Suomen soilta nostetaan turvetta pääasiassa energiakäyttöön. Biologisesti turve on uusiutuvaa, mutta energianlähteenä luokitellaan uusiutumattomiin hitaan uusiutumisen vuoksi.

Ennen turpeen nostoa suon kasvillisuus raivataan ja suot ojitetaan ja tasoitetaan turpeen kuivattamista varten.

Turpeen tuotanto on aurinkoisista poutasäistä riippuvaista, sillä kentiltä turve siirretään kuivattuna voimalaitoksille.

Polttoturpeen käyttö on energiantuotannossa taloudellisesti kannattavaa, jos turvesuot sijaitsevat voimalaitosten lähellä.

Lannoitettua rahkaturvetta käyttävät ammattilaiset kauppapuutarhoilla ja viherpeukalot kotona. Turve soveltuu taimikasvatukseen, vihannesten ja kukkien kasvualustaksi sekä maanparannusaineeksi esimerkiksi pihanurmikoille. Kasvuturpeen etu on hyvä vedenpidätyskyky.

Turvetta käytetään mm. kasvien kasvualustana.

Turvetta käytetään hevostalleilla ja karjatiloilla kuivikkeena. Siihen imeytyy hyvin nestettä, kaasuja ja ravinteita. Turpeen on huomattu toimivan imeytysaineena pienissä ja isommissa öljyonnettomuuksissa. Sitä käytetään öljyn imeyttämiseen merellä tapahtuneissa havereissa ja maalla pienimuotoisesti huoltoasemilla ja tieliikenneonnettomuuksissa.

Kompostoinnissa turve edistää ilmavuutta ja pidättää kosteutta. Hyvin maatunutta turvetta käytetään perinteikkäästi hoito- ja kylpyturpeena. Suomalaiset ovat kehitelleet kylpyturpeen käytöstä oman versionsa – turvesaunomisen. Suopotkupallon maailmanmestaruuskisat ovat täysin suomalainen innovaatio tässä erikoisten kesätapahtuminen luvatussa maassa.