Luku 2

B2
Esimerkkejä korjatuista virkkeistä:
a) Omavaraiset eli autotrofiset eliöt pystyvät valmistamaan itse tarvitsemansa ravinnon.
b) Kaikki eliöt koostuvat ainakin yhdestä solusta, jota ympäröi solukalvo.
c) Kaikki eliöt pystyvät aistimaan ympäristöään, mukaan lukien bakteerit.
d) Kaikki eliöt voivat lisääntyä suvullisesti ja/tai suvuttomasti.
e) Evoluutiota tapahtuu kaikilla lajeilla.

B3
a) Kemiallinen rakenne
b) Evoluutio
c) Lisääntyminen
d) Itsesäätelykyky / ärtyvyys
e) Elinkaari / lisääntyminen
f) Yksilöllisyys

B4
a) Pieni paine, kylmyys, korkea säteilyn määrä, vähän happea
b) Suolaisuus (vettä suhteellisesti vähemmän)
c) Alhaiset lämpötilat, tuulisuus, pimeys / vähän säteilyä
d) Happamuus, hapettomuus, ei säteilyä
e) Pimeys / energianlähteen puute, paine, lämpötila (joissain tapauksissa)
f) Kylmyys, pieni paine, runsas säteily, ei happea tai muitakaan kaasuja

B5
a) Ravinnonlähteen (esim. glukoosi), vettä
b) Hiilidioksidia, vettä, joskus etanolia
c) Soluhengityksessä ja/tai etanolikäymisessä

B6
Elämää rajoittavat tekijät muuttuvat: Kohti napa-alueita mentäessä on pienempi lämpötila, vähemmän säteilyä ja olosuhteet vaihtelevat enemmän (vuodenajat).

B7
a) Solun kemiallinen rakenne muuttuu, biomolekyylien (esim. entsyymien) toiminta häiriintyy, tapahtuu ei-toivottuja kemiallisia reaktioita.
b) Jotkin bakteerit ja arkeonit.
c) Kuumassa entsyymien toiminta heikkenee ja nestetasapaino häiriintyy. 
d) Solujen toiminta hidastuu ja kemialliset reaktiot hidastuvat. Samalla verenkierto hidastuu. Nämä seikat vähentävät vaurioiden syntymistä.
e) Muilla planeetoilla ei ole nestemäistä vettä (pois lukien Jupiterin ja Saturnuksen kuut), mutta Marsissa on saattanut aikaisemmin olla nestelmäistä vettä. Säteilyn määrä on Maata kauempana olevilla planeetoilla pienempi, mutta Venuksessa ja Merkuriuksessa liian suuri. Venuksen ja Merkuriuksen lämpötila on liian korkea, Marsin ja jättiläisplaneettojen liian matala (pois lukien Jupiterin ja Saturnuksen kuiden sisäosat). Jättiläisplaneettojen sisäosissa paine on liian korkea elämälle.

B8
a) Korkea lämpötila tuhoaa mikrobien biomolekyylit, esimerkiksi entsyymit.
b) Mikrobien solutoiminta hidastuu alhaisessa lämpötilassa. Solurakenne voi rikkoutua pakastettaessa.
c) Mikrobien solutoiminta hidastuu alhaisessa lämpötilassa.
d) Veden poistaminen estää mikrobien kasvua. (Sokeri ja suola poistavat kosteutta.)
e) Veden poistaminen estää mikrobien kasvua.

C9
a) Kemiallinen rakenne samankaltainen kuin elävillä eliöillä, yksilöllisyys, elämänkaari ja kasvu, lisääntyminen ja perinnöllisyys, evoluutio
b) Niiltä puuttuvat osa eliöille yhteisistä piirteistä: itsenäinen lisääntymiskyky, oma aineenvaihdunta ja solurakenne.
c) Virussairauksia on listattu esimerkiksi tänne: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Virustaudit

C10
a) Vesi on vedyn ja hapen muodostama kemiallinen yhdiste. Veden ominaislämpökapasiteetti on suuri, jonka ansiosta vesi pystyy sitomaan ja vapauttamaan lämpöä (tasaa lämpöoloja). Vesi on hyvä liuotin ja kuljetin. Veden eri olomuodot esiintyvät kaikki maapallon olosuhteissa. Veden pintajännitys tekee veden rajapinnalle erityisiä ominaisuuksia. Vesi on tiheimmillään +4 celsiusasteessa ja se laajenee jäätyessään.
b) Nestemäisellä vedellä on monia elämälle tärkeitä ominaisuuksia, sillä elämä syntyi meressä. Jokainen eliö tarvitsee vettä elääkseen: kaikki eliöt (solut) rakentuvat vedestä. Solujen elintoiminnot ja kemialliset reaktiot perustuvat veteen liuenneiden aineiden välisiin reaktioihin. Vesi on myös monien reaktiosarjojen lähtöaine, esimerkiksi fotosynteesissä.

C11
Tehtävässä voi verrata esimerkiksi sademetsävyöhykettä ja tundraa tai muita vastaavalla tavalla eroavia kasvillisuusvyöhykkeitä.

Elämän edellytykset Sademetsä Tundra
Säteilyn määrä Korkea, tosin pilvet vähentävät säteilyä Vähäinen, vaihtelee runsaasti vuodenaikojen mukaan
Lämpötila Korkea, lämpötila aina plussalla Matala, lämpötila nousee plussan yläpuolelle vain kesäisin, talvella aina lunta ja pakkasta
Veden määrä Runsas, runsaasti myös sateita Vesi pääosin jäänä ja lumena, jolloin se ei ole eliöiden saatavissa
Paine Normaali ilmanpaine Tundran kaltaista vuoristokasvillisuutta myös vuoristoissa, jossa on pienempi ilmanpaine

C12
a) Hypoteesi esimerkiksi: koeläimet hakeutuvat toisaalta kosteaan ja toisaalta pimeään elinympäristöön.
b) Maasiirat ja kastemadot suosivat kosteita ja varjoisia elinympäristöjä. Vaikka maasiirat elävät maalla, ne hengittävät kiduksilla ja välttävät siksi kuivia ympäristöjä. Niitä löytyy kivien ja oksien alta ja ne liikkuvat mieluiten öiseen aikaan jolloin ilmankosteus on suurempi kuin päivällä. Kastemadot ottavat happea ihon läpi, joten kastemadon pinnan tulee pysyä kosteana ja limaisena. 
c) Opiskelijan tulosten mukaisesti
d) Opiskelijan tulosten mukaisesti


C13
a) Riittävä kosteus ja riittävä lämpötila.
b) Kuivattamalla / suolaamalla / sokeroimalla niitä, pitämällä suljettuina matalassa lämpötilassa – myös muut säilöntämenetelmät käyvät.
c) Homeet tuottavat itiöitä, jotka pienen kokonsa vuoksi liikkuvat helposti ilmassa. Ilmasta niitä laskeutuu elintarvikkeisiin.

C14
a) Karhukaiset ovat toisenvaraisia eli ne saavat energiansa ympäristössään olevista biomolekyyleistä. (Ravintonaan ne käyttävät kuollutta kasvimateriaalia ja bakteereja.)
b) Jäätyvä vesi muodostaa kiteitä, jotka rikkovat solut.
c) Karhukaiset voivat muodostaa lepomuotoja, joissa veden määrä on vähäinen.
d) Esimerkiksi monet muut mikrobit.