Luku 13
B4
a) Tieteellisen nimen ensimmäinen osa kertoo suvun (Larus = lokit), johon eliö kuuluu. Larus canus on siis lokkilaji.
b) Luokittelun tarkoituksena on se, että tutkijat kaikkialla maailmassa tietävät yksiselitteisesti, mitä lajia muut tutkijat tarkoittavat tutkimuksissaan, kun käytetään kaikkialla samoja tieteellisiä nimiä ja nimet ovat pysyviä.
c) Kunta: Eläinkunta, Luokka: Linnut, Lahko: Rantalinnut, heimo: Lokit, Suku: Lokit
d) Aikuisen yksilön höyhenpeitteessä on mustaa ja valkoista tai harmaan sävyjä. Lokit ovat kaikkiruokaisia, rannikoilla ja sisävesillä esiintyviä lintuja. Ne pesivät maassa.
e) Larus sp. ”Larus sp.” tarkoittaa käytännössä, että lintu on tunnistettu Larus-sukuun kuuluvaksi lokiksi mutta lajia ei tiedetä. Merkintä ”sp.” johtuu latinan sanasta species, ’laji’. Sitä käytetään suvun nimen jäljessä osoittamassa tarkemmin määrittämätöntä lajia.
f) Merkintä tarkoittaa sinisorsan ja harmaasorsan risteymää eli hybridiä. Sitä ilmaistaan käyttämällä × -merkkiä risteytyneiden kantalajien nimien välissä. Ristiriita lajikäsitteen määrittelyn kanssa johtuu siitä, että yleensä vain saman lajin yksilöt kykenevät lisääntymään keskenään.
g) Lajinimen perässä oleva kolmas nimiosa tarkoittaa alalajia. Suomenselkälokki (Larus fuscus fuscus) on selkälokin alalaji.
B5
a) susi: eläimet
b) voikukka: kasvit
c) kärpässieni: sienet
d) kolibakteeri: bakteerit
e) ahdinparta: protistit
f) ameba: protistit
B6
a) Ero: eläimet eivät yhteytä
Samankaltaisuus: monisoluisia, aitotumaisia
b) Erot: sienet eivät yhteytä, osa sienistä on yksisoluisia, sienten soluseinä on kitiiniä, kun taas kasvien selluloosaa
Samankaltaisuus: aitotumaisia.
c) Erot: bakteerit ovat esitumaisia ja yksisoluisia
Samankaltaisuus: osa bakteereista kykenee yhteyttämiseen (kemosynteesi).
d) Erot: arkeonit muistuttavat geeneiltään enemmän aitotumaisia eliöitä kuin bakteereja; arkeonit eivät tiettävästi aiheuta sairauksia.
Samankaltaisuudet: Ne ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia, esitumaisia ja maapallon vanhimpia eliöitä. Suvuton lisääntyminen. Molemmat kestävät ääriolosuhteita.
e) Ero: bakteerit ovat esitumaisia ja yksisoluisia, vain osa alkueliöistä on yksisoluisia.
Samankaltaisuus: molemmissa kunnissa on sairauksia aiheuttavia lajeja.
f) Ero: kasveissa ei ole yksisoluisia eliöitä.
Samankaltaisuus: aitotumaisia.
C7
a) Kunta: eläimet. Luokka: nisäkkäät. Lahko: petoeläimet. Heimo: koiraeläimet.
b) Susi (Canis lupus) ja koira (Canis familiaris) tai (Canis lupus familiaris).
c) Tieteellinen nimitys riippuu siitä, että pidetäänkö koiraa ja sutta lähisukulaislajeina vai koiraa suden kesynä muotona. Sekä koira ja susi kuuluvat sukuun koirat. Suden ja koiran kehityslinjojen erkanemisajankohdasta on esitetty toisistaan erilaisia arvioita. Yleisesti esitetään, että koira polveutuu sudesta ja kehityslinjojen erkanemiskohta oli noin 10 000 - 15 00 vuotta sitten. Joka tapauksessa susi ja koira voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (koirasusia).
d)
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Ketut Vulpes
Laji: Vulpes vulpes
Kettu ja koira kuuluvat samaan heimoon.
e)
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Suku: Felis
Laji: Felis catus tai Felis silvestris catus
Suden ja kissan luokittelu on samanlainen lahko-tasolle asti eli molemmat lajit ovat nisäkkäisiin ja selkäjänteisiin kuuluvia petoeläimiä.
