TAUSTAA

• Projektityöskentelyn juuret juontavat 1900-luvun alkuun.
• John Dewey kehitti työkouluidean ja progressiiviseksi pedagogiikaksi kutsutun suuntauksen.
• Myöhemmin Willian Kilpatrick jalosti metodia niin sanotuksi projektimetodiksi.
• Perusajatuksena on käytännön elämästä lähtevä ongelma, projekti, jonka ratkaiseminen etenee tehtävän hahmotuksen, suunnitelman, suorituksen ja arvostelun kautta.

KEMIAN PÄÄTTÖPROJEKTIN TARKOITUKSENA ON

• saada oppilaat työskentelemään yhdessä heitä itseään kiinnostavan aiheen parissa - aiheen saa valita itse (opettajan ennalta antamista vaihtoehdoista)
• yhdessä tapahtuvan toiminta - sosiaaliset taidot
• mahdollisuus eri oppiaineista saatujen tietojen ja taitojen yhdistelemiseen (integraatioon) - ma-fy-ke-geo-bio-tet-atk-ai-kuv-…
• aiheen riittävän väljä muotoilu - työstäminen ja rajaaminen osa projektia!
• harjoitella tehtävänjakoa - kullekin oppilaalle sopiva tehtävä ja rooli - erilaiset osaamiset yhdistyvät
• huomata, että onnistunut projekti yleensä elää, muuttuu ja kehittyy aktiivisen työskentelyn vaiheessa - myös arviointi on perinteistä koetta laaja-alaisempaa - opettaja, muut oppilaat ja ryhmä itse toimivat arvioitsijoina
• että tuotoksen ei tarvitse olla perinteinen esitelmä, vaan se voi olla lähes missä muodossa tahansa (posteri, diaesitys, WWW-sivusto, elokuva, näytelmä,…)
• antaa luonteva tapa opetella ja harjoitella myöhemmässä elämässä eteen tulevien ”oikeiden” projektien käsittelyä - samoja elementtejä kuin koulun ohjatuissa projekteissa

OPPILAIDEN ON SYYTÄ MUISTAA, ETTÄ

• kyseessä on ensisijaisesti kemian projekti - muista kemian näkökulma ja terminologia!
• valmisteluun käytetään joitakin kemian tunteja, mutta työtä on tehtävä myös oppituntien ulkopuolella
• esitellessäsi valmista työtäsi muista, että työryhmä on aiheen asiantuntija - älä esimerkiksi käytä terminologiaa, jota et osaa kuulijoillesi selittää
• monipuolisuus on valttia - käytä kauppoja, koteja, yrityksiä ja koulun välineistöä hyväksesi (esim. kemian oppikirjasta löytyy mukavia tutkimustehtäviä, joita voit kuulijoillasi teettää tai itse ryhmän edessä tehdä)

PROJEKTIN OSA-ALUEET
Projektin sisältö

• Tärkein yksittäinen osa
• Kokonaisarvosanasta 50%
• Arvioidaan erityisesti kemian näkökulmaa ja taitoa soveltaa jo opittua tietoa

Projektin esittely

• Toiseksi tärkein osa
• Kokonaisarvosanasta 30%
• Arvioidaan erityisesti ryhmän todellista asian hallintaa (paperista lukeminen ei ole hyvä esimerkki asian hallinnasta) sekä projektin visuaalista ilmettä

Projektiraportti

• Pienin osa projektia
• Kokonaisarvosanasta 20%
• Arvioidaan ryhmän kykyä arvioida omaa työskentelyään sekä tietysti taitoa laatia raportti asiakirjastandardia käyttäen (huomaa myös lähdeluettelo)

ARVIOINTI

• Ryhmä saa yhteisen arvioinnin
• Sanallinen arviointi
• Numeroarviointi osa-alueittain
• Kokonaisarvosana (painotettu keskiarvo osa-alueista)
• Projektin osuus vastaa vähintään yhden ison kokeen arvosanaa!