Lakka eli hilla eli suomuurain on arvokkaimpia luonnonvaraisia marjojamme. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiinia ja on myös hyvä kuidun lähde. Marjojen ostajat maksavat lakasta suuria kilohintoja. Lakan levinneisyysalue on laaja, mutta suurimmat sadot saadaan Lapin soilta. Sadon onnistumiseen vaikuttavat vuosittain voimakkaasti alkukesän hallayöt.

Keltaiset mehevät marjat kypsyvät eri osissa Suomea heinäkuun puolivälin jälkeen, vaikka kukinta on alkanut Lapissa noin kuukautta myöhemmin kuin Etelä-Suomessa. Kasvukauden lyhyyttä korvaavat Pohjois-Suomessa pitkät valoisat päivät. Lakka tunnetaan eri puolilla Suomea eri nimillä. Mitä näistä nimistä itse käytät: hilla, lakka, suomuurain, valokki vai lintti?

Hilla on suon arvomarja.

Soillamme kasvaa kahta karpalolajia: isokarpalo ja pikkukarpalo. Käytön kannalta niissä ei ole juuri muuta eroa kuin se, että isokarpalon marja on noin puolet pikkukarpalon marjaa suurempi. Karpalo on hyvä C-vitamiinin lähde. Karpalot sisältävät luonnostaan säilymistä edistävää bentsoehappoa. Isokarpaloa kasvaa eniten Keski- ja Etelä-Suomessa märillä rahkasammaleisilla soilla.

Pikkukarpalo on yleisempi Pohjois-Suomessa, ja se kasvaa kuivemmilla soilla. Syvänpunaiset marjat kypsyvät syksyllä, ja ne ovat poimintakunnossa varsinaisesti vasta ensimmäisten pakkasten jälkeen. Pakkanen nostaa marjojen sokeripitoisuutta ja pienentää happamuutta. Innokkaimmat marjastajat käyvät poimimassa talven pehmittämiä karpaloita keväälläkin lumen sulettua.

Karpalo on herkullinen suon marja.