Jotkut pitävät kesykissaa omana lajinaan (Felis catus) tai villikissan alalajina (Felis silvestris catus).
C8
a) Silmälasikarhu (Tremarctos ornatus). Silmälasikarhu kuuluu eri sukuun kuin musta- ja jääkarhu.
b) Esimerkiksi: Mustakarhu (Ursus Americanus) elää Pohjois-Amerikassa. Jääkarhu (Ursus maritimus) on arktisten merialueiden karhulaji.
c) Kärpän (Mustela erminea) luokittelu on lahkotasolle (petoeläimet) asti samanlainen kuin esimerkiksi karhulla.
d) Nisäkkäät ovat tasalämpöisiä ja selkärankaisia eläimiä, jotka synnyttävät eläviä poikasia. Nisäkkäät imettävät poikasiaan nisien avulla.
e) Matelijat, sammakkoeläimet, linnut ja kalat.
f) Kunta: eläimet, Domeeni: aitotumaiset. Linne luokitteli aikanaan eliöt vain kahteen pääryhmään, kasvi- ja eläinkuntaan. Joskus käytetään kuuden kunnan järjestelmää, jonka kuntia ovat arkeonit, bakteerit, protistit, kasvit, sienet ja eläimet. Molekyylitutkimusten perusteella eliöt voidaan myös jakaa toisella tavalla kolmeen domeeniin: bakteerit, arkeonit ja aitotumaiset eliöt.
a) Tieteellisen nimen ensimmäinen osa kertoo suvun (Larus = lokit), johon eliö kuuluu. Larus canus on siis lokkilaji.
b) Luokittelun tarkoituksena on se, että tutkijat kaikkialla maailmassa tietävät yksiselitteisesti, mitä lajia muut tutkijat tarkoittavat tutkimuksissaan, kun käytetään kaikkialla samoja tieteellisiä nimiä ja nimet ovat pysyviä.
c) Kunta: Eläinkunta, Luokka: Linnut, Lahko: Rantalinnut, heimo: Lokit, Suku: Lokit
d) Aikuisen yksilön höyhenpeitteessä on mustaa ja valkoista tai harmaan sävyjä. Lokit ovat kaikkiruokaisia, rannikoilla ja sisävesillä esiintyviä lintuja. Ne pesivät maassa.
e) Larus sp. ”Larus sp.” tarkoittaa käytännössä, että lintu on tunnistettu Larus-sukuun kuuluvaksi lokiksi mutta lajia ei tiedetä. Merkintä ”sp.” johtuu latinan sanasta species, ’laji’. Sitä käytetään suvun nimen jäljessä osoittamassa tarkemmin määrittämätöntä lajia.
f) Merkintä tarkoittaa sinisorsan ja harmaasorsan risteymää eli hybridiä. Sitä ilmaistaan käyttämällä × -merkkiä risteytyneiden kantalajien nimien välissä. Ristiriita lajikäsitteen määrittelyn kanssa johtuu siitä, että yleensä vain saman lajin yksilöt kykenevät lisääntymään keskenään.
g) Lajinimen perässä oleva kolmas nimiosa tarkoittaa alalajia. Suomenselkälokki (Larus fuscus fuscus) on selkälokin alalaji.
