4. Ruokaa ulkomailta
Viljaa ulkomailta
Viljaa tuodaan ulkomailta hyvinäkin viljavuosina, sillä aina ei kotimainen leipävilja täytä leipomoiden laatuvaatimuksia. Sanotaan, että sakoluku on liian alhainen, eikä siitä saa kunnon taikinaa. Pastaan käytettävää durum-vehnää ei Suomessa viljellä lainkaan, vaan sitä tuodaan Välimeren maista.Riisi ja maissi tuodaan ulkomailta.
Kaikkia viljalajeja ei viljellä Suomessa riittäviä määriä. Rukiista noin puolet tuodaan ulkomailta.
Huonona satovuonna lähes kaikkia viljoja tuodaan ulkomailta. Tämä mahdollistaa sen, ettei viljasta tule puutetta katovuonnakaan, kuten ennen vanhaan.
Jos entisaikaan tuli katovuosi, viljaa pyrittiin korvaamaan muilla elintarvikkeilla tai laittamalla jauhon sekaan männyn kuoren alta saatavaa nilaa. Sellaista kutsuttiin pettuleiväksi. Se ei maistunut yhtä hyvältä, mutta sisälsi ihmiselle tärkeää proteiinia.
Hedelmät ja marjat
Pohjoisesta sijainnista johtuen maassamme voidaan kasvattaa hedelmiä hyvin rajoitetusti. Omenatkin kasvavat vain Etelä- ja Keski-Suomessa ja niitä on saatavilla enintään jouluun saakka.
Suomessa ei voida kasvattaa monia trooppisia hedelmiä. Tällaisia ovat mm. appelsiini ja kiivi. Koska ihmiset haluavat syödä trooppisia hedelmiä, niitä on tuotava ulkomailta.
Marjoja ei tarvitse tuoda ulkomailta, sillä marjojen kasvukausi on lyhyempi ja sijoittuu keskikesään. Silloin monia kotimaisia marjoja, mm. mansikkaa ja vadelmaa, on runsaasti saatavilla. Niitäkin tuodaan ulkomailta etenkin pakasteina, mutta kotimaisten marjojen puhtaus on niiden valtti. Ulkomaisia vadelmia ei suositella syötäväksi keittämättä.
Ulkomailta tuotavia hedelmiä. Kuvassa mm. veriappelsiini, mandariini, kookospähkinä, omena, ananas, sitruuna, banaani ja kiivi.
Suomessa ei voida kasvattaa monia trooppisia hedelmiä. Tällaisia ovat mm. appelsiini ja kiivi. Koska ihmiset haluavat syödä trooppisia hedelmiä, niitä on tuotava ulkomailta.
Marjoja ei tarvitse tuoda ulkomailta, sillä marjojen kasvukausi on lyhyempi ja sijoittuu keskikesään. Silloin monia kotimaisia marjoja, mm. mansikkaa ja vadelmaa, on runsaasti saatavilla. Niitäkin tuodaan ulkomailta etenkin pakasteina, mutta kotimaisten marjojen puhtaus on niiden valtti. Ulkomaisia vadelmia ei suositella syötäväksi keittämättä.
Ulkomailta tuotavia hedelmiä. Kuvassa mm. veriappelsiini, mandariini, kookospähkinä, omena, ananas, sitruuna, banaani ja kiivi.
Liha ja lihajalosteet
Lihaa ja lihajalosteita tuodaan Suomeen yhä enemmän. Syynä on osittain kotimaisen tuotannon täydentäminen, mutta myös ulkomaisen lihan halvempi hinta.Lihaa tuodaan eniten Saksasta, Tanskasta, Brasiliasta ja Puolasta. Varsinkin sianlihan tuonti on lisääntynyt kotimaisen tuotannon vähenemisen vuoksi.
Pieniä määriä tuodaan sellaista lihaa, jota ei kotimaassa tuoteta lainkaan. Esimerkiksi saksanhirven lihaa myydään monissa kaupoissa.
Lihaa tuodaan myös lihajalosteina. Esimerkiksi pekonia, kinkkua, makkaroita ja lihapullia tuodaan rekoilla ulkomailta.
Jos ostat kotimaista lihaa, tiedät tarkalleen sen tuotantotavat ja jopa sen, miltä maatilalta liha on peräisin.
Kotimaista ruokaa pidetään puhtaana ja turvallisena vaihtoehtona.
Kala
Suurin osa Suomessa syötävästä kalasta on ulkomailta tuotua. Määrällisesti suurin tuontikala on norjalainen lohi. Sitä kasvatetaan Pohjois-Norjassa suuria määriä kalantuotantolaitoksissa. Osa lohista tuodaan Suomeen tuoreina, osa pakastetaan kuljetusta varten.
Tonnikala on tärkein kauppojen hyllyjen kalasäilyke. Tonnikala kasvaa parvina lämpimissä merissä. Moni tonnikalalaji on nykyisin uhanalainen.
Kalaa tuodaan pieniä määriä myös todella kaukaa.
Kaupan kalatiskistä voit löytää thaimaalaista tonnikalaa tai vietnamilaista pangasiusta.
Tuontikalaa on tarjolla myös erilaisina kalajalosteina: kalapuikkoja norjalaisesta seitistä, turskafileitä, kalapullia tai -pihvejä jne.
Katkaravut on tuotava ulkomailta. Ulkomaisia, kasvatettuja rapuja saa kaupoista pakasteena ympäri vuoden.
Tiivistelmä
- Suomen viileä ilmasto ei mahdollista kaikkien hedelmien ja esimerkiksi riisin viljelyä.
- Suomeen tuodaan lihaa ja kalaa ulkomailta. Mm. tonnikala on lämpimien merien kala.
- Kotimaista ruokaa kannattaa suosia.
