B3

Etelänapinat	Pienet aivot, elivät Afrikassa yli miljoona vuotta sitten
Käteväihminen	Osasivat käyttää yksinkertaisia työkaluja, isommat aivot kuin käteväihmisillä
Pystyihminen	Levisi myös Afrikan ulkopuolelle, keksi tulen käytön, isompi kuin käteväihminen
Neandertalin-ihminen	Vankkarakenteisia, Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten
Nykyihminen	Suuremmat aivot, ensimmäiset noin 40 000 vuotta sitten

B4
Esimerkkejä virkkeistä:
a) Isot ihmisapinat, esimerkiksi ihminen ja simpanssi, kuuluvat samaan heimoon.
b) Simpanssilla ja ihmisellä on evoluutiohistoriassa yhteinen kantamuoto.
c) Etelänapinat olivat ihmisiä edeltäneitä lajeja, joille oli tyypillistä pystykävely.
d) Eri ihmislajien välillä on tapahtunut myös jonkin verran geenivirtaa.
e) Evoluution myötä ihmiselle on kehittynyt monia sopeumia, jotka ovat olleet vallinneissa ympäristöolosuhteissa valintaetuja.

B5
Sopeumia ovat olleet esimerkiksi:

• Karvattomuus - suoja ulkoloisia vastaan
• Laktoositoleranssi - kyky kuluttaa maitotuotteita
• Pystykävely - kädet vapautuvat erilaisiin tehtäviin
• Ihonväri - vaalea ja tumma ihonväri ovat sopeumia erilaisiin säteilyolosuhteisiin

B6
Sopivia kuvatekstejä ovat esimerkiksi seuraavat:
a) Ihmisen evoluutiosta saadaan tietoa mm. vertailemalla fossiileja ja ihmisapinoiden kalloja.
b) Kuvassa on esitetty ihmisen polveutumishistoria ja eri lajien leviäminen eri maanosiin.
c) Paleontologia on tieteenala, joka pyrkii tutkimaan muinaisia fossiileja ja siten myös varhaisia ihmislajeja.
d) Vaikka ihmisten ulkonäössä on eroavaisuuksia, kaikki ihmiset ovat geneettisesti lähellä toisiaan.

C7
Kts. YTL hyvän vastauksen piirteet (tehtävä 10)

C8
a) Karvattomuus johtaa siihen, että ihmisellä on huonompi lämmönsäätelykyky. Lisäksi karvat eivät enää suojaa ihoa säteilyltä.
b) Sirppisoluanemia suojaa malarialta, mutta aiheuttaa häiriöitä hapen sitomiseen.
c) Lapset eivät vieroitu helposti maidosta. Lisäksi pilaantuneesta maidosta voi levitä sairauksia.

C9
a) Ihmisen peukalon hyvä liikkuvuus mahdollistaa tarkkuusotteen, koska peukalolla voi koskea ja painaa muita sormenpäitä.
Simpansseilla ei ole tarkkuusotetta, koska peukalo sijaitsee simpansseilla vastoin muita sormia. Tämä mahdollistaa puristusotteen. Ihmisapinoilla on kaarevat sormen luut ja pitkät sormien luut.
b) Ihmisellä käsivarren luut ovat lyhyemmät kuin simpanssilla. Simpanssit käyttävät käsiään puissa liikkumiseen.
c) Ihminen on sopeutunut kahdella jalalla kävelemiseen: isovarvas suuntautuu eteenpäin kävelyä tukien/ lonkkaluut yhdistävät selkärangan lantion luihin. Reisiluu on vinosti sisäänpäin ja lantio lyhyt ja leveäà jalkaterät suoraan vartalon alla, ylävartalo pysyy paikallaan kävellessä.
Simpanssin reisiluu on samansuuntainen selkärangan ja säären luiden kanssa, kävely keinuvaa ja pystykävely kuluttaa paljon energiaa.
d) Ihmisen aivot ovat suhteutettuna muuhun ruumiin kokoon poikkeuksellisen suuret. Erityisesti isoaivojen otsa- ja ohimolohkot ovat kasvaneet ihmisen evoluution kuluessa.

C10
a) Etelänapinoiden aivokopan tilavuus oli noin 400 cm³ (kuten nykysimpansseilla) ja Homo-suvun edustajilla keskimärin noin 700 cm³ – 1000 cm³. Neandertalinihmisen aivokopan tilavuus oli keskimäärin 1420 cm³ eli nykyihmiseen verrattuna hieman enemmän.
b) Ravinnon kypsentäminen (tulen keksiminen) edesauttoi ravintoaineiden imeytymistä ja siten energian saantia. Liharavinto sisälsi enemmän energiaa ja proteiineja, mikä helpotti aivojen kasvua. Luonnonvalinta suosi aivojen koon kasvua, sillä sillä oli yhteys käden taitoihin, puhekielen syntymiseen ja kekseliäisyyteen.
c) Aivojen koon kasvuun liittyy myös ristiriesaa. Jos vastasyntyneellä olisi suuret aivot, normaali alatiesynnytys ei onnistuisi. Synnytyskanava ei ole voinut laajentua jatkuvasti, koska se olisi estänyt pystyasennon ja kahdella raajalla liikkumisen. Tästä syystä aivot (huom! aukileet) jatkavat kasvuaan syntymän jälkeen. Lisäksi suuret aivot kuluttavat runsaasti energiaa ja happea.