Juutalaisilla on erilaisia suuntauksia ja myös yksittäisten juutalaisten usko vaihtelee. Osa juutalaisista ei usko jumalaan, vaan kokee juutalaisuuden Israelin kansan kulttuuriksi, joka näkyy etenkin maan juhlissa. Moni taas uskoo pyhän kirjan sanaan ja haluaa noudattaa sen ohjeita ja säädöksiä. Hartaat juutalaiset rukoilevat kolme kertaa päivässä. He rukoilevat kotona tai juutalaisten pyhässä rakennuksessa, synagogassa. Julkiseen jumalanpalvelukseen tarvitaan kymmenen yli 13-vuotiasta, sillä juutalaispoika tulee tuossa iässä täysi-ikäiseiksi. Täysi-ikäisen juutalaispojan juhla on nimeltään bar mitsva, tytöllä taas bat mitsva, joka tapahtuu jo 12-vuotiaana.

Synagogaan juutalaismies pukeutuu vetäen harteilleen rukousviitan ja päähänsä pipomaiseen hatun eli kipan. Juutalainen muistelee, kiittää tai ylistää jumalaan rukouksissaan.

Juutalaisuuden tunnetuimmat symbolit ovat Davidin tähti ja menora. Kahdesta päällekkäisestä kolmiosta koostuva, kuusisakarainen Davidin tähti esiintyy myös Israelin lipussa. Kynttilänjalkainen menora kuvaa sitä, kun Jumala puhui Moseksella autiomaassa palavan pensaan muodossa.

Juutalaisilla on vuosikalenteri, joka sisältää paljon erilaisia historiallisia muistopäiviä. Toora on luettava läpi vuoden aikana, ja siksi se on jaettu viikoittain luettaviin osiin.

Juutalainen viettää sapattia lauantaina sen muistoksi, että jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä. Sapatti alkaa auringon laskiessa perjantai-iltana ja päättyy lauantai-iltana. Sapatin aikana rukoillaan, käydään synagogassa, sytytetään kaksi kynttilää ja ruokaillaan yhdessä.

Sapatin lisäksi muutkin vuosijuhlapäivät tulevat raamatusta. Pääsiäinen on viikon kestävä juhla, jolloin muistellaan Israelin kansan vapautumista Egyptin orjuudesta. Pääsiäisen vieton keskeisin osa on Seder-illallinen. Shavuot-juhlaa vietetään seitsemän viikkoa pääsiäisestä ensimmäisten hedelmien kypsyessä. Tällöin muistellaan tooran antoa ja Jumalan ja hänen kansansa välistä liittoa.

Lehtimajajuhla pidetään sadonkorjuun aikana syyskuussa. Se muistuttaa siitä, kuinka Jumala antoi israelilaisten nukkua lehtimajoissa johdatettuaan kansansa pois Egyptistä. Juutalaiset menevät usein Jerusalemin itkumuurin äärelle rukoilemaan ja muistelemaan maanpakoon joutumista ja pyhän temppelin tuhoutumista. Katso livekuvaa itkumuurilta tästä linkistä.

Uudenvuodenjuhla, rosh hashana, pidetään syksyllä. Uutta vuotta vietetään yhteensä kymmenen päivää, joka huipentuu suureen sovituspäivään, jom kippuriin. Uudenvuoden aika on katumusaikaa, sillä juutalaisen perinteen mukaan tällöin ratkaistaan ihmisen kohtalo seuraavaksi vuodeksi. Jom kippur taas on juhlapäivä, jota vietetään paastoten ja synagogassa rukoillen.

Ruoka on tärkeä osa juutalaista uskontoa, ja sen tulee olla sopivaa, kosher. Raamattu antaa siihen tarkat ohjeet, sillä esimerkiksi liharuokaa ei saa nauttia maitotuotteiden kanssa.

Juutalaisten keskuudessa on tapahtunut maallistumista kuten monessa muussakin uskonnossa, mutta edelleen on myös paljon juutalaisia, jotka haluavat noudattaa pyhän kirjan sanaa kirjaimellisesti.