4.4 Etenevän mannerjään synnyttämiä merkkejä Tampereella
Mannerjään hiomia silokallioita syntyi myös Tampereen kallioperään. Usein niissä on näkyvillä luoteesta kaakkoon suuntautuvia uurteita, jotka ovat syntyneet jään mukanaan kuljettaman kiviaineksen hieroessa kallion pintaa. Tällaisia silokallioita hyvin säilyneine uurteineen on nähtävissä mm. Näsijärven rantakallioilla (kuva).
Joissain kallioissa voi nähdä ristiuurteita, jotka kertovat jäämassojen kulutuksesta eri aikoina.
Siirtolohkareet ovat mannerjään kuljettamia isoja kivenlohkareita, jotka ovat jääneet niille sijoilleen, joihin jää on ne jättänyt. Tampereelta löytyy paljon merkkejä niistä.
Esimerkiksi Maaniityssä Ojalan alueella oleva iso siirtolohkare rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi joulukuussa 2017, kun juhlittiin Suomen 100-vuotista historiaa (kartta). Suurikokoisella siirtolohkareella on pituutta noin 14 metriä, leveyttä noin 6 metriä ja korkeutta noin 7 metriä. Katso suojelupäätös ja valokuvia siirtolohkareesta.
Oheisessa kuvassa on Löytänänsaaren kärjessä sijaitseva iso, haljennut siirtolohkare.
Drumliinit syntyivät jään mukanaan kuljettamasta maa-aineksesta, kun etenevä jää ylitti kallion ja kasasi sen taakse kulkusuuntansa mukaisen pitkänomaisen moreeniselänteen.
Näitä muodostumia Tampereen seudulta ei löydy, mutta lähikunnista Kangasalta ja Ylöjärveltä löytyy muutamia drumliineja. Esimerkiksi Haralanharju nimestään huolimatta ei ole harju vaan drumliini. Ylöjärven Lehtikankaan drumliini lasketaan seudullisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Moreenimuodostumat verhoavat Tampereen kallioperää lähes kauttaaltaan ohuena muutamia metrejä paksuna kerroksena. Näiden päälle on usein vielä kerrostunut hienompia maalajeja, kuten savea. Maalajeista kerrotaan enemmän luvussa kuusi.