4.3.2 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen

4.3.2 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon, kun valmistellaan paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa, ja se on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän yhtenä tärkeänä tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi.

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Opiskelijoille tehdään kouluterveyskysely joka toinen vuosi, ja siinä esiin tulleita ongelmia käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä ja henkilökunnan kanssa. Myös jaksonvaihtopäiviä käytetään esiin tulleiden ongelmien käsittelyssä. Välivuosina tehdään muita kyselyitä ja toimintakulttuurin kehittämistä esimerkiksi sähköisten kyselyjen avulla.

Uudet lukiolaiset perehdytetään lukio-opiskeluun kolmen ensimmäisen koulupäivän aikana, jolloin heidät myös ryhmäytetään. Myös lukiolaiskurssilla tuetaan lukion aloitusta, valintojen tekemistä ja ryhmän yhteenkuuluvuutta.

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

a) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Toiminta uhka- ja vaaratilanteissa on kuvattu koulun pelastus- ja kriisisuunnitelmissaToimintaa uhka- ja vaaratilanteissa harjoitellaan sekä henkilökunnan että oppilaiden kanssa. Kriisisuunnitelmassa on ohje toiminnalle poikkeustilanteissa, joka käsittää esimerkiksi toiminnan onnettomuuksien tai kuolemantapausten kohdalla.

Koulussamme on yläkoulun ja lukion yhteinen kriisiryhmä. Ryhmään kuuluvat johtava rehtori, asterehtorit, vararehtorit, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja opinto-ohjaajat. Ryhmää johtaa ja tiedottamisesta vastaa johtava rehtori. Kriisin kohdatessa ensisijainen vetovastuu on sillä asterehtorilla, jonka oppilaasta tai opiskelijasta on kyse. Mikäli ensisijainen asterehtori ei ole paikalla, korvaa hänet toinen asterehtori. Tämän jälkeen vararehtorit.

b) Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on yhteinen koko Normaalikoulussa. Oulun normaalikoulussa toteutetaan KiVa-koulu-ohjelmaa (kiusaamisen vastainen koulu) ja sen käytäntöjä, jotka voidaan tarpeen mukaan ottaa käyttöön myös lukiossa.

Oulun normaalikoulussa pyritään ennaltaehkäisemään väkivalta-, kiusaamis- ja häirintätilanteet ja ilmi tulleeseen häiriökäyttäytymiseen puututaan aina. Koulun velvollisuus on puuttua tilanteeseen ja lähteä ratkaisemaan häiriökäyttäytymistä tilanteeseen sopivalla tavalla sekä järjestää tarvittava tuki, hoito ja jälkiseuranta tilanteen osapuolille.

c) Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Opiskeluterveydenhuollossa ja terveystiedon opetuksessa on keskeisenä näkökulmana ehkäisevä terveydenhuolto. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa toimia asiantuntijana eri oppitunneilla. Yhteisöllistä toimintaa voivat olla esimerkiksi eriaiheiset terveyspysäkit, joiden toteuttamiseen osallistuu terveydenhoitajan kanssa muuta opiskeluhuollon henkilökuntaa tai muita yhteistyökumppaneita.

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Koulun työntekijä, jolla herää huoli opiskelijan hyvinvoinnista, voi ehdottaa opiskelijalle monialaisen asiantuntijaryhmän perustamista. Alaikäisen opiskelijan kohdalla yleensä myös huoltajaa tiedotetaan tästä mahdollisuudesta.

Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.


4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.

Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.

Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.

Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista tai kyseessä ole lastensuojelullinen asia. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita.

5. Opiskelijahuoltopalveluiden järjestäminen, keskinäinen työn- ja vastuunjako ja palveluiden järjestämiseen tarvittava yhteistyö

Terveydenhoitaja

Lukiolaisten opiskeluterveydenhuollosta vastaa pääasiassa terveydenhoitaja. Hänen työ muodostuu oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön edistämisestä, yhteistyöstä muun opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstön kanssa sekä opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn seuraamisesta ja edistämisestä.

