Kertomus

Elämme kertomusten keskellä. Luomme kertomuksia itse mutta myös kuulemme ja luemme monenlaisia kertomuksia. Kirjoitamme sosiaaliseen mediaan tarinoita siitä, mitä olemme tehneet kesällä ja mitä on meille on tapahtunut. Pelit ja elokuvat ovat tietenkin kertomuksia. mutta hämmästyttävää kyllä tarinoita hyödynnetään myös tiedonvälityksessä ja mainonnassa. Kurssi käsittelee erilaisia tarinoita. 

Seuraava esimerkki tarinoiden käytöstä on k-18. Se on Janne Saarikiven kirjasta Suomen kieli ja mieli (2018).

"Eilen kävin taas Alkossa. Koska minulla oli hieman tavallista enemmän rahaa, ostin hipsterimäisiä A-oluita, jotka on valmistettu pienpanimoissa ympäri maata. Ne maksoivat noin neljä tai viisi euroa pullo. Kuten lukija jo tietää, olen elämässäni oppinut, mitä oluessa on, nimittäin vettä, maltaita, humalan maun häivähdys ja käymisprosessin kautta syntynyttä alkoholia. Aivan samat aineet ovat myös noin euron hintaisessa oluttölkissä, jota saa jokaisen marketin hyllyltä. Mutta oluessa, joka maksaa viisi euroa pullo, on lisäksi tarinoita, merkityksiä ja - kieltä. Taiteilijan piirtämässä etiketissä kerrotaan ohralaaduista ja humalien luokittelusta. Pulloon on lisätty aavistus emmervehnää, ja tästä kerrotaan suurieleisesti etiketissä. Yksinkertaisista asioista on tehty kalliimpia, ja olennainen osa tätä prosessia on tarinankerronta, uusien kontekstien luominen yksinkertaisille asioille kieltä porisuttamalla. 

Rehellinen ekonomisti tunnustaa, että suurin osa tuotteiden arvosta on pelkkää brändiä ja tarinaa, siis visuaalista ilmettä, mielikuvaa ja kieltä, joka kietoo nämä asiat tuotteen ympärille tiiviisti kuin etiketti, jossa lukee "A-olut". Asian voisi ilmaista niinkin, että suurin osa maailman rahasta on pelkkää kieltä. Kaksi samassa tehtaassa myytävää kolajuomaa myydään eri hintoihin. Pirkka Colaa ilman tarinaa eurolla ja Coca-Colaa, maailman suurinta (- - ) tarinaa kaksi euroa viisikymmentä senttiä pullo."