Historia

Kappale 1. Esineitä menneisyydestä

- Mitä historia on?
- Se on mennyttä aikaa ja sitä tutkiva tieteenala.

- Historiasta on säilynyt tietoa esineinä, kirjoituksina ja puhuttuna.
- Millainen tieto on luotettavinta?

- Arkeologi tutkii menneisyyttä esineiden ja jäänteiden avulla.

- Esihistoria on aikaa, josta ei ole säilynyt kirjoituksia.
- Historia alkaa kirjoitetusta ajasta.

- Ajanlaskun tarkoitus on jäsentää historiaa.
eaa. Tarkoittaa aikaa ennen ajanlaskun alkua eli ennen vuotta 1.
jaa. Tarkoittaa aikaa ajanlaskun jälkeen. Vuotta 0 ei ole.

Kappale 2. Historian lähteillä

- lähteitä ovat esimerkiksi kirjoitukset, piirustukset, vanhat asumukset jne.
- Niiden avulla voidaan päätellä millaista elämä on ennen ollut.

 

-Lähteet ovat erilaisia. Toiset lähteet ovat luotettavia, toiset eivät.

- Luotettavia lähteitä voi vertailla keskenään. Joku lähde (esim. kirjoitus) voi
olla toista luotettavampi.

- Tutkijat joutuvat yhdistelemään tietoja eri lähteistä à kasataan tiedoista palapeli à
syntyy uutta tietoa.

- Historiaa tutkitaan, jotta voisimme ymmärtää mennyttä aikaa ja sen
kautta myös nykyisyyttä. Historia kertoo, miksi olemme sellaisia kuin olemme.

 

 

3. Kiviesineitä ja vaeltajan elämää
   
   - Kivikausi on ihmisen historian pisin ajanjakso

- Nimi tulee työkaluista, jotka tehtiin kivestä miljoonia vuosia. Metallia ei osattu vielä valmistaa.
- Kivikauden ihmiset osasivat taitavasti työstää kivestä mm. nuolenkärkiä.

- Kivikauden ihmiset selvisivät jääkaudesta (suuri jääpeite koko Pohjois-Euroopan yllä).
- Selviytymisen mahdollisti taito tehdä tulta.

- Ihmiset saivat ravintonsa suoraan luonnosta. Keräämällä marjoja ja sieniä sekä kalastamalla ja metsästämällä.

• Asuinpaikkaa piti vaihtaa usein saaliseläimien mukana.
• Ei kannattanut rakentaa pysyviä asumuksia, vaan kevyitä ja helposti siirrettäviä.

 

• Ihminen kesytti suden kivikaudella. Kesyjen susien jälkeläisistä tuli koiria. Ne suojelivat ihmisiä.

 

• Ötzi on kivikaudella elänyt mies, joka löydettiin Alpeilta jäätyneenä ja muumioituneena.
  - Ötzi oli säilynyt äärimmäisen hyvin jäätymisen ansiosta. Häntä oli ammuttu nuolella.

 

• Tiedemiehet pystyivät jopa selvittämään Ötzin viimeisen aterian (lihaa, leipää, juureksia, hedelmiä)
  
  

4. Salaperäiset luolamaalaukset

- Luolista on löytynyt kivikautisia maalauksia, jotka kuvaavat usein metsästystä tai saaliseläimiä.

- Altamiran luolasta löytyivät ensimmäiset kivikauden luolamaalaukset.

- Luolassa maalaukset säilyvät hyvin (sää ei vaikuta).

- Luolamaalauksia on kaikkialla maailmassa.

- Syitä maalausten tekemiseen ei tiedetä.

- Myös pieniä patsaita on löydetty kivikaudelta.

 

• Catal Höyuk nykyisen Turkin alueella on suurin kivikauden tunnettu kaupunki.
• Siellä asui tuhansia ihmisiä savitiilisissä taloissa.
• Vettä ja ravintoa oli niin paljon, että pysyvä asumus kannatti rakentaa.
• Ei ollut katuja, vaan liikuttiin asuntojen katoilla.
• Kivikauden maalaukset kertovat sen ajan ihmisten ajatuksista.

Kappale 5 – Ihmiset keksivät maanviljelyn

 

• Kivikauden lopulla ihmiset elivät jo kaikkialla maailmassa
• Ruokaa etsiessä tajuttiin, että kasvit kasvavat siemenistä
• Opittiin kylvämään siemeniä ja kasvattamaan kasveja à maanviljely
• Maanviljelyn taidot kehittyivät vähitellen ja sadot paranivat.

 

• Merkkejä maanviljelystä on löydetty eri puolilla maailmaa

 

• Vehnä, riisi, viikuna, hirssi ja hernekasvit olivat ensimmäisiä viljeltyjä.

 

• Arkeologit ovat löytäneet työkaluja maanviljelyyn (sirppejä ja jauhinkiviä)

 

• Ihmiset eivät pystyneet syömään kaikkea kerralla à varastointi saviruukkuihin.
  - Ruokaa jäi varastoon à aikaa jäi muuhun

 

• Kun voitiin asettua yhteen paikkaan à yhteisöt kasvoivat ja kyliä perustettiin.
  - Maanviljely levisi kuitenkin todella hitaasti. Suomen alueelle tuhansia vuosia myöhemmin.

 

• Kotieläimet kehittyivät kivikaudella kesytetyistä (lammas, vuohi, sika, härkä)

 

• Lopulta kylistä tuli isoja kaupunkeja. Maailman vanhin edelleen asuttu kaupunki on Jeriko.