Arviointi ja kehittäminen

1. Oppimisen arviointi, arviointiaikataulu linkki
(OPS-luku 6)

2. Kaupunkikohtainen arviointi ja kehittäminen

A: Seudullinen arviointi (arviointisuunnitelmasta)

Päijät-Hämeen maakuntahallinto järjestää joka toinen vuosi maakunnallisen Esi- ja perusopetuksen arvioinnin. Arviointityöryhmä analysoi tulokset ja esittää sivistyslautakunnalle kaksi seuranta-/arviointikohdetta seuraavalle lukuvuodelle. Toinen kohde suuntautuu havaittuun ongelmaan, toinen hyvin toimivan asian seurantaan.

B: Lautakuntatason arviointi

Lautakunta asettaa vuosittain ryhmän, joka arvioi opetuspalveluita perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereiden sekä lukioiden maakunnallisten laatukriteereiden ”Koulutuksen järjestäjä” – osioiden pohjalta laadittujen kysymysten mukaisesti.

Arviointi toteutetaan ns. CAF-menetelmää soveltaen arviointipäivänä siten, että ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan edellä esitettyjen kriteerien sisältämiin kysymyksiin. Tulokset toimitetaan sivistystoimen arviointityötyhmälle.

Sivistystoimen arviointityöryhmä kokoaa koulutuksen järjestäjän sekä koulujen arviointitiedottoukokuussa. Niiden pohjalta ryhmä esittää kesäkuussa sivistyslautakunnalle mahdollisia seuraavan lukuvuoden painopiste- tai resursointikohteita.

Sivistystoimenjohtaja vierailee vuosittain kouluilla tutustumassa henkilöstöön, heidän työhönsä sekä koulun olosuhteisiin ja keskustelemassa ajankohtaisista aiheista.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan:

1. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta:

• Lasten ja nuorten hyvinvointi​
• Palveluverkko​
• Henkilöstön hyvinvointi​

2. Koulukohtaiset lukuvuoden kehittämiskohteet

• 1. Yhteisten toimintasääntöjen ja työskentelytapojen tarkentaminen
  
• 2. Koulun sisäiseen ja ulkoiseen viestintään huomion kiinnittäminen
  
• 3. Lukemiseen innostaminen

3. Koulun toiminnan vuosittainen arviointi

• Laatuarviointipäivä

Koulun tason arviointi (arviointisuunnitelmasta)

Koulu järjestää huhtikuun aikana arviointipäivän ns. CAF-menetelmää soveltaen. Rehtori nimeää ryhmän, johon kuuluu edustajia opettajista, oppilaista, huoltajista sekä mahdollisesti muusta koulun henkilökunnasta. Ryhmä kokoontuu huhtikuussa yhden työpäivän ajaksi vastaamaan perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteereistä sekä lukioiden maakunnallisista laatukriteereistä johdettuihin kysymyksiin. Koulun laatuedustaja organisoi päivän, kokoaa tulokset ja toimittaa ne sivistystoimen arviointityötyhmälle.

Koulu laatii elokuun loppuun mennessä toimintasuunnitelman. Siinä asetetut tavoitteet ja arviointikohteet nousevat sivistystoimen kehittämissuunnitelman vuosittaisesta toimenpideosasta sekä koulun oman arviointipäivän tuloksista.

Koulu laatii elokuun loppuun mennessä edellisen lukuvuoden toimintakertomuksen, jonka se toimittaa sivistyslautakunnalle.

Rehtori käy kehityskeskustelut alaistensa kanssa lukuvuoden aikana esimerkiksi opetussuunnitelman pohjalta.

Rehtori suorittaa vuosittain säännöllistä opetuksen seuraamista saadakseen lisätietoa koulun opetus- ja kasvatustyön sujumisesta seuraavasti koulun opettajamäärän mukaan:

• 2-3 opettajaa, 2 seurantakertaa
• 4-9 opettajaa, 4 seurantakertaa
• 10-15 opettajaa, 6 seurantakertaa
• yli 15 opettajaa, 8 seurantakertaa

Seurannat raportoidaan toimintakertomuksessa.