Skandien vuoristosta valuva jäämassa raastoi alla olevaa maankamaraa, joka lisäksi painui jään valtavan painon alla lommolle. Jää hioi kalliota ja irrotti siitä erikokoisia palasia, jotka kulkeutuivat liikkuvan jään mukana satoja kilometrejä synnyinpaikaltaan.

Osan kiviaineksesta jää murskasi erikokoiseksi maa-ainekseksi, joka sekoittui ja levisi jään mukana lähes joka kolkkaan Pohjolaa. Näin syntyi maamme yleisin maalaji moreeni. Se sisältää erikokoista ainesta suuremmista lohkareista aina hiekkaan ja saveen.

Osa moreenista kulkeutui mannerjään pohjassa ja iskostui jään puristuksessa tiukaksi moreenipatjaksi, joka peittää suurta osaa kallioperäämme.

Jäätikkö on rikkonut kalliota ja kuljettanut hiekkaa ja kiveä. Kun jäätikkö on sulanut pois, jäljelle on jäänyt moreeni-maalajia.

Jään mukanaan kuljettama aines hioi kallioperää sileäksi. Kallioiden vastasivut hioutuivat eniten suojanpuolen jäädessä rosoisemmaksi. Jään liikesuunnan voi päätellä silokallioon piirtyneistä uurteista, jotka syntyivät jään alapintaan kiinnittyneiden lohkareiden kovertaessa ne kallioperään. Esimerkiksi Helsingin Kaivopuistossa voi tutustua silokallioon.

Virtaava jää kuljetti mukanaan myös valtavan kokoisia siirtolohkareita, joita saattoi kellua jäävuorten sisällä satojen kilometrien päähän synnyinpaikaltaan.

Skandeilta etenevä jää muotoili myös vuoriston laaksoja U-kirjaimen muotoisiksi. Niillä paikoilla, jossa jää laskeutui mereen, syntyi vuonoja. Erityisen runsaasti niitä löytyy Norjan rannikolta.

Norjan vuonomaisemaa. (Kuva: Jay Mantri).