MARRASKUU 2024

PEIKKO METSÄSSÄ



Sattuipa kerran metsäretkellä, että löydettiin peikko kannon päältä istumasta.
Mitä kummaa? Peloissaa, kylmissään, ihan yksinään itkeä kyyhötteli siellä. Onneksi meillä oli ylimääräinen lapanen mukana, johon peikko hellästi käärittiin lämmittelemään. Peikko sai supatettua meille, että oli eksynyt perheestään ja nyt aivan onneton ja koditon. Teimme lasten kanssa päätöksen viedä peikko päiväkodille, ja niin tehtiin. Tehtiin peikolle peti, jonne nukahti heti. :)

"Pikku peikko takkutukka,
pitkä häntä, risa sukka.
Istuu itkee kannon päässä,
pienet varpaat aivan jäässä.
Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan.
Antoi vielä villatakin
sekä päähän tonttulakin.
Pikku peikko tupsutukka,
pitkä häntä, ehjä sukka.
Istuu nauraa kannon päässä,
eipä ole varpaat jäässä."


HIRVIttävän kiva isänpäiväkortti






HIRVIttävän kivat isänpäiväkortit valmistuivat käden ja jalan käänteessä. Jokaisesta tuli omalaisensa. 
Samalla mietittiin, miltä maali tuntuu iholla ja kuinka sivellin kutittaa jalkapohjia ja kämmeniä.

MUTTA TÄRKEINTÄ ON LEIKKI



Leikki on lapselle tärkein väylä oppia erilaisia asioita. Oikeastaan leikissä on kaikki. 
Aikuisen tehtävänä on rikastuttaa ja mallintaa leikkiä ja tukea vuorovaikutussuhteita. Hyvänä esimerkkinä tästä oli yhden lapsen itsevalitsema eläinleikki. Työntekijä tuli leikkiin mukaan ja rikastutti sitä tekemällä kankaista maan ja meren. Toinen lapsi ohikulkumatkallaan pysähtyi leikin ääreen ja antoi eläimille ruokaa. Pian yhden lapsen esineleikistä oli kasvanut vuorovaikutteinen, juonellinen yhteisleikki, jossa aikuisen rooli leikin edellytysten kasaajana oli merkittävä. Pysähtyminen leikin äärelle on varhaiskasvattajan työn tärkeimpiä tehtäviä.

Peuhurata


Perjantain peuhurataa periksessä.
Pieneenkin tilaan voi saada tehtyä kivoja temppuratoja. Radan varrella tuli harjoiteltua jos jonkinlaista motorista taitoa.

Paperitöitä


Paperihommia ja hienomotoriikkaharjoituksia. Tutuistuimme lasten kanssa kynähommiin, ja siitä innostuttiin niin, että sen puuhan parissa vietettiinkin monta päivää putkeen.

HANGELLE!


Marraskuinen takapihan metsäretki vaihtui hankihyppelöksi, kun aurinkoinen ja luminen pelto suorastaan veti meitä puoleensa. Mikäs siinä, juoskaa niin pitkälle kuin jaksatte. Lumeen oli kiva tehdä erilaisia kuvioita, keksiä jumppaliikkeitä ja kerätä paluumatkaa varten voimia pötkötellen ja ihaillen sinistä taivasta.

ROSKAA!


Takapihan metsäretkellä lasten huomio kiinnittyi sinisiin muovin paloihin. Pohdimme hetken, kuuluuko muovi metsään ja mitä haittaa siitä on. Onneksi aikuisen taskusta löytyi pieni pussi, johon saimme kerättyä aikamoisen määrän roskia. Päivän hyvä työ tehty ja luonto kiittää. :)