Opiskeluterveydenhuollossa pyritään tunnistamaan opiskelijan tuen tarpeet ja järjestämään tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö tukee yhteistyössä muun opiskelijahuollon kanssa erityisesti niitä opiskelijoita, joilla on vaikeuksia opinnoissa, kotona tai sosiaalisissa toimintaympäristöissä. Terveydenhoitaja toimii mm. monialaisen opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä tuoden opiskelijahuoltoon terveydenhuollollisen ammattiosaamisensa. Opiskelijakohtaisten terveystarkastusten lisäksi terveydenhoitaja osallistuu opiskelijahuoltoryhmän palavereihin sekä seuraa ja edistää opiskeluyhteisön hyvinvointia.

Vastaanotto ajoista ja kouluterveydenhuollon palveluista tiedotetaan lukioittain lukuvuoden alussa. Terveydenhoitajan päivystysaika suunnitellaan palvelemaan käytäntöä kussakin oppilaitoksessa erikseen. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen jokaiselle ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle ja se on pohjana ennaltaehkäisevälle terveyskasvatukselliselle työlle. Opiskelijalle sovitaan kontrollikäyntejä terveyden seuraamiseksi, mikäli hänen hyvinvointinsa niin edellyttää. Tarvittaessa opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin. Opiskelija voi myös itse varata tarvittaessa ajan vastaanotolle.


Koulukuraattori ja -psykologi

Kuraattori ja psykologi toteuttavat yksilöllistä opiskeluhuoltoa työparina nuorten ja heidän perheidensä kanssa yhteistyössä oppilaitoksen muun henkilökunnan sekä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Kuraattori- ja psykologityöllä yksilöllisessä opiskeluhuollossa tuetaan ennaltaehkäisevästi ja voimavarakeskeisesti nuorten psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia sekä opiskeluedellytyksiä.

Ensiyhteydenotto opiskelijaa koskettavassa asiassa voidaan tehdä kummalle tahansa työparista (kuraattorille tai psykologille). Arvioinnin nuoren ja/tai hänen perheensä tuen tarpeesta tekee joko jompikumpi työntekijä tai työpari yhdessä. Oppilaitoksen henkilökunta voi konsultoida kuraattoria tai psykologia puhelimitse tai erikseen oppilaitokselle sovittavina aikoina. Kuka tahansa lukion henkilökuntaan kuuluva voi huolen herätessä olla yhteydessä nuoren asiassa kuraattoriin tai psykologiin. Kuraattorin ja psykologin asiakasvastaanotto tapahtuu joko lukion työtilassa tai kuraattori-psykologi työparin toimistotiloissa Tuirassa.

Kuraattori- ja psykologityön painopiste on yhteisötason opiskeluhuoltotyössä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa kuraattori ja psykologi toteuttavat osallistumalla koko oppilaitoksen hyvinvointityötä koordinoivan ja suunnittelevan opiskeluhuoltoryhmän työhön. Muuta yhteisöllistä opiskeluhuoltoa kuraattori ja psykologi toteuttavat oppilaitoksessa lukuvuosittain tehdyn suunnitelman mukaisesti yhteistyössä oppilaitoksen muun henkilökunnan sekä yhteistyötahojen kanssa. Työmuotoina opiskeluhuoltoryhmän toiminnan lisäksi tänä lukuvuonna ovat mm. opettajien infotilaisuudet, vanhempain aamukahvit, luokkaryhmätyöskentely, ryhmäyttäminen sekä oppilaitoksen hyvinvointi- ja tapahtumapäivät.

Kuraattorin ja psykologin työstä tiedotetaan vanhempainilloissa, Wilmassa, oppilaitoksen internet-sivuilla, opinto-oppaissa sekä erikseen alkusyksyisin mm. ryhmänohjaajien tunneilla.

Erityisopettaja

Oulun normaalikoulun opiskelijat saavat tarvittaessa erityisopettajan tukea oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin ja oppimisstrategioiden löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen. Tuki voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena. Yksilömuotoinen tuki toteutetaan tuki- ja ohjauskeskusteluilla opiskelijan yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

Ryhmämuotoisena toteutetun tuen painopiste on psyykkisten opiskeluesteiden, kuten jännittämisen ja stressinhallinnan alueilla, ja tuen toteuttamisessa hyödynnetään vertaistuellisia elementtejä ohjatusti.

Erityisopettaja tekee lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kartoituksen kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja yksilöllisen luki -testin sitä tarvitsevalle. Erityisopettaja kirjoittaa tarvittaessa lausunnon lukihäiriöstä ylioppilastutkintoa varten sekä osallistuu yhteisötason opiskelijahuoltotyöryhmän työhön.