Oletko käynyt syömässä kiinalaisessa ravintolassa? Jos olet, olet todennäköisesti päässyt näkemään pitkäviiksisen ja parrakkaan kiinalaisen 

Keittiöjumala Zao Junin kuvan. Hänen tehtävänään on tarkkailla ja suojella aitiopaikaltaan keittiöstä kiinalaisia perheitä ja raportoida havaintojaan jumalista korkeimmalle, Jadekeisarille.

Kiinan historia on pitkä ja kulttuuri rikas. Vahvat hallitsijat ja raskaat sodat ovat jättäneet jälkensä siihen, mutta toisenlaista vivahdetta ovat tuoneet lukuisat keksinnöt kuten ruuti, silkki ja kastelujärjestelmät. Kulttuuriin kuuluu muinaista kirjallisuutta, koska kirjoitustaito tunnettiin maassa jo varhain. Tosin kertomakirjallisuus syntyi vasta 1300-luvulla. Kauan tätä ennen syntyi tietokirjallisuutta, runoutta ja uskonnollisia kirjoja ja tekstejä.

Kiinalainen kulttuuri on muodostunut ja muokkaantunut tuhansien vuosien kuluessa, monien hallitsijadynastioiden aikana. Musiikkityyli poikkeaa länsimaalaisesta musiikista mm. soittimien osalta. Peking-ooppera on levinnyt laajalle länsimaihin, mutta sitä vastoin ensimmäiset kiinalaiset rockbändit nousivat pintaan vasta 1980-luvulla. Kuvanveisto on taiteista tärkein muoto, ja sitä on harjoitettu jo 3500 vuotta.

Kiinalainen keittiö on levinnyt ympäri maailmaa. Riisin tai nuudelien ympärille on asetettu monenlaisia, usein vastakohdista muodostettuja ruokia. Eri puolilla Kiinaa ruuassa on myös eroja: on sanottu että idässä ruoka on suolaista, etelässä makeaa, lännessä tulista ja pohjoisessa hapanta. Tee on tärkeä juoma ja erityisesti vihreää teetä juodaan paljon.

Kiinan nykykulttuuri on erilaista kaupungeissa ja maaseuduilla. Maaseudulla pidetään tiukemmin kiinni perinteistä ja muutokset tapahtuvat hitaasti. Kaupungeissa ilma on monin paikoin hyvin saastunutta, kuten monet vesistötkin. Työolot ovat monissa tehtaissa huonot ja tarkkailuista huolimatta mm. lapsityövoimaa käytetään. Vaikka Kiina on vaurastunut viime vuosikymmeninä, köyhyys on edelleen suuri ongelma maassa. Vaikea eettinen ongelma ulkomailla onkin halpojen kiinalaisten tuotteiden osto ja kulutus, niin ympäristön kuin ihmisoikeuksien kannalta.