Opettajana voin hyödyntää erilaisia tieteellisiä teorioita oppituntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tieteellinen tieto on ollut, jo koulun historian alussa yksi keskeinen opettajuuteen kuuluva oletus. Opetettavien oppiaineiden on edellytetty pohjautuvan tieteellisen tietoon ja opettajankoulutuksessa on pyritty objektiivisuuteen (Varto, 2005). Tieteelinen tieto auttaakin opettajaa ymmärtämään oppimista paremmin ja hyödyntämään erilaisia opetusmenetelmiä tehokkaasti . Esimerkiksi Vygotskyn (Vygotsky, 1978) sosiaalisen oppimisen teoria voi auttaa minua opettajana ymmärtämään oppilaiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön tärkeyttä oppimisessa. Tämän teorian mukaan oppiminen tapahtuu yhteistyön ja vuorovaikutuksen kautta, ja oppilaan oppiminen edistyy, kun hän työskentelee muiden kanssa. Tämän perusteella voin suunnitella oppitunteja, jotka edistävät oppilaiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta, esimerkiksi ryhmätyöskentelyä tai paritehtäviä. Esimerkiksi eri pom- opintojen kurssien ja Mok- kurssien aikana kerryttämieni kokemuksien mukaan, kun pyrin yhdistämämään tieteellisiä teorioita oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen pystyn luomaan tehokkaita opetusmenetelmiä, jotka edistävät oppilaiden oppimista. Lisäksi voin opettajana hyödyntää esimerkiksi oppiainekohtaisia tieteellisiä tutkimustuloksia oppilaiden oppimistulosten arvioinnissa ja kehittämisessä. Tieteellinen tieto on myös koulussa toella tärkeää, sillä toiminnan perustuessa objektiiviseen tietoon sen jakamiseen ja etsimiseen, on oppijan mahdollista ymmärtää olebansa osa tietoon liittyvää perinnettä, kieltä, käsitteitä ja mahdollisuutta tiedon etsimiseen ja arvioimiseen (Varto, 2006)

Opiskellessani opettajaksi olenkin havainnut, oppituntien tapahtumien yhdistäminen tieteellisiin teorioihin on tärkeää oppilaiden oppimisen kannalta. Kun ymmärrän teoriaa, pystyn suunnittelemaan tehokkaampia oppitunteja ja hyödyntämään eri oppimistapoja paremmin. Esimerkiksi, kun opetan matematiikkaa, voin tarkastella mitä, tiede voi tarjota oppilaiden osaamisen tukemiseen. Lisäksi pyrin käyttämään erilaisia opetusmenetelmiä, kuten ilmiölähtöistä oppimista (2020), joista on tieteellisesti todettu olevan hyötyä. Lisäksi tieteellisten teorioiden ymärtäminen auttaa minua arvioimaan oppilaiden edistymistä ja sopeuttamaan opetustani heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Kun tunnen oppilaiden kehitystason, pystyn muokkaamaan oppituntien sisältöä ja käyttämään erilaisia ​​opetusmenetelmiä, jotka vastaavat oppilaiden tarpeisiin.Kaiken kaikkiaan, tieteellisten teorioiden yhdistäminen oppituntien tapahtumiin auttaa minua suunnittelemaan tehokkaampia oppitunteja, hyödyntämään erilaisia ​​opetusmenetelmiä ja arvioimaan oppilaiden edistymistä (Siitomaniemi-San, 2018). Tämä auttaa minua tulemaan paremmaksi opettajaksi ja tukemaan oppilaiden oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. 

Lähteet: 

Sitomaniemi-San, J. 2017. Tutkivan opettajan rakentuminen akateemisessa opettajankoulutuksessa: kohti monimutkaisia keskusteluja. Teoksessa T. Autio, L. Hakala & T. Kujala (toim.)Opetussuunnitelmatutkimus: keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere University Press, 137 - 159.

Tarnanen, M., Kostiainen, E., (2020). Ilmiölähtöinen oppiminen. Opettajankoulutuslaitos, & Education, D. o. T. Jyväskylän yliopisto. 

Varto, J. (2007) Koulun syytä etsimässä. Tiedon ja taidon erilaiset tehtävät kasvatuksessa. Teoksessa Tomperi, T. Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T. Kenen kasvatus? Vastapaino.