Luku 14

B4
a) Autotrofisuus eli omavaraisuus tarkoittaa sitä, että eliö pystyy tuottamaan oman ravintonsa esimerkiksi fotosynteesin avulla.
b) Sukupolvenvuorottelussa eliö lisääntyy vuorotellen suvullisesti ja suvuttomasti.
c) Alkeellisilla kasveilla (viherlevät ja sammalet) ei ole varsinaisia lehtiä, vartta ja juuria), joten niitä kutsutaan sekovarrellisiksi.
d) Putkilokasveihin kuuluvat sanikkaiset ja siemenkasvit. Niillä on varressa veden kuljetukseen erikoistunut johtosolukko.
e) Kaksineuvoisuus (kasveilla) tarkoittaa sitä, että samassa kukassa on sekä emiö että heteitä.
f) Yksikotisuus tarkoittaa sitä, että kasvien heteet ja emit sijaitsevat eri kasviyksilöiden kukissa.
g) Sikiäin on kukan osa, jossa siemenaihe sijaitsee. Hedelmöityksen jälkeen sikiäimeen kehittyy siemen.

B5

a) Kortteet, lieot ja saniaiset kuuluvat itiökasveihin.
b) Kaikkia yhdistää se, että ne ovat putkilokasveja, eli niillä on juuret, varsi ja lehdet. Liekojen lehdet ovat neulasmaisia. Saniaisten lehdet ovat leveät ja liuskoittuneet. Kortteiden lehdet ovat ohuita, haarovia ja hentoja.
c) Yhteisiä piirteitä ovat lisääntyminen itiöiden avulla ja varjoisat ja usein kosteat elinympäristöt. Erona kasveilla on mm. lehtien erilainen rakenne sekä erilaiset elinympäristövaatimukset.

B6
2.
a) Yksineuvoinen: Eliö, joka edustaa vain yhtä sukupuolta. Kasveista puhuttaessa kasvi, jonka kukassa on vain heteitä tai emiö (emilehdet), mutta ei molempia.
b) Kaksineuvoinen: Eläin, joka tuottaa sekä koiras-, että naaraspuolisia sukusoluja. Kasvit, jolla on sekä emiö (emilehdet) että heteet samassa kukassa, ovat kaksineuvoisia.
c) Yksikotinen: Kasvia, jossa saman yksilön kukissa on sekä hede- että emilehtiä, sanotaan yksikotiseksi. Yksikotisten kasvien kukat voivat olla joko yksi- tai kaksineuvoisia. Kasvien lisäksi muitakin eliöitä voidaan sanoa yksikotisiksi, jos yksilö tuottaa sekä naaras- että koirassukusoluja.
d) Kaksikotinen: Kasvi, jonka yksineuvoiset kukat ovat eri yksilöissä.
e) Itsepölytys: Kukka pölyttyy samasta kukasta peräisin olevalla siitepölyllä. (Kukka voi pölyttyä myös samassa kasvissa olevasta eri kukasta peräisin olevalla siitepölyllä. Seuraa itsesiitos, jossa samasta yksilöstä peräisin olevat sukupuolisolut yhtyvät.)
f) Ristipölytys: Kukka pölyttyy toisen kasviyksilön siitepölyllä. Seuraa ristisiitos, jossa eri yksilöistä peräisin olevat sukupuolisolut yhtyvät.
3. Itsesteriiliydellä tarkoitetaan sitä, että kasvin oman siitepölyn hedelmöittämät siemenaiheet jäävät usein kehittymättä.

B7
Suomalaisia lajiesimerkkejä:
a) Viherleviin kuuluvat esim. ahdinparrat, näkinparrat, suolilevät sekä Chlorella- ja Volvox-levät.
b) Sammaliin kuuluvat esimerkiksi rahkasammalet, karhunsammalet, kynsisammalet, maksisammalet, erilaiset lehväsammalet, näkinsammalet, palmikkosammalet ja liekosammalet.
c) Sanikkaisiin kuuluvat esimerkiksi erilaiset lieot, kortteet, noidanlukot ja käärmeenkielet. Yleisiä suomalaisia sanikkaislajeja ovat mm. katinlieko, metsäkorte, peltokorte, hiirenporras, metsäalvejuuri, metsäkorte, metsäimarre ja kotkansiipi.
d) Siemenkasveihin kuuluu hyvin suuri joukko erilaisia kasvilajeja. Sekä paljassiemeniset että koppisiemeniset kasvit (kukkakasvit) ovat siemenkasveja.

B8
a) Sopulit, perhosten toukat, hyppyhäntäiset, punkit ja kovakuoriaiset.
b) Sammaleet ovat ainakin 200 miljoonaa vuotta vanhoja.
c) Maksasammalet ja lehtisammalet.

C9
a) Kukan rakenteessa tulee esittää (verholehdet), terälehdet, heteet ja emi.
b) Esimerkiksi seuraava: "Kasvien pölytys voi tapahtua hyönteisten välityksellä, jolloin ne kuljettavat heteistä siitepölyä emiin, minkä ansiosta tapahtuu hedelmöitys."
c) Kukat voivat olla hyönteis- tai tuulipölytteisiä. Hyönteispölytteisillä kasveilla kukan väri ja koko, tuoksu, meden määrä, siitepölyn määrä sekä kukinnan ajankohta ja kesto vaikuttavat lisääntymiseen. Tuulipölytteisillä kasveilla siitepölyn määrä ja kukan rakenne edistävät siitepölyn leviämistä.

