OIKEUSETIIKKA PÄHKINÄNKUORESSA (kopio)

Kyse oikeuksista ja niiden moraalisesta merkityksestä.
Esim. kumpi on tärkeämpi oikeus: sananvapaus vai uskonrauha?

Oikeudet ja velvollisuudet.

Oikeuksiin liittyy (usein) velvollisuudet: esim. jos teet jollekin työtä, sinulla on oikeus palkkaan ja työnteettäjällä on velvollisuus maksaa se sinulle - ja tietysti myös toisin päin.


Perusoikeudet
Lailliset oikeudet ovat perusoikeuksia, jotka turvaavat ihmisen vapautta (valtio, kunnat tai viranomaiset eivät saa puuttua tähän vapauteen):
  • Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
  • Kaikilla on vapaus liikkua ja oikeus suojella yksityiselämäänsä.
  • Kaikilla on sananvapaus, vapaus kokoontua ja kuulua yhdistyksiin.
  • Kaikilla on omaisuuden suoja.
  • Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset oikeudet, sosiaaliset oikeudet ja sivistykselliset oikeudet. Niitä ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja oikeus saada opetusta.
Perustuslaki suojaa
  • Lisäksi perustuslaki suojelee tasa-arvoa.
  • Perustuslaki antaa oikeuden osallistua vaaleihin.
  • Perustuslaki antaa kaikille Suomen kansalaisille oikeuden käyttää omaa kieltään.
  • Lisäksi perustuslaki suojelee ympäristöä.
  • Jokaisella suomalaisella on oikeusturva. Se tarkoittaa, että lait suojelevat heidän oikeuksiaan.
EU:n oikeudetkin koskevat suomalaisia
  • Suomalaisia koskevat myös Euroopan unionin perusoikeudet.
  • Euroopan unionilla on perusoikeuskirja.
  • Siihen on kirjoitettu ihmisten perusoikeudet.
  • Euroopan unionin jäsenmaiden ja niiden viranomaisten on pakko noudattaa perusoikeuksia.


Positiiviset
(oikeus johonkin) ja negatiiviset (oikeus jostakin) oikeudet. Esim. uskonnonvapaus.

Positiivinen vapaus tarkoittaa toimintamahdollisuutta toteuttaa oikeuksiaan. Tämä velvoittaa siis muita yksilöitä, yhteisöjä ja järjestäytynyttä yhteiskuntaa mahdollistamaan ja edistämään yksilön positiivista oikeutta toteuttaa tavoitteitaan käytännössä. Esimerkiksi ihmisellä on oikeus kuulua valitsemaansa uskontokuntaan.

Negatiiviset vapaudet merkitsevät ihmisen vapausoikeuksia, jotka antavat ihmiselle mahdollisuuden elää valintojensa mukaan, muiden sitä estämättä. Negatiivinen oikeus merkitsee siis rajoitusten puuttumista. Ihmisellä on siis esimerkiksi vapaus olla kuulumatta johonkin tai mihinkään uskontokuntaan.



Oikeusetiikan taustaa:
Kaikilla ihmisillä luonnollisia oikeuksia: mm. oikeus elämään, oikeus vapauteen ja omaisuuteen, oikeus koskemattomuuteen. Nämä oikeudet ovat ihmisillä jo ennen sopimuksia, mutta ne voidaan taata vain järjestäytyneessä yhteiskunnassa, joka varmistaa luonnollisten oikeuksien toteutumisen. Lait ja moraalinormit eivät koskaan saa olla ristiriidassa oikeuksien kanssa, eli esimerkiksi ryöstöt, pahoinpitelyt, orjuus tms. ovat oikeudettomia. Oikeuksista seuraa siis myös velvollisuuksia: olla ryöstämättä, pahoinpitelemättä jne. Tarvitaan siis lakeja ja rangaistuksia sekä suvereeni sitä valvomaan. John Locke (1632-1704).

Toisin sanoen oikeudet turvaavat jokaisen yksityishenkilön koskemattomuuden ja vapauden toimia haluamallaan tavalla. Yksilön oikeudet asettavat muille velvollisuuden noudattaa näitä yksilön oikeuksia.


Klassinen liberalismi (liberalistinen etiikka)
"Jokainen ihminen vapaa järjestämään toimensa kuten parhaakseen katsoo, riippumatta kenenkään toisen tahdosta ja kysymättä lupaa”. J. Locke → yhteiskunnan ei pidä lähtökohtaisesti rajoittaa vapauttani.

Vahinkoperiaate: Yksilön vapautta ei pidä rajoittaa muutoin kuin silloin kun se aiheuttaa vahinkoa muille. J.S.Mill

Huomaa: liberalistinen etiikka ei tarkoita, että moraali katoaa, sillä en voi toimia miten tahansa, sillä ne toimet joista aiheutuu vahinkoa muille ovat moraalisesti tuomittavia.

Paternalismi eli holhoaminen rajoittaa ihmisen mahdollisuuksia toteuttaa vapausoikeuksiaan, sillä siinä ajatellaan, että ihmistä tulee suojella huonoilta valinnoilta. Onko hyvinvointivaltio paternalistinen? Entä onko yksilön ”tuuppaaminen(nudging) eli parempaa valintaa edesauttava ohjaaminen vapausoikeudet kunnioittavaa holhoamista?



Yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus 1948. Oikeus- ja sopimusetiikka. Ihmisoikeudet ovat moraalisia oikeuksia. Lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeussopimuksen (ja moni sen lisäpöytäkirjat myös) eli sopineet noudattavansa sitä.
  • Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille
  • Ihmisoikeudet on kirjoitettu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
  • Suomen valtio on luvannut turvata nämä oikeudet kansalaisilleen ja kaikille ihmisille, jotka ovat Suomessa.
  • Ihmisoikeuksien tarkoitus on antaa kaikille ihmisarvon mukainen elämä.
Jos ihmisillä on ihmisoikeuksia, niin miten muut eliöt? Tai ekosysteemit? Tai maapallo?



Lailliset ja moraaliset oikeudet kietoutuvat usein toisiinsa:
esimerkiksi vähemmistöjen (vammaisten, seksuaalivähemmistöjen, saamelaisten, naisten, lasten…) oikeudet

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin