-niita-kaytetaan/

[2] [7] Turvallinen netinkäyttäminen senioreille, lue vinkit! - Seniori-Info | Kotipalvelut, asunnot ja arjen vinkit ikääntyville

https://seniori.info/turvallinen-netinkaytto-senioreille-lue-vinkit/

[3] [5] Seniorin digitaidot - Enter ry

https://www.entersenior.fi/opiskele-itse/seniorin-digitaidot/

[4] Kuinka valita senioripuhelin? (2022) - Seniori-Info | Kotipalvelut, asunnot ja arjen vinkit ikääntyville

https://seniori.info/kuinka-valita-senioripuhelin-2022/

[6] Digituki | Keski-Suomen hyvinvointialue

https://www.hyvaks.fi/hyvinvointisi-tueksi/seniorille/digituki

[8] Pidempi parempi - Näin teet hyvän salasanan | Kyberturvallisuuskeskus

https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/pidempi-parempi-nain-teet-hyvan-salasanan

Johdanto digipalveluihin

Digipalvelut ovat sähköisiä asiointikanavia, joiden avulla voit hoitaa viranomais- ja kaupallisia asioita verkossa. Julkiset viranomaiset, kuten Kela, Verohallinto ja hyvinvointialueet, tarjoavat e-palveluita, joissa voi tehdä hakemuksia, tarkistaa päätöksiä, varata aikoja ja olla yhteydessä ammattilaisiin. Digipalveluiden käyttö on usein nopeampaa ja helpompaa kuin asiointi toimistolla; voit hoitaa asiat silloin kun sinulle sopii. Myös VR:n lippujen hankinta ja matkojen muokkaaminen onnistuvat verkkopalvelujen kautta.

Digipalveluiden käyttö edellyttää, että tunnistautuminen tapahtuu turvallisesti. Tämä takaa, että viranomainen tai palvelun tarjoaja voi varmistaa henkilöllisyytesi ja suojata tietosi. Suomessa sähköinen tunnistautuminen hoidetaan Suomi.fi-tunnistus-palvelun kautta, joka yhdistää eri tunnistusmenetelmät yhdeksi palveluksi. Se tekee sähköisestä asioinnista tehokasta, turvallista ja kustannustehokasta viranomaisille ja käyttäjille.

Suomi.fi-tunnistautuminen ja vahva tunnistautuminen

Suomi.fi-tunnistus on vahvan tunnistautumisen palvelu, joka vertailee tunnistustiedot Väestötietojärjestelmän tietoihin ja välittää ne e-palveluille. Palvelu tukee kolmea pääasiallista tunnistustapaa: verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne ja varmennekortti. Verkkopankkitunnukset ovat yleisimpiä, mutta pankit voivat joutua kohteiksi palvelunestohyökkäyksille; sen vuoksi on hyvä hankkia useampi tunnistustapa. Suomi.fi-tunnistautumisen ansiosta voit kirjautua kaikkiin siihen liitettyihin julkishallinnon palveluihin yhdellä kertaa.

Monille ulkomaalaisille tai EU-kansalaisille tarjotaan eIDAS-tunnisteita, joiden avulla voi tunnistautua rajat ylittävästi. Suomi.fi e-Identification on tukenut eIDAS-tunnisteita vuodesta 2019 ja mahdollistaa muiden EU-maiden hyväksyttyjen tunnistusvälineiden käytön. Suomalaiset eivät vielä voi käyttää suomalaisia tunnistustapoja muiden EU-maiden palveluissa, mutta käyttö laajenee sitä mukaa, kun lisää tunnisteita ilmoitetaan.

Mobiilivarmenne

Mobiilivarmenne on puhelimeen liitetty sähköinen henkilöllisyystodistus, joka toimii mobiililiittymän SIM-kortissa. Se on ollut suosittu tunnistautumismenetelmä Suomessa jo vuosia. Mobiilivarmenteen käyttäminen on helppoa: muistat vain puhelinnumerosi ja nelinumeroisen PIN-koodisi. Mobiilivarmenne tarjoaa vahvan tunnistautumisen, joka perustuu kaksivaiheiseen todennukseen, eikä PIN-koodia koskaan lähetetä verkossa. Turvallisuussyistä suositellaan, että käytät mobiilivarmennetta aina silloin, kun pankkitunnuksia ei tarvita; näin vähennät verkkopankkitunnusten väärinkäytön riskiä.

Mobiilivarmenne toimii lähes kaikissa suomalaisissa digipalveluissa – se antaa pääsyn yli 20 000 palveluun. Mobiilivarmenteen voi aktivoida oman operaattorin ohjeiden mukaan. Aktivointi vaatii vahvan tunnistautumisen esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla ja on maksullinen operaattorista riippuen.

Kela – OmaKela

Kela tarjoaa OmaKela-verkkopalvelun, jossa voit asioida Kelan kanssa. Kirjautuaksesi OmaKelaan tarvitset Suomi.fi-tunnistautumisen ja valitset vahvan tunnistautumismenetelmän: verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai kansalaisvarmenne. OmaKela kehotti käyttäjiä aktivoimaan Suomi.fi-viestit, jolloin päätökset ja kirjeet toimitetaan sähköisesti. Kirjautuminen tapahtuu kirjoittamalla osoite kela.fi, valitsemalla "Kirjaudu" ja OmaKela, ja seuraamalla Suomi.fi-tunnistuspalvelun ohjeita. Muista lopuksi kirjautua ulos ja tyhjentää selaimen välimuisti.

Kela ohjeistaa, että voit tunnistautua myös henkilökortissa olevalla kansalaisvarmenteella. Tätä varten tarvitset kortin, kortinlukijan ja kortinlukijaohjelmiston sekä omat PIN-koodit. Mobiilivarmenne tai varmennekortti on hyödyllinen vaihtoehto niille, jotka eivät käytä verkkopankkia tai haluavat toisen tunnistustavan.

Verohallinto – OmaVero

Verohallinnon OmaVero-palvelussa voit hoitaa verotukseen liittyviä asioita. Palveluun kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella käyttämällä mobiilivarmennetta, varmennekorttia, Hightrust.id-sovellusta tai verkkopankkitunnuksia. Kirjautumisen jälkeen voit hallita omia tai yrityksesi verotietoja sekä toimia toisen puolesta, jos sinulla on Suomi.fi-valtuutus. Suomi.fi-valtuutukset mahdollistavat esimerkiksi lapsen tai edunvalvottavan asioiden hoitamisen.

Verohallinto muistuttaa, että jos hoidat verotusasioita toisen henkilön tai organisaation puolesta, tarvitset Suomi.fi-valtuutuksen. Mobiilivarmenne, varmennekortti tai Hightrust.id-sovellus sopivat myös ulkomaalaisille yrityksille, ja eIDAS-tunnisteita voi käyttää rajoitetussa määrässä palveluja.

Lapin hyvinvointialue – DigiLapha ja digituki

Lapin hyvinvointialue tarjoaa DigiLapha-palvelun, joka kokoaa sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen. DigiLaphassa voit hoitaa kiireettömiä terveysasioita, keskustella sairaanhoitajan kanssa chatissa, lähettää viestejä, täyttää lomakkeita ja osallistua etävastaanotolle. Palveluun kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen; voit käyttää pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. DigiLaphaa voi käyttää tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella, ja palvelu laajenee jatkuvasti uusilla toiminnoilla.

DigiLapha-palvelussa voit asioida myös toisen henkilön puolesta tietyissä tilanteissa. Lapin hyvinvointialueen ohjeissa kerrotaan, että voit asioida alle 12-vuotiaan lapsesi puolesta tai täysi-ikäisen puolesta, jos sinut on valtuutettu sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. 12–17-vuotiaan nuoren puolesta asiointi ei ole mahdollista, ja turvakieltoasiakkaiden puolesta asiointi on rajattu. Suomi.fi-valtuutuspalvelun kautta voit hoitaa toisen henkilön asioita sähköisesti.

Jos tarvitset digitukea DigiLaphan käyttöön, Lapin hyvinvointialue tarjoaa ohjeita ja usein kysyttyjä kysymyksiä – esimerkiksi mitä "chat", "etätapaaminen" tai "mobiilisovellus" tarkoittavat. Sivusto painottaa, että vahva tunnistautuminen tarkoittaa henkilöllisyyden varmistamista Suomi.fi-tunnistuksen avulla, ja että tunnistautumisessa voit käyttää pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai varmennekorttia.

VR:n digipalvelut

VR:n verkkopalveluissa ja VR Matkalla-sovelluksessa kirjautuminen ei vaadi Suomi.fi-tunnistautumista, mutta rekisteröityminen helpottaa lipun ostamista ja hallintaa. Kun kirjaudut, voit ostaa liput, muuttaa matkasi ajankohtaa, vaihtaa paikkaa, lisätä polkupyörän tai päivittää matkustusluokkaa. Liput tallentuvat tiliisi, ja voit käyttää niitä mobiilisovelluksessa. VR tarjoaa myös kertakäyttöisen kirjautumiskoodin, jos et muista salasanaa.

Digiturvallisuus

Digipalvelujen käyttö edellyttää varovaisuutta. Huijaussivustot voivat näyttää aidolta, mutta niissä voi olla kirjoitusvirheitä tai tietosuojaseloste puuttuu. Älä koskaan klikkaa epäilyttävää linkkiä; kirjoita palvelun osoite itse. Suojaa selaimen tietoliikenne varmistamalla, että osoite alkaa https:// ja näet lukon kuvakkeen – vaikka se ei yksin takaa sivun luotettavuutta. Älä käytä samaa salasanaa useissa palveluissa; käytä monivaiheista tunnistautumista, ja vaihda salasana, jos epäilet sen vuotaneen.

Traficomin Valppaana verkossa -ohjelma muistuttaa, että pankit ja viranomaiset eivät koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia tai luottokorttitietoja puhelimessa, tekstiviestissä tai sähköpostissa. Ole varovainen myös sosiaalisen median viesteissä ja puheluissa, joissa houkutellaan helppoihin ansioihin tai romanttisiin suhteisiin. Käytä vahvoja salasanoja ja monivaiheista tunnistautumista ja pidä laitteesi päivitettynä.

Kun käytät digipalveluja julkisilla laitteilla, kuten kirjaston tietokoneella, muista kirjautua kokonaan ulos ja tyhjentää selaimen välimuisti. Älä tallenna salasanoja yhteiskäytössä oleviin laitteisiin ja käytä salattuja Wi-Fi-verkkoja. Jos epäilet joutuneesi huijauksen kohteeksi, ota yhteyttä pankkiisi ja tee rikosilmoitus.

Lisätietoa ja tuki

Seuraavista verkkosivustoista löydät lisätietoa ja ohjeita:

• Kela – OmaKela: ohjeita kirjautumiseen ja palvelun käyttöön

• Vero – OmaVero: tietoa tunnistautumismenetelmistä ja Suomi.fi-valtuuksista

• DigiLapha: Lapin hyvinvointialueen digipalvelut ja etävastaanotto-ohjeet

• Mobile ID: tietoa mobiilivarmenteesta ja sen turvallisuudesta

• Suomi.fi e-Identification: valtion yhteinen tunnistautumispalvelu ja vahvan tunnistautumisen ohjeet

• NCSC – How to protect yourself against online scams: ohjeita huijausten tunnistamiseen ja välttämiseen

• Valppaana verkossa: ohjeita turvalliseen verkkoasiointiin ja laitteiden suojaamiseen

Kurssin aikana saat opettajalta yksilöllistä ohjausta. Harjoittelemme yhdessä jokaisen palvelun käyttöä. Jos et muista ohjeita myöhemmin, löydät oppaita Kela.fi-sivustolta, Verohallinnon OmaVero-sivustolta, Lapha.fi-sivuilta ja NCSC:n turvallisuusohjeista.

Videomateriaalit

​ ​