C10
a) Ensimmäiset maksasammaleet ilmeistyivät arviolta noin 400 miljoonaa vuotta sitten.
b) Sammalten juurtumahapset toimivat juurten tavoin. Lisäksi sammaleet voivat ottaa suoraan vettä ja ravinteita varren ja lehtien avulla ympäristöstään.
c) Sammalia tavataan monenlaisissa eliympäristöissä, mutta erityisesti ne viihtyvät kosteissa ja ravinteikkaissa ympäristöissä.
d) Sammaleet lisääntyvät (suvuttomasti) itiöiden avulla. Itiöstä kehittyy ensin alkeisrihma ja sitten sammalkasvi. Sammalet lisääntyvät suvullisesti siittiöiden ja munasolujen avulla. Kun siittiö ja munasolu kohtaavat, muodostuu sammaleeseen itiöpesäke. Siinä muodostuu itiöitä, jotka levittävät lajia uusille kasvupaikoille.
e) Kunkin kasvupaikan yhteydessä on kuvaus siitä sekä siinä esiintyvistä lajeista.

C11
a) Koivu on tuulipölytteinen, joten sen ei tarvitse houkutella pölyttäjiä. Näin ollen sen kukat ovat pienet ja ne eivät tuoksu. Tuulipölytteiselle kasville ominaisesti sen heteet roikkuvat siten, että tuuli varistaa niistä siitepölyä helposti ympäristöön.
b) Pölytys voi tapahtua tuulen, veden, hyönteisten, lepakoiden tai lintujen avulla. Siemenkasvit voidaan jakaa tuuli- ja hyönteispölytteisiin kasveihin. Tuulipölytteisten kasvien kukat ovat usein vaatimattomia: pieniä, tuoksuttomia ja värittömiä. Siitepölyhiukkasia on runsaasti ja ne ovat kevyitä. Lisäksi heteet ovat roikkuvia, jotta tuuli saa niiden siitepölyn helposti liikkeelle. Hyönteispölytteisten kasvien kukat houkuttelevat pölyttäjiä isoilla, värikkäillä ja tuoksuvilla kukilla. Siitepölyhiukkaset ja emin luotti ovat tahmeita, jolloin siitepöly takertuu sekä pölyttäjiin että emin luottiin. Heteet ja emi sijaitsevat kukassa niin, että hyönteisen käydessä kukassa se koskee niitä pölyttäen samalla kasvin.
c) Tuulipölytteisen.
d) Esimerkiksi leppä, pähkinäpensas, pujo ja heinät aiheuttavat siitepölyallergiaa.
e) Siitepölyä voi kulkeutua ilmavirtojen mukana Keski-Euroopasta jo aikaisin keväällä.
f) Jos saman yksilön kukissa on sekä hede- että emilehtiä, sanotaan kasvia yksikotiseksi. Yksikotisten kasvien kukat voivat olla joko yksi- tai kaksineuvoisia.
g) Tuulipölytteisiä kasveja ovat mm. lehtipuut, heinäkasvit ja pujo.

C12
a) Lajien risteytymistä voi estää esimerkiksi eriaikainen kukinta ja sukusolujen yhteensopimattomuus.
b) Omenapuiden kukkien pölyttymiseksi pitää valita lähekkäin aina sellaiset lajikkeet, joiden siitepöly soveltuu pölytykseen. Lajikkeet voivat pölyttää toisensa ristiin ja niiden kukinnan pitää ajoittua samaan aikaan.
c) Kuvassa tapahtuu hyönteisen suorittama pölytys.
d) Siemenkasvin lisääntyminen vaatii pölytyksen. Pölytyksessä siemenkasvin heteen siitepölyä kulkeutuu toisen kukan emin luotille, josta seuraa hedelmöitys.
e)  Koevoluutiolla eli rinnakkaisevoluutiolla tarkoitetaan kahden lajin välistä toisistaan riippuvaa evolutiivista kehitystä. Esimerkiksi pölyttäjät ovat riippuvaisia kukkien medestä ja kasvit puolestaan hyötyvät hyönteisistä pölyttämisen takia.
f) Kukan väri, koko ja tuoksu houkuttelevat pölyttäjiä. Lisäksi emin luotti on tahmea, jolloin siitepöly takertuu sekä pölyttäjiin että emin luottiin. Heteet ja emi sijaitsevat kukassa niin, että hyönteisen käydessä kukassa se koskee niitä pölyttäen samalla kasvin.

C13
a) Pölytyksen jälkeen tapahtuu emin sikiäimessä kaksoishedelmöitys. Siitepölystä itää siiteputki emin siemenaiheen luokse. Siitepölyhiukkasista kehittyy kaksi siiteputken tumaa. Toinen näistä tumista hedelmöittää munasolun, josta kehittyy siemenaihe. Toinen siiteputken tuma hedelmöittää sikiäimen keskussolun ja näin kehittyy siemenvalkuainen.
b) Tuulipölytys, itsepölytys, lintujen tai lepakkojen suorittama pölytys, pölytys veden välityksellä.
c) Ekosysteemipalvelulla tarkoitetaan jotain luonnon ihmiselle tarjoamaa aineetonta hyötyä. Esimerkiksi hyönteisten suorittama ravintokasvien pölytys on viljelijälle ilmainen ekosysteemipalvelu.