Sano kerro mulle niksi,
miten lapsi kypsyy ihmiseksi?
Harmaan arjen kaamoksessa,
kaiken kumman kaaoksessa,
miten voi kasvaa oikeasti,
jos täytyy kehittyä nopeasti?

Ei siihen tepsi mikään niksi,
kun lapsi varttuu ihmiseksi.
Eikä varmaan ole asia uus,
että lapsi on avoin salaisuus.
Kätkee harmaa arki siemenen,
saattaa kasvuun kumma kaaos kukkasen.

Kasvattajalla kun on paikoillaan sydän,
hän aina löytää lapsessa hyvän.
Joka päivä tuolloin on mahdollista,
löytää puhtautta, pyhyyttä kunnioitusta.
Niin kuin vesi hioo kiveä,
työstää päivä päivältä meitä elämä.

Siinä tapahtumassa kasvaa lapsesta ihminen,
joka löytää sielustansa perimmäisen ytimen.

Runo kuvaa iltapäivätoimintamme perustaa pähkinänkuoressa. Lapsi yksilönä ja lapsiryhmän keskinäinen dynamiikka on toimintamme keskiössä. Varhaiskasvatuksen laatu jatkuu toiminnassamme, sillä 6-9-vuotiaat lapset ovat vasta kasvamassa koululaisiksi. Voidaan siis sanoa, että toimimme siis päiväkodin ja koulumaailman välimaastossa.

Iltapäivätoiminnan ohjaajina tuemme lasten kasvuprosessia kehittämällä sosiaalisia taitoja rytmin, vapaan leikin ja taiteellis-pedagogisten prosessien avulla. Sosiaalisessa kasvuprosessissa on olennaisen tärkeää esikuvallisuus. Aikuinen tarjoaa esimerkillään mallin ihmisestä ja arvoista kuten rauha, ilo, rakkaudellisuus ja toisen kunnioittaminen. Tärkeää on myös luottamus ihmistä ja maailmaa kohtaan ja aikuisen tehtävä on näyttää, että tähän maailmaan kannattaa kasvaa.

Rauha ja rytmi:

Vuodenaikojen rytmi näkyy saduissa, lauluissa ja vuodenaikojen juhla-ajoissa. Kuljemme läpi vuoden tuoden jokaisen juhla-ajan sisimmästä olemuksesta esille jotain laadullista ja symbolista jättäen vapaaksi jokaisen oman vakaumuksen.

Lapset viettävät iltapäivätoiminnan piirissä keskimäärin neljä tuntia päivässä eli ajallisesti jopa toisen koulupäivän verran. Rauhoitamme toiminta-ajan niin, että se on ehjä kokonaisuus, jossa rytmillä ja toistuvuudella on olennainen merkitys. Viikkorytmissä joka päivä samanlaisina toistuvat asiat tuovat turvallisuuden tunnetta, ja tämän vuoksi toimimmekin ainoastaan koulutalon huomassa.

Päiväohjelma:

KLO	MA-PE
11.30 – 12.30	YLÄPIHA: Ulkoleikit
12.30 – 12.45	PÄÄKÄYTÄVÄ: Oman evään tauko
12.45 – 13.30	YLÄPIHA: Ulkoleikit
13.30 - 14.00	NAALINPESÄ: Tarina, laulu ja lepo = ”Satulaulusaari”
14.00 - 14.30	RUOKASALI: Välipala
14.30- 16.30	RUOKASALI: Sisäleikit YLÄPIHA: Ulkoleikit

Vapaa leikki ja ulkoleikit:

Vapaalla leikillä on suuri merkitys toiminnassamme. Sieltäkin löytyvät sosiaalisuuden rakennuspalikat. Leikkiessään lapsi kehittää luovia ratkaisumalleja ongelmiin. Mielikuvituksen käyttäminen kehittää ajattelun elastisuutta.

Ulkoilemme koulun pihalla päivittäin yli kaksi tuntia riippuen lapsen lukujärjestyksestä. Ulkoilussa toteutuvat monet arvomme. Vapaan leikin ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksien lisäksi myös luonnon kokeminen, liikkuminen ja raitis ilma edesauttavat jaksamista koulupäivän jälkeen.

Sadut:

Satuja kerrotaan viikoittain vuodenkierron teeman mukaan niin, että samaa satua kerrotaan kolmen päivän ajan. Kun satu kerrotaan eikä lueta, voi kuulija muodostaa mielikuvansa vapaasti ja aina uudestaan. Sadun toistaminen vahvistaa lapsen mielikuvitusta sadusta ja sen myötä ajattelua.

Satujen sisältö toimii ikiaikaisena elämän ohjekirjana. Hyvä voittaa lopulta pahan ja elämän vastoinkäymiset kannattaa kohdata rohkeasti.

Laulut: Päivittäisten laulujemme aiheet koskettavat jotain oleellista vuodenkierrosta ja näin vahvistavat kokemusta siitä, että maailma on hyvä, kaunis ja tosi. Laulut ovat pääasiassa pentatonisia ja säestyksettömiä. Lapset voivat joko laulaa mukana tai vain kuunnella ja antaa sävelten hoitaa.

Laulumaa:

Kahtena päivänä viikossa teemme Werbeck-lauluharjoituksia tarinanomaisen Laulumaan ja sen satuhahmojen siivittäminä. Harjoitusten avulla kehitämme kuuloa; kuuntelemista ja kuulemista – kuulemisen intensiteettiä. Tässä onnistuessamme lapsen sisäinen liike hiljenee, lapsi rauhoittuu ja keskittymiskyky paranee.

Nykyajan lasten suhde terveeseen äänenkäyttöön saattaa häiriintyä ja aiheuttaa ongelmia, jotka ilmenevät esimerkiksi puhe- ja artikulaatiokyvyssä. Lauluharjoituksilla voidaan myös tätä ilmiötä ennaltaehkäistä. Lisäksi harjoitukset kehittävät lasta sosiaalisesti, koska teemme niitä yhdessä toisiamme kuunnellen ja havainnoiden.