B5
a) susi: eläimet
b) voikukka: kasvit
c) kärpässieni: sienet
d) kolibakteeri: bakteerit
e) ahdinparta: protistit
f) ameba: protistit
B6
a) Ero: eläimet eivät yhteytä
Samankaltaisuus: monisoluisia, aitotumaisia
b) Erot: sienet eivät yhteytä, osa sienistä on yksisoluisia, sienten soluseinä on kitiiniä, kun taas kasvien selluloosaa
Samankaltaisuus: aitotumaisia.
c) Erot: bakteerit ovat esitumaisia ja yksisoluisia
Samankaltaisuus: osa bakteereista kykenee yhteyttämiseen (kemosynteesi).
d) Erot: arkeonit muistuttavat geeneiltään enemmän aitotumaisia eliöitä kuin bakteereja; arkeonit eivät tiettävästi aiheuta sairauksia.
Samankaltaisuudet: Ne ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia, esitumaisia ja maapallon vanhimpia eliöitä. Suvuton lisääntyminen. Molemmat kestävät ääriolosuhteita.
e) Ero: bakteerit ovat esitumaisia ja yksisoluisia, vain osa alkueliöistä on yksisoluisia.
Samankaltaisuus: molemmissa kunnissa on sairauksia aiheuttavia lajeja.
f) Ero: kasveissa ei ole yksisoluisia eliöitä.
Samankaltaisuus: aitotumaisia.
C7
a) Kunta: eläimet. Luokka: nisäkkäät. Lahko: petoeläimet. Heimo: koiraeläimet.
b) Susi (Canis lupus) ja koira (Canis familiaris) tai (Canis lupus familiaris).
c) Tieteellinen nimitys riippuu siitä, että pidetäänkö koiraa ja sutta lähisukulaislajeina vai koiraa suden kesynä muotona. Sekä koira ja susi kuuluvat sukuun koirat. Suden ja koiran kehityslinjojen erkanemisajankohdasta on esitetty toisistaan erilaisia arvioita. Yleisesti esitetään, että koira polveutuu sudesta ja kehityslinjojen erkanemiskohta oli noin 10 000 - 15 00 vuotta sitten. Joka tapauksessa susi ja koira voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (koirasusia).
d)
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Ketut Vulpes
Laji: Vulpes vulpes
Kettu ja koira kuuluvat samaan heimoon.
e)
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Suku: Felis
Laji: Felis catus tai Felis silvestris catus
Suden ja kissan luokittelu on samanlainen lahko-tasolle asti eli molemmat lajit ovat nisäkkäisiin ja selkäjänteisiin kuuluvia petoeläimiä.
Jotkut pitävät kesykissaa omana lajinaan (Felis catus) tai villikissan alalajina (Felis silvestris catus).
C8
a) Silmälasikarhu (Tremarctos ornatus). Silmälasikarhu kuuluu eri sukuun kuin musta- ja jääkarhu.
b) Esimerkiksi: Mustakarhu (Ursus Americanus) elää Pohjois-Amerikassa. Jääkarhu (Ursus maritimus) on arktisten merialueiden karhulaji.
c) Kärpän (Mustela erminea) luokittelu on lahkotasolle (petoeläimet) asti samanlainen kuin esimerkiksi karhulla.
d) Nisäkkäät ovat tasalämpöisiä ja selkärankaisia eläimiä, jotka synnyttävät eläviä poikasia. Nisäkkäät imettävät poikasiaan nisien avulla.
e) Matelijat, sammakkoeläimet, linnut ja kalat.
f) Kunta: eläimet, Domeeni: aitotumaiset. Linne luokitteli aikanaan eliöt vain kahteen pääryhmään, kasvi- ja eläinkuntaan. Joskus käytetään kuuden kunnan järjestelmää, jonka kuntia ovat arkeonit, bakteerit, protistit, kasvit, sienet ja eläimet. Molekyylitutkimusten perusteella eliöt voidaan myös jakaa toisella tavalla kolmeen domeeniin: bakteerit, arkeonit ja aitotumaiset eliöt.