Äänekosken paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa vieraskielisissä ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Kielen opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

Tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokilla 7-9:

Katso myös: Vieras kieli vuosiluokilla 3-6 ja Vieras kieli vuosiluokilla 1-2

1.Tavoitteet kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen ovat:

  • kielellisen ympäristön sekä kohdekielen aseman ja merkityksen hahmottaminen: oppilas tietää, missä kohdekieltä käytetään sekä tunnistaa oman lähiympäristönsä kieliä.
  • kielellinen päättely: oppilas näkee eroja ja yhtäläisyyksiä eri kielten välillä.
  • kohdekielisen aineiston löytäminen: oppilas osaa kertoa, missä kieltä voi kuulla tai nähdä.

2.Tavoitteet kielen opiskelutaitojen oppimiseen ovat:

  • tietoisuus tavoitteista ja toiminta ryhmässä: oppilas osaa toimia yhdessä muiden kanssa, osallistuu yhteiseen tekemiseen sekä tietää, mihin työskentelyllä pyritään. Oppilas osaa kannustaa toisia.
  • kielenopiskelutavoitteiden asettaminen ja opiskelutottumusten löytäminen: oppilas osaa asettaa tavoitteita omalle kielenopiskelulleen ja harjoittelee erilaisia, monipuolisia tapoja opiskella kieltä. Oppilas tunnistaa itsellensä parhaita tapoja opiskella kieltä sekä osaa arvioida taitojaan.

3.Tavoitteet harjoitellessa kehittyvää kielitaitoa ja taitoa toimia vuorovaikutuksessa ovat:

  • vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa: oppilas selviytyy helpoista ja tavallisimmista arjen suullisista tai kirjallisista viestintätilanteista tarvittaessa toisen tukemana.
  • viestintästrategioiden käyttö: oppilas ymmärtää, että viestintää voi tehostaa myös apukeinoilla ja osaa käyttää niitä. Oppilas osaa käyttää mm. ilmeitä, eleitä ja pieniä sanallisia ilmauksia ja osaa pyytää selvennystä tai toistoa reagoidessaan.
  • viestinnän kulttuurinen sopivuus: oppilas osaa käyttäytyä ja käyttää kohteliaita ilmaisuja erilaisissa tutuissa tilanteissa.

4. Tavoitteena kehittyvää kielitaitoa ja taitoa tulkita tekstejä harjoitellessa ovat:

  • tekstien tulkintataidot: oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta, kun aihe on tuttu. Oppilas löytää helppoja yksityiskohtia lyhyestä tekstistä.

5.Tavoitteena kehittyvää kielitaitoa ja taitoa tuottaa tekstejä harjoitellessa ovat:

  • tekstien tuottamistaidot: oppilas osaa kertoa itselleen tärkeistä ja tutuista asioista ja osaa kirjoittaa tutuista ja harjoitelluista aiheista. Oppilas osaa ääntää kohdekieltä ymmärrettävästi ja hallitsee jonkin verran perussanastoa ja tilannesidonnaisia ilmaisuja. Oppilas hallitsee kieliopin perusasioita.

Arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen arviointia täydennettynä Äänekosken perusopetuksen opetussuunnitelmaratkaisujen oppimisen arvioinnilla, joka on esitelty luvussa 6 Oppimisen arviointi.

Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Kansainvälisesti hyväksyttyjä kielikohtaisia viitekehyksiä noudatetaan soveltuvin osin ei-eurooppalaisten kielten opetuksessa. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai vastaavaa työkalua.

Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaista autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen kielitaidon eri osa-alueilla kehittyy kumuloituvasti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Vieraan kielen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaille merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä, viestintäkanavia ja -välineitä. Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki kielten opetuksessa vuosiluokilla 7-9

Oppilaita ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaiden kielitaidon kehittymistä. Oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.