Itämeren vaiheita



Tampere vapautui lopullisesti mannerjäästä noin 11 000 vuotta sitten. Tuolloin Yoldiameri peitti alleen koko kaupungin alueen muutamaa mäkeä lukuun ottamatta. Nämä silloiset Yoldiameren saaret ovat nousseet maankohoamisen seurauksena nykyiselle noin 160 metrin korkeudelle merenpinnasta. Veden pinta alkoi mm. maankohoamisen seurauksena laskea ja veden alta paljastuvat harjujen rinteet joutuivat rantavoimien armoille. Aallot ja virtaukset huuhtoivat paljastuvaa maa-ainesta luoden rinteeseen rantatörmiä ja -tasanteita. 


Jäätikön peräännyttyä Skandien vuoristoon ja meriyhteyden katkettua Atlantille, syntyi Ancylusjärvi, jonka rantatörmiä näkyy myös harjun rinteillä mm. noin 117 metrin korkeudella. Näiden kahden Itämerivaiheen aaltojen ja virtausten vaikutus on selkeimmin näkyvillä harjujemme rinteillä, koska
Litorinameren vaikutus ei enää yltänyt Tampereelle saakka.

Laajimmillaan Anculysjärvi peitti laajoja alueita Tampereesta. Esimerkiksi koko nykyinen ydinkeskustan alue oli käytännössä veden alla, mutta Pyynikin harju taas kohosi järvestä pitkänä niemenä. Vesi oli niin korkealla, että Kangasalan Kirkkojärvestä oli yhteys Kaukajärven murroslaaksoa pitkin Anculysjärveen.

Maankohoamisen seurauksena Näsi- ja Pyhäjärvi kuroutuivat erilleen Pyynikinharjun toimiessa luonnollisena patona näiden kahden järven välissä. Tässä vaiheessa Näsijärven lasku-uomana toimi Lapuanjoki, joka virtasi jo siihen aikaan kohti Pohjanlahtea.

Maa alkoi nousta nopeasti heti mannerjään painon vähentyessä, mutta maa ei kohonnut samaan tahtiin joka paikassa vaan esimerkiksi Näsijärven pohjoisosat nousivat nopeammin kuin eteläosat. Tämä aiheutti Näsijärven eteläosan tulvimista. Suurimmillaan veden nousu oli noin 7 000 vuotta sitten, jolloin paine Pyynikin harjua kohti alkoi olla kestämätön. Oli vain ajan kysymys, koska vesi murtaisi itselleen tien läpi harjun.

Kartta: Muinainen Tammerkoskijärvi lainehti nykyisen Tampereen keskustan päällä. 

Maankohoamisen seurauksena järvet olivat aiheuttaneet muinaisen Tammerkoskijärven synnyn nykyisen keskustan päälle. Vettä kertyi järveen ajan kuluessa yhä enemmän ja enemmän, kunnes Tammerkoskijärven veden valtava voima puhkaisi itselleen uoman etelään noin 5400-6900 vuotta sitten. Tämän seurauksena Näsijärven pinta laski muutaman metrin ja Pyhäjärven pinta nousi.

Nykyään vedet virtaavat Näsijärvestä Tammerkosken kautta Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjoen kautta Itämereen. 


Kalevanharju näkyy taustalla Yliopistonkadun päässä. Kuljettaessa Kalevanharjulta pohjoiseen näkyy selvästi pinnanmuodoissa notko. Tammerkoskijärvi on mahdollisesti lainehtinut täällä saakka. Vasemmalla näkyvä vaalea rakennus on Tampere-talo, jossa sijaitsee mm. Muumimuseo. © Juha Salminen