Lehmä ja nauta

Nauta on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs.

Naaraspuolista nautaa kutsutaan lehmäksi, urospuolinen nauta puolestaan on sonni tai härkä. Nuoret ovat vasikoita, ja hieman jo isompi, poikimaton lehmä on hieho.

Nauta syö pääsiassa heinää ja ruohoa. Kesällä ne laiduntavat ulkona ja syövät niille kasvatettua nurmea.

Talvella ne asustavat navetassa tai pihatossa. Talvella niiden ravinto koostuu kuivasta heinästä ja säilörehusta sekä pienistä määristä väkirehua.

Naudan ruuansulatus pystyy sulattamaan heinää ja muita kasveja moniosaisen mahalaukkunsa avulla.

Se koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta ja juoksutusmahasta. Naudat ahmivat ravinnon aluksi pötsiinsä.

Märehtiessään ne palauttavat ruokapallon ruokatorvea pitkin takaisin suuhunsa ja pureskelevat sen hienommaksi. Näin nauta saa hyödynnettyä kasvien sisältämät ravintoaineet tarkemmin.

Ihminen on hyödyntänyt nautaa kotieläimenä jo tuhansia vuosia. Maidosta voidaan valmistaa juotavien maitotuotteiden lisäksi mm. juustoa, kermaa, jäätelöä ja jogurttia.

Naudanlihaa syödään monessa muodossa, mm. paistina, fileenä ja jauhelihana. Myös sisäelimet ja kieli voidaan hyödyntää keittiössä.

Hindu-uskontoa tunnustavissa maissa, muun muassa Intiassa, nauta on pyhä eläin eikä sen lihaa syödä.

Kuva: Maito lypsetään lehmästä.