Kimalaisissa opimme leikkien ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Leikki on lapselle keskeinen toimintatapa. Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Lapsi on aktiivinen toimija ja leikissä on turvallista kokeilla ja erehtyä. Arjessa jaamme lapsia pienryhmiin. Pienempiin ryhmiin jakaminen mahdollistaa jokaisen lapsen kuulluksi tulemisen, vuorovaikutustaitojen, toisten kuuntelemisen, itseilmaisun ja toisten huomioon ottamisen harjoittelun. Näin voimme varmistaa myös lasten turvallisuuden tunteen muodostumisen ja tarvittavan tuen saamisen. Omassa ryhmässä lapset saavat osallistua ja vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin. (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2018).

Aikuisten ja lasten lämmin vuorovaikutus ja sensitiivisyys on meille Kimalaisille sydämen asia.

Lämpimässä vuorovaikutustavassa aikuinen:
• on töissä lapsia varten
• sitoutuu vuorovaikutukseen syvällisesti
• on helposti lähestyttävä (äänensävyt, ilmeet, eleet…)
• vastaa voimakkaisiin tunteisiin empatialla
• kuuntelee lasta arvostavasti ja pyrkii tavoittamaan lapsen tulkinnan tilanteesta
• tunnistaa lasten yksilölliset tarpeet ja tukee heitä
• antaa positiivista palautetta usein ja aidosti
• on joustava ja osaa elää hetkessä 
 (Liisa Ahonen)

Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Ne ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa. Lapsilla on oikeus saada monipuolisia kokemuksia oppimisen eri alueista. Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Oppimisen alueet on ryhmitelty esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti viideksi kokonaisuudeksi. (Